Kuluttajaliiton Huijausinfon podcastin uudella kaudella sukellamme jälleen nettihuijausten pyörteisiin asiantuntijavieraidemme kanssa. Miten huijauksilta voi suojautua kiireisessä arjessa? Miten nopeasti kehittyvä teknologia ja psykologiset manipulointikeinot auttavat huijareita? Millaisia ovat miljardien eurojen bisnestä pyörittävät huijaustehtaat? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään vastauksia Huijaripodin uuden kauden jaksoissa. Asiantuntijavieraitamme haastattelevat Kuluttajaliiton Huijausinfo-hankkeen Jaana Savolainen ja viestintäpäällikkö Paula Pessi. Tervetuloa kuuntelemaan!
Huijaripodin ensimmäisen kauden jaksot löydät sivun lopusta.
Lue lisää nettihuijauksista ja niiden tunnistamisesta.
Tutustu Huijausinfoa selkeällä kielellä -hankkeeseen (2024–2026)
Kuuntele Huijaripodia
Huijaripodi, kausi 2
- Jakso 1: Huijarin mieli
- Jakso 2: Huijatun auttaminen ja häpeän taltuttaminen
- Jakso 3: Miten ajankohtaiset huijaukset näkyvät arjessa?
- Jakso 4: Houkutteleva sijoitustarjous vai silkkaa huijausta?
- Jakso 5: Miten teknologia auttaa huijaria?
- Jakso 6: Mitä tapahtuu, kun identiteetti varastetaan?
- Jakso 7: Miten huijauksia voidaan estää ennalta?
- Jakso 8: Miltä tuntuu, kun huomaa tulleensa huijatuksi?
- Jakso 9: Huijaustehtaiden miljardibisnes
Tunnusmusiikin tuotanto ja sävellys: Otto-Pekka Palmu ja Ville Lehtola
Jakso 1: Huijarin mieli
Miten nettihuijari ajattelee ja mitä keinoja hän käyttää huijatakseen muita? Rikolliset käyttävät huijauksissa monia keinoja huijauksen kohteena olevan manipuloimiseen ja luottamuksen rakentamiseen. Tässä jaksossa avaamme, miten huijarit keräävät tietoa huijauksen kohteesta ja miten häikäilemättömästi huijauksissa käytetään hyväksi inhimillisiä tunteita. Pureudumme myös siihen, onko huijari psykologisesti taitava ja kylmä manipuloija vai ihan tavallinen ihminen. Asiantuntijavieraana on Sosped-säätiön Digitaaliset riippuvuudet -toiminnan päällikkö ja Nettideittiturva-hankkeen (2023–2025) pääsuunnittelijana toiminut Helmi Korhonen.
Tekstivastine jaksolle 1: Huijarin mieli
Jakso 2: Huijatun auttaminen ja häpeän taltuttaminen
Miten huijatuksi tullutta voi auttaa? Huijatuksi tuleminen aiheuttaa lähes aina häpeän tunteita, joita voi olla vaikea käsitellä omin voimin. Huijattu voi tarvita tukea myös taloudenhallintaan, jos huijauksessa menetetyt rahasummat ovat suuria. Tässä jaksossa kuulemme, millä tavoilla huijatuksi tullutta henkilöä voi auttaa ja millaisia neuvoja läheiset kaipaavat asian käsittelyyn. Asiantuntijavieraana on Rikosuhripäivystyksen kehitysjohtaja Jaana Koivukangas.
Tekstivastine jaksolle 2: Huijatun auttaminen ja häpeän taltuttaminen
Jakso 3: Miten ajankohtaiset huijaukset näkyvät arjessa?
Minkälaiset nettihuijaukset ovat tällä hetkellä ajankohtaisia ja miten ne näkyvät arjessamme? Teknologian nopea kehittyminen sekä palveluiden ja sosiaalisten kohtaamisten siirtyminen nettiin ovat auttaneet rikollisia kehittämään yhä ovelampia huijauksia ja löytämään yhä enemmän mahdollisia huijattavia. Tässä jaksossa kerromme ajankohtaisimmista nettihuijauksista ja siitä, millä keinoilla niiltä voi suojautua kiireisen arjen keskelläkin. Asiantuntijavieraana on liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen.
