Huijaripodi kertoo sinulle kaiken, mitä olet aina halunnut tietää huijauksista. Miksi ihminen on niin helppo uhri? Miten huijauksia tehdään netissä? Saadaanko menetettyjä rahoja ikinä takaisin? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin etsitään vastauksia Kuluttajaliiton Huijausinfon podcastin 8 jaksossa.

Huijaukset ovat kymmenien miljardien eurojen maailmanlaajuinen bisnes, jota pyörittää kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus. Rahojen lisäksi uhrilta voi mennä myös terveys, kun huijauksen aiheuttama kriisi vie luottamuksen ihmisiin ja aiheuttaa suurta häpeän tunnetta. Tässä podcastissa keskustelemme huijauksista laajempana ilmiönä aina teknisestä toteutuksesta ihmisen kykyyn selviytyä huijatuksi joutumisesta. Kuluttajaliiton Jaana Savolaisen haastateltavana on asiantuntijoita pankista poliisiin ja psykologista hakkeriin.

Lue lisää huijauksista ja niiden tunnistamisesta

Tutustu Huijarit kuriin! -hankkeeseen (2019–2021)

Kuuntele Spotifyssa Kuuntele Suplassa Kuuntele iTunesissa Kuuntele Acastissa

Podcast-sarjan äänitys, leikkaus ja editointi: Krash Oy
Tunnusmusiikin tuotanto ja sävellys: Otto-Pekka Palmu ja Ville Lehtola

Jaksolistaus

Jakso 1: Miltä huijaus näyttää hakkerin silmin?

Hakkerin silmiin verkkohuijaukset näyttäytyvät eri tavalla kuin muille. Nykypäivänä huijauksia voi tehdä helposti pienellä vaivalla ja ammattirikollisetkin tekevät tiimityötä. Toisessa huijauksessa saatuja tietoja myydään helposti eteenpäin ja hyödynnetään uudessa huijauksessa muualla. Kun huijari soittaa, ei siis kannata ihmetellä, miksi huijari tiesi etunimesi. Hakkeri ja F-Securen tietoturva-asiantuntija Laura Kankaala avaa verkkorikollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta.  

Tekstivastine jaksolle 1: Miltä huijaus näyttää hakkerin silmin?

Jakso 2: Saadaanko huijareita kiinni?

Poliisille tehdään jatkuvasti enemmän ilmoituksia huijauksista samalla, kun suomalaiset menettävät ennätysmääriä rahaa huijauksiin. Ilmiö ei koske vain vanhuksia, sillä entistä useammin myös nuoret menettävät rahansa ja tietonsa rikollisille. Ulkomaille siirrettyjä rahoja ei läheskään aina saada takaisin, eikä poliisi yksinään saa kitkettyä huijauksia. Jaksossa keskustelemme poliisitarkastaja Tuomas Pöyhösen kanssa huijausten selvittämisestä, viranomaisten yhteistyöstä ja siitä, miltä näyttää huijausten tulevaisuus. 

Tekstivastine jaksolle 2: Saadaanko huijareita kiinni?

Jakso 3: Mitä huijauksia selvitetään?

Nettihuijauksia tehdään entistä enemmän, eikä niitä voi kukaan kokonaan estää. Huijauksia kohdennetaan vastaanottajille ja uhreja ohjataan toimimaan psykologisin keinoin. Mitä asialle voi siis tehdä? Neuvonnan ja viestinnän avulla ihmisiä pyrkii auttamaan Kyberturvallisuuskeskus, jonka tietoturva-asiantuntija Ville Kontinen kertoo jaksossa huijausten tekniikasta, tietovuodoista ja viranomaisten roolista huijausten selvittelyssä. 

Tekstivastine jaksolle 3: Mitä huijauksia selvitetään?

Jakso 4: Onko huijaus aina huijaus?

Kuluttaja saattaa kokea huijaukseksi monesti asioita, joille viranomaiset eivät voi tehdä mitään. Tällä kertaa keskustelemme siitä, miten huijaukset näyttäytyvät kuluttajaviranomaiselle ja minkälaisissa huijaustilanteissa kuluttaja-asiamies voi auttaa. Pohdimme myös nettikirppisten turvallisuutta ja nettikauppahuijausten jatkuvasti paranevaa laatua. Jaksossa vieraana Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Saija Kivimäki. 

Tekstivastine jaksolle 4: Onko huijaus aina huijaus?

Jakso 5: Miten käy, kun sijoitushuijari vie rahat?

Sijoitushuijauksissa liikkuvat suurimmat rahat, eikä huijaus edes jää aina yhteen yritykseen. Samalta uhrilta voidaan onnistua viemään rahaa kolmessakin eri vaiheessa, eikä menetettyjä kymmeniä tuhansia euroja yleensä saada takaisin. Bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja markkinoi moni huijari ja uhreina on entistä enemmän myös naisia ja nuoria miehiä. Miten näistä siis päästäisiin eroon? Tätä pohtii kanssamme Nordean petosasiantuntija Lasse Riihimäki. 

Tekstivastine jaksolle 5: Miten käy, kun sijoitushuijari vie rahat?

Jakso 6: Miksi huijattu häpeää?

Huijattu häpeää lähes aina huijatuksi joutumista. Häpeän tunne voi olla jopa niin suurta, että se estää uhria toimimasta rikoksen selvittämiseksi. Vakavissa tapauksissa, joissa uhri on menettänyt suuria summia ja mahdollisesti katkaissut huijauksen takia läheiset ihmissuhteensa, voi häpeä ja yksin jääminen aiheuttaa vakaviakin seurauksia. Jaksossa psykologi Katja Myllyviita puhuu siitä, miten huijatuksi tulleen kokema häpeä vaikuttaa ihmiseen, miten häpeää tulisi käsitellä ja miten siitä pääsee eteenpäin. Häpeä on sidoksissa aina ympärillä oleviin ihmisiin, joten keskustelussa on myös läheisten mahdollisuudet tukea uhria häpeän vähentämiseksi. 

Tekstivastine jaksolle 6: Miksi huijattu häpeää?

Jakso 7: Miten meitä vastaan hyökätään digisti?

Huijausten määrä kasvaa samaan aikaan, kun niiden laatu paranee. Enää suomen kieli ei suojaa huijausviesteiltä eikä digilaitteiden turvallisuutta voi ottaa itsestäänselvyytenä. Jaksossa keskustelemme Digi- ja väestötietoviraston johtavan erityisasiantuntijan Kimmo Rouskun kanssa huijausten nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Samalla Kimmo Rousku kertoo, miten joutui itse huijatuksi ja millaisia huijauksia hän kohtaa arjessaan. 

Tekstivastine jaksolle 7: Miten meitä vastaan hyökätään digisti?

Jakso 8: Miksi ihmistä on niin helppo huijata?

Huijaus tulee aina yllätyksenä uhrille, eikä siihen vieläkään osata varautua riittävästi. Moni kuvittelee, ettei ikinä joutuisi huijatuksi tai ettei itse omista mitään sellaista, mitä häneltä voisi huijata. Silti suomalaistenkin henkilötietoja viedään ja pankkitilejä tyhjennetään enemmän kuin koskaan aiemmin. Jaksossa keskustelemme Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun CYBERDI-projektin projektipäällikkönä työskennelleen Kirsi Heiskasen kanssa siitä, miksi ihminen joutuu niin helposti huijatuksi ja miten huijarit saavat meidät lankaan.   

Tekstivastine jaksolle 8: Miksi ihmistä on niin helppo huijata?