00:00:05
Jaana Savolainen: Huijaripodi on Kuluttajaliiton Huijausinfon podcast-sarja. Kahdeksassa jaksossa on jokaisessa vieraana asiantuntija keskustelemassa nettihuijauksista eri näkökulmasta. Tässä jaksossa keskustellaan niin sanotuista sijoitushuijauksista sekä tähän ilmiöön liittyvistä ajankohtaisista asioista. Minun nimeni on Jaana Savolainen, työskentelen Kuluttajaliitossa Huijausinfossa, ja toimin tässä podcastissa haastattelijana. Tänään minulla on vieraana keskustelemassa Nordea-pankista petosasiantuntija Lasse Riihimäki. Tervetuloa, Lasse. Hienoa, että pääsit mukaan. Kerrotko hieman itsestäsi, mitä teet?

00:00:44
Lasse Riihimäki: Kiitos ja hyvää päivää kaikille. Tosiaan Lasse Riihimäki on nimi ja yrityksenä on Nordea ja tosiaan se on ehkä nyt suomenkielisistä termeistä paras tuo petosasiantuntija. Eli meillä on pankeissa, kaikissa pankeissa, on osastoja missä tutkitaan muun muassa asiakkaan tuntemiseen ja rahanpesun estämiseen liittyviä asioita. Me ollaan keskitytty enemmän tämmöiseen nimenomaan, kun on akuuttia petosta ja väärinkäytöstä syytä epäillä, joko tulevaa tai lähtevää maksuliikennettä, mitä tapahtuu pankin tilien kautta sitten. Omasta historiasta sen verran, että aikoinaan väittelin itseni poliisikoulusta ja olin kahdeksan vuotta poliisina ja talousrikoksia viimeisenä tutkinut ja sieltä sitten siirryin noin 15 vuotta sitten pankkiin ja ollut turvallisuuden puolella siellä sitten koko ajan töissä. Paljon on muuttunut vuosien mittaan, mutta tällä hetkellä mennään tässä sitten.

00:01:49
Jaana Savolainen: No niin, varmasti oot kyllä vuosien aikana nähnyt monenlaista ja tästä päästäänkin siihen, että kun ajatellaan aikaa taaksepäin niin ainahan on ollut niin, että ihmisiä on huijattu, mutta ennen käytössä oli vaan vähän toisenlaiset keinot. Käydään läpi ihan ensin hieman verkkohuijausten historiaa. Mitä se on ollut alussa, kun internet tuli osaksi tätä meidän tavallisten ihmisten arkea ja mihin nyt on tultu? Kuinka kauan verkkohuijauksia on tehty ja miten ne ovat muuttuneet nyt tässä ajan saatossa?

00:02:26
Lasse Riihimäki: No varmaan tällaisia, niin kauan kun oravannahat oli keksitty niin varmaan siinä jo ensimmäiset huijaukset tapahtui ja aina se on ollut, niin kauan kun rahaa on jollakin ollut tarjolla, joku on siitä päässyt hyötymään. Oikeastaan siinä vaiheessa, kun internet tuli jokapäiväiseen käyttöön, niin se skaalautuvuus on tullut ihan käsittämättömän suureksi. Nykyään ihmiset pystyy menemään sähköpostiin ja sähköpostia liikkuu, sosiaalisessa mediassa ollaan ja muuta. Tää huijausten tarjonta on kasvanut niin valtavasti, että sitä on tarjolla joka paikassa heti kun tietokoneen avaa, siellä on käytännössä tarjolla. Sitä monitoroidaan verkko-operaattoreiden puolesta ja on palomuuria ja muuta, mutta ei se käytännössä, että aina ne rosvot keksii jonkun keinon millä ne saa sitten tarjottua niitä palveluita ja sitten kun on suuri massa kenelle saa sitä tietoa tarjottua, niin aina joku tarttuu sitten siihen tarjoukseen. Jos miettii, että minkälaisiin tyyppeihin kohdistuu, niin meidän kokemusten mukaan se huomattava riski alkaa lisääntyä siinä vaiheessa, kun ikää tulee 50 vuotta. Oli se sitten mies tai nainen. Siinä vaiheessa, kun alettiin näitä tutkimaan tarkemmin, niin voi sanoa että 90 prosenttia miehistä oli näitä uhreja ja taas esimerkiksi rakkaushuijauksessa oli 90 prosenttia oli naisia, mutta nykyään se on muuttunut sijoitushuijausten tekeminen sillä tavalla, että se on oikeastaan fifty-fifty siten, että sekä miehet että naiset näihin lankeaa. Johtuen lähinnä siinä, että näiden sijoitushuijareiden, se on paljon ammattimaisempaa, tavoittavat niin paljon paremmin, että esimerkiksi puhelinsoitolla käyttävät teleoperaattoreita ja esimerkiksi telefinderista ottavat järjestelmällisesti numeroita tai heillä on robotit, jotka arpovat suomalaisia puhelinnumeroita, alkaa soittelemaan sinne ja siellä saattaa tulla kymmeniä tuhansia puhelinsoittoyrityksiä Suomen kansalaisille päivittäin. Se on niin valtava, että varmaan suurin osa kuuntelijoistakin on jossain välissä saanut hälytyspuhelun niin, että sieltä kukaan sitten ollut puhumassa tai sitten siellä on tarjottu ulkomaan kielellä jotain sijoituspalveluita.