Tekstivastine jaksolle 3: Miten ajankohtaiset huijaukset näkyvät arjessa?
Jakso 4: Houkutteleva sijoitustarjous vai silkkaa huijausta?
Mistä tietää, onko hyvä sijoitustarjous aito vai huijausta? Sijoitushuijaukset ovat nettihuijareiden suuressa suosiossa. Rikolliset houkuttelevat vaurastumisesta haaveilevia laittamaan rahaa olemattomiin sijoituskohteisiin niin valeuutisten ja -videoiden kuin seuranhakupalveluidenkin avulla. Tässä jaksossa kerromme, miten sijoitushuijaus etenee ja mistä huijausyrityksen voi tunnistaa. Asiantuntijavieraana on Nordean petostorjunnan asiantuntija Lasse Riihimäki.
Tekstivastine jaksolle 4: Houkutteleva sijoitustarjous vai silkkaa huijausta?
Jakso 5: Miten teknologia auttaa huijaria?
Miten teknologian kehitys muuttaa nettihuijausten tekemistä ja niiden torjumista? Tekoälyn nopea kehittyminen on mahdollistanut rikollisille muun muassa entistä aidompien valheellisten videoiden ja kuvien luomisen huijauksia varten. Myös somessa julkaisuja kommentoivat ja huijauslinkkejä välittävät bottitilit toimivat huijareiden apuna.
Tässä jaksossa pohdimme, voiko lainsäädännöllä torjua huijauksia ja miten tekoälypohjaisia huijauksia voi tunnistaa omaa medialukutaitoa ja kriittistä ajattelua kehittämällä. Asiantuntijavieraana on liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen tietoturva-asiantuntija Samuli Könönen.
Tekstivastine jaksolle 5: Miten teknologia auttaa huijaria?
Jakso 6: Mitä tapahtuu, kun identiteetti varastetaan?
Miten varastettuja henkilötietoja voidaan käyttää väärin? Huijarit kalastelevat henkilötietoja lukuisilla eri keinoilla netissä ja puhelimitse. Henkilötunnus ja muut tiedot voivat päätyä rikollisille myös erilaisten tietomurtojen yhteydessä. Tässä jaksossa kerromme, mitä rikolliset tiedoilla tekevät, miten identiteettivarkaudelta voi suojautua ja miten toimia, jos tiedot on jo menettänyt. Asiantuntijavieraana on Digi- ja väestötietoviraston erityisasiantuntija Tapani Rinne.
Tekstivastine jaksolle 6: Mitä tapahtuu, kun identiteetti varastetaan?
Jakso 7: Miten huijauksia voidaan estää ennalta?
Millaista työtä nettihuijauksia ennaltaestävät tahot tekevät? Moni taho Suomessa tekee paljon työtä sen eteen, että huijaukset voitaisiin pysäyttää jo ennen kuin ne ovat alkaneetkaan. Muun muassa haavoittuvuuksien tunnistaminen ja korjaaminen sekä huijauspuheluiden ja -viestien suodattaminen vähentävät rikollisten mahdollisuuksia huijausten tekemiseen. Tässä jaksossa pohdimme, millainen verkkorikollisuuden tilanne tällä hetkellä Suomessa on ja miten nopeasti muuttuva teknologia osaltaan vaikeuttaa huijausten torjumista. Asiantuntijana on keskusrikospoliisin ennaltaestävästä toiminnasta ylitarkastaja Nora Siera.
Tekstivastine jaksolle 7: Miten huijauksia voidaan estää ennalta?
Jakso 8: Miltä tuntuu, kun huomaa tulleensa huijatuksi?
Miten rikolliset onnistuivat huijaamaan Elinalta kymmeniä tuhansia euroja? Pankkitoimihenkilönä vakuuttavasti esiintynyt huijari sai keploteltua Elina Seikulta tilisiirtoina 50 000 euroa. Tässä jaksossa pureudumme aitoon huijaustapaukseen: miten monivaiheinen huijaus eteni ja miten pankki ja poliisi suhtautuivat asiaan. Miten elämä jatkui huijauksen jälkeen?
Tekstivastine jaksolle 8: Miltä tuntuu, kun huomaa tulleensa huijatuksi?
Jakso 9: Huijaustehtaiden miljardibisnes
Millaista bisnestä nettihuijaukset ovat? Rikolliset ovat tehneet huijauksista miljardiluokan kansainvälisen bisneksen. Muun muassa Myanmarin viidakon kätköissä on huijauskeskuksia, joissa tuhannet ihmiset tekevät huijauksia liukuhihnalta kellon ympäri, monesti jopa vastoin omaa tahtoaan. Tässä jaksossa kuulemme, miten huijaustehtaiden jäljille päästiin, millaisia synkkiä tarinoita ne pitävät sisällään ja voidaanko niitä koskaan lakkauttaa. Vieraana on Helsingin Sanomien toimittaja Ville Similä.
Tekstivastine jaksolle 9: Huijaustehtaiden miljardibisnes
Huijaripodi, kausi 1
Huijaripodin 1. kausi on julkaistu vuonna 2021.
- Jakso 1: Miltä huijaus näyttää hakkerin silmin?
- Jakso 2: Saadaanko huijareita kiinni?
- Jakso 3: Mitä huijauksia selvitetään?
- Jakso 4: Onko huijaus aina huijaus?
- Jakso 5: Miten käy, kun sijoitushuijari vie rahat?
- Jakso 6: Miksi huijattu häpeää?
- Jakso 7: Miten meitä vastaan hyökätään digisti?
- Jakso 8: Miksi ihmistä on niin helppo huijata?
Podcast-sarjan äänitys, leikkaus ja editointi: Krash Oy
Tunnusmusiikin tuotanto ja sävellys: Otto-Pekka Palmu ja Ville Lehtola
Jakso 1: Miltä huijaus näyttää hakkerin silmin?
Hakkerin silmiin verkkohuijaukset näyttäytyvät eri tavalla kuin muille. Nykypäivänä huijauksia voi tehdä helposti pienellä vaivalla ja ammattirikollisetkin tekevät tiimityötä. Toisessa huijauksessa saatuja tietoja myydään helposti eteenpäin ja hyödynnetään uudessa huijauksessa muualla. Kun huijari soittaa, ei siis kannata ihmetellä, miksi huijari tiesi etunimesi. Hakkeri ja F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala avaa verkkorikollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta.
Huijaripodi, jakso 1: Miltä huijaus näyttää hakkerin silmin?
Tekstivastine jaksolle 1: Miltä huijaus näyttää hakkerin silmin?
Jakso 2: Saadaanko huijareita kiinni?
Poliisille tehdään jatkuvasti enemmän ilmoituksia huijauksista samalla, kun suomalaiset menettävät ennätysmääriä rahaa huijauksiin. Ilmiö ei koske vain vanhuksia, sillä entistä useammin myös nuoret menettävät rahansa ja tietonsa rikollisille. Ulkomaille siirrettyjä rahoja ei läheskään aina saada takaisin, eikä poliisi yksinään saa kitkettyä huijauksia. Jaksossa keskustelemme poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen kanssa huijausten selvittämisestä, viranomaisten yhteistyöstä ja siitä, miltä näyttää huijausten tulevaisuus.
Huijaripodi, jakso 2: Saadaanko huijareita kiinni?
Tekstivastine jaksolle 2: Saadaanko huijareita kiinni?
Jakso 3: Mitä huijauksia selvitetään?
Nettihuijauksia tehdään entistä enemmän, eikä niitä voi kukaan kokonaan estää. Huijauksia kohdennetaan vastaanottajille ja uhreja ohjataan toimimaan psykologisin keinoin. Mitä asialle voi siis tehdä? Neuvonnan ja viestinnän avulla ihmisiä pyrkii auttamaan Kyberturvallisuuskeskus, jonka tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen kertoo jaksossa huijausten tekniikasta, tietovuodoista ja viranomaisten roolista huijausten selvittelyssä.
Huijaripodi, jakso 3: Mitä huijauksia selvitetään?
Tekstivastine jaksolle 3: Mitä huijauksia selvitetään?
Jakso 4: Onko huijaus aina huijaus?