00:04:56
Jaana Savolainen: Internet mahdollistaa paljon hyvässä, mutta myös pahassakin näköjään. Kertoisitko jotain esimerkkitapauksia huijauksista, mitä te havaitsette ja sitä prosessia mihin sitten se huijaus johtaa?

00:05:12
Lasse Riihimäki: No varmaa tuossa oli reilu vuosi sitten oli uutisissakin kertomus tämmöisestä Ukrainassa toimivasta soittotehtaasta, eli siellä oli tällainen ihan, tunnetuilla yrityksilläkin on käytössä tällaisia call centereitä ja siellä oli valjastettu henkilökuntaa ja siellä oli kymmeniä, ellei satoja henkilöitä töissä, jotka soitteli asiakkaille tietyn listan mukaan. Todennäköisesti siinä oli kohdennettu tätä enemmän kuin vanhempaa porukkaa. Jos periaatteessa suomalainen katsoo puhelinluettelosta tai jostain hakutuloksista niin jos sanotaan vaikka esimerkiksi etunimi on Lempi tai Marjatta tai joku muu niin voi arvella, että tämä on todennäköisesti yli 50-vuotias esimerkiksi. Siinä on hyvää profilointia sitten. Sieltä sitä aletaan soittamaan ja ollaan hyvin ystävällisiä, kerrotaan onko teille tuttua tämmöiset sijoitukset, että meillä on nyt mahdollisuus. Ja tietysti siinä mainitaan kovat tuottoprosentit ja täysi riskittömyys ja sitten on joku erityinen sovellus, joka haistaa ja voittaa kaikki markkinat ja pystyy takaamaan uskomattomat tuotot ja vielä jos se etenee siitä niin sitten heille tarjotaan mahdollisuutta päästä tällaisiin sovelluksiin, missä voi nähdä että kuinka tämän ja tämän arvo on nousut. Ne on tosi hyvin harjoiteltuja puheita ja siinä sitä aikaisemmin se oli, että siinä tarjottiin tämmöistä kahdensadan viidenkymmenen euron alkupanosta, että lähdetään kattomaan. Että pistät 250 ja katsotaan viikko, pari, että miten tää kehittyy ja sitten asiakas teki, huom., itse tekee maksun ja vahvistaa. Eli tässä ei ole mistä hakkeroinnista kyse. Ja katsotaan viikon ajan tai kaksi viikkoa ja sen jälkeen se soittaa, tää traderi ja sanoo, että hei katsotaan vähän sun sijoituksia, että hei vitsi nää on noussut viiteensataan euroon. Aika hienosti enemmän. Mitäs jos pistetään pikkuisen lisää vielä, että nyt on markkinat ja sit meillä on tässä tämmöinen juttu, että viiden tuhannen euron jälkeen saat bonusasiakkuuden. Ja sitten puhutaan kaiken maailman velkavivuista ja muuta sitten mitä poimitaan tuolta sieltä täältä, mitä jollain isoilla tradereillä oikeasti on käytössä ja sitä sitten sovelletaan. Mutta tosiasia on se, että jollain 250 euron sijoituksella ei voi mistään saada henkilökohtaista sijoitusasiantuntijaa. Siitä se lähtee sitten, se kiima kasvaa sitten. Tietysti ihminen on ahne ja sitten rupee miettimään. Se käy välillä tarkastamassa sitten niitä omia sijoituksia ja muuta ja näyttää tosi hyvältä. Lopputulema on, että siinä yleensä pistetään, voin sanoa että valitettavan useassa tapauksissa siinä menee koko omaisuus ja kaikki mitä on säästöjä, niin se laitetaan, rahastoja pois ja sitten niitä oikeita osakesijoituksia niin tehdään rahastotoimeksiantoja sijoitetaan. Ei haluta kertoa kenellekään, koska siitä on painotettu, että tästä ei kannattaa huudella, että tää on ”only for you my friend”. Ei näistä kannata lähteä huutelemaan ja se jatkuu ja jatkuu kuukausia, vuosia. Meillä on kahdeksan vuotta ollut pisin aika, missä luuli ostavansa Microsoftin osakkeita ja silloin tulossa oli kolmesataa tuhatta euroa. Nää voi jatkua loputtomiin ja kun ne, jotka joskus on sijoittanut tietää, että eihän kotiutetaan yleensä viikon tai kahden päästä vaan se tavallaan jää vellomaan sinne, että se asiakaskaan ei osaa kyseenalaistaa sitä, että siinä vaiheessa kun se rupee kotiutuksia aletaan tekemään niin siinä vaiheessa tulee ongelmat. Se on sitten yleensä siinä vaiheessa sitten kun sanoo, mä haluan kotiuttaa niin se ei nyt oikein ensinnäkään ole järkevää, ei tietenkään kannata. Päinvastoin että nyt sulla olis pikkusenkin pistää, kymppitonnin lisää, sä pääset vip-asiakkuuteen että, siinä on käsittämättömän hyvät bonukset ja siinä tulee sitten kerronta jne. Että ne sanoo, että ne pistää jopa omista rahoistaan sitten vähän apuja siihen, että saa vähän pushattua. Että tää on varmaa rahaa, tää kuulostaa tosi hyvältä, mutta käytännössä kuka nyt laittaisi asiakkaan sijoituksiin omia rahojaan. Kuulostaa täysin absurdilta. Sitten se jatkuu sitten niin kauan kuin se jatkuu ja jossain vaiheessa sitten, se voi olla, että pankin monitoroinnissa on havahduttu siihen ja ollaan yhteydessä asiakkaaseen, jolloin tai sitten alkaa heräämään epäilykset ja kotiutusyritykset ja huomataan, että jotta pystyt kotiuttamaan sun täytyy maksaa veroja, siirtomaksuja ja sitten puhutaan IMF:stä eli Kansainvälinen valuuttarahasto, ja sit puhutaan FBI:n tarkastusmaksuista ja tullimaksuista ja muuta. Sitten kun sä oot pistänyt, sanotaan vaikka 50 000 sinne, niin se 5000, että saat kotiutettua, ei se tunnu hirveän isolta. Mutta kun se jatkuu ja se tulee se uusi ja tässä on vielä tämmöinen maksu ja tämmöinen maksu, mutta ei hätää, sillä osakkeen arvonnousu on noussut koko ajan, että saat kyllä ne kaikki takaisin. Sit kun ne rahat on kuitenkin kaikki mennyt niin tulee sitten se mistä mä saan sen 5000? Ensimmäisenä on tietysti että onko puolisolla rahaa, yleensä ensimmäisenä puolisolta siirto, jos ei ole puolisolle maininnut missään vaiheessa niin sitten se on pikavippi. Sitten se on toinen pikavippi, kolmas pikavippi ja sillä rupeaa olemaan puolet rahaliikenteestä on sitä, että pyöritetään sitä pikavippiä vaan, kaikki mitä pystytään, lähetetään. Jossain vaiheessa, kun se kupla sitten aukeaa niin ei tästä olekaan tulossa mitään, niin sitten monet asiakkaat on, että mitä sitten tehdään. Että ainahan mä voin tehdä rikosilmoituksen. Mutta kenelle sä teet rikosilmoituksen? Suomen poliisille, joka sanoo sitten, että kuka on epäilty tekijä? Se on John Simon Yhdysvalloissa, tämmöinen firma. Sitten kun katsotaan Googlesta niin ei sellaista henkilöä ole olemassakaan. Joku Yahoo.com tai Gmail.com osoite, ei saa ensi alkuun mitään. Ei tiedä missä maassa, millä mantereella se on kontaktoitu ja yrityksestä, se on joku pöytälaatikkofirma, joka on ollut 36 kuukautta käynnissä ja sen jälkeen se on suljettu ja vaihdettu yrityksen nimeä, ei muuta. Eli sillä saattaa olla tosi hyviä internet-sivuja, se on helppo tehdä tätä nykyä, ja Ville 15-v. osaa tehdä ihan hyvät internet-sivut ja voi pistää sinne just sellaiset kuvat kuin haluat itse, saa näyttämään vakuuttavalta. Ei poliisi voi lähteä ees mistään selvittämään, missä nämä on tapahtunut. Tämä on hyvin tyypillinen tapaus, mitä meillä, voisi olla päivittäin, nähdään.