Kuluttaja saattaa kokea huijaukseksi monesti asioita, joille viranomaiset eivät voi tehdä mitään. Tällä kertaa keskustelemme siitä, miten huijaukset näyttäytyvät kuluttajaviranomaiselle ja minkälaisissa huijaustilanteissa kuluttaja-asiamies voi auttaa. Pohdimme myös nettikirppisten turvallisuutta ja nettikauppahuijausten jatkuvasti paranevaa laatua. Jaksossa vieraana Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Saija Kivimäki.
Huijaripodi, jakso 4: Onko huijaus aina huijaus?
Tekstivastine jaksolle 4: Onko huijaus aina huijaus?
Jakso 5: Miten käy, kun sijoitushuijari vie rahat?
Sijoitushuijauksissa liikkuvat suurimmat rahat, eikä huijaus edes jää aina yhteen yritykseen. Samalta uhrilta voidaan onnistua viemään rahaa kolmessakin eri vaiheessa, eikä menetettyjä kymmeniä tuhansia euroja yleensä saada takaisin. Bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja markkinoi moni huijari ja uhreina on entistä enemmän myös naisia ja nuoria miehiä. Miten näistä siis päästäisiin eroon? Tätä pohtii kanssamme Nordean petosasiantuntija Lasse Riihimäki.
Huijaripodi, jakso 5: Miten käy, kun sijoitushuijari vie rahat?
Tekstivastine jaksolle 5: Miten käy, kun sijoitushuijari vie rahat?
Jakso 6: Miksi huijattu häpeää?
Huijattu häpeää lähes aina huijatuksi joutumista. Häpeän tunne voi olla jopa niin suurta, että se estää uhria toimimasta rikoksen selvittämiseksi. Vakavissa tapauksissa, joissa uhri on menettänyt suuria summia ja mahdollisesti katkaissut huijauksen takia läheiset ihmissuhteensa, voi häpeä ja yksin jääminen aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Jaksossa psykologi Katja Myllyviita puhuu siitä, miten huijatuksi tulleen kokema häpeä vaikuttaa ihmiseen, miten häpeää tulisi käsitellä ja miten siitä pääsee eteenpäin. Häpeä on sidoksissa aina ympärillä oleviin ihmisiin, joten keskustelussa on myös läheisten mahdollisuudet tukea uhria häpeän vähentämiseksi.
Huijaripodi, jakso 6: Miksi huijattu häpeää?
Tekstivastine jaksolle 6: Miksi huijattu häpeää?
Jakso 7: Miten meitä vastaan hyökätään digisti?
Huijausten määrä kasvaa samaan aikaan, kun niiden laatu paranee. Enää suomen kieli ei suojaa huijausviesteiltä eikä digilaitteiden turvallisuutta voi ottaa itsestäänselvyytenä. Jaksossa keskustelemme Digi- ja väestötietoviraston johtavan erityisasiantuntijan Kimmo Rouskun kanssa huijausten nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Samalla Kimmo Rousku kertoo, miten joutui itse huijatuksi ja millaisia huijauksia hän kohtaa arjessaan.
Huijaripodi, jakso 7: Miten meitä vastaan hyökätään digisti?
Tekstivastine jaksolle 7: Miten meitä vastaan hyökätään digisti?
Jakso 8: Miksi ihmistä on niin helppo huijata?
Huijaus tulee aina yllätyksenä uhrille, eikä siihen vieläkään osata varautua riittävästi. Moni kuvittelee, ettei ikinä joutuisi huijatuksi tai ettei itse omista mitään sellaista, mitä häneltä voisi huijata. Silti suomalaistenkin henkilötietoja viedään ja pankkitilejä tyhjennetään enemmän kuin koskaan aiemmin. Jaksossa keskustelemme Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun CYBERDI-projektin projektipäällikkönä työskennelleen Kirsi Heiskasen kanssa siitä, miksi ihminen joutuu niin helposti huijatuksi ja miten huijarit saavat meidät lankaan.
Huijaripodi, jakso 8: Miksi ihmistä on niin helppo huijata?
Tekstivastine jaksolle 8: Miksi ihmistä on niin helppo huijata?