00:12:10
Jaana Savolainen: Kyllä kuulostaa ihan niin kuin, että siitä on tehty taidetta melkein tuosta.

00:12:16
Lasse Riihimäki: Se on taidetta, ihan erinomaista kyllä.

00:12:21
Jaana Savolainen: Meille Huijausinfoonkin kyllä soittaa valitettavasti hyvin tällaiset paljon rahaa menettäneet ja jopa peloissaan olevat ihmiset, että miten tässä on näin päässyt käymään.

00:12:34
Lasse Riihimäki: Se täytyy sanoa vielä tuossa, sori että keskeytän, mutta täähän ei lopu siihen kun se asiakas on huomannut, että nyt häntä on huijattu ja kaikki rahat on mennyt. Menee viikko taikka kaksi, taikka kuukausi niin tulee yhteydenotto lakimieheltä, lakiasiaintoimistolta, joku ulkomaalainen, sanoo, että hei sä olet joutunut sijoitushuijauksen uhriksi. Nämä on täysiä rosvoja, mutta me pystytään auttamaan. Ei mitään hätää. Meillä on kontakteja kaikkiin Euroopan pankkeihin ja me ollaan pystytty jäädyttämään näitä rahoja. Annat henkilötiedot ja me käsitellään asia ja tehdään reklamaatiot sitten näihin pankkeihin ja sä saat rahat, että me otetaan 10 prosenttia niistä rahoista vaan, että tää ei maksa sulle käytännössä mitään. Mut me tarvitsemme kuitenkin viidentuhannen alkupanos, se on tavallaan deposit, että me saadaan käynnistettyä. Me tarvitaan toinen deposit, sit se lähtee. Ja tää on se kolmas vaihe siinä mitä on ja sehän on päivän selvää, että pankkisalaisuus on joka ikisessä maassa sellainen että siitä ulkopuolinen ei saa yhtään mitään tietoa. Se on ainoastaan viranomainen. Mitä nämä käytännössä tekee, ne tekee viidellä tuhannella eurolla reklamaation saman mallin mukaisesti, henkilötiedot ja kuinka paljon rahaa on mennyt ja mihinkä firmoihin ja kenties toimittaa sen pankille, joka vastaa, että hei sä olet ihan itse tehnyt nämä maksut, että ei tässä ole pankeilla minkäänlaista velvollisuutta korvata tätä, että vastaus on kielteinen ja viisi tonnia meni taas siihen. Että tämä on hienosti hoidettu koko elinkaari alusta loppuun, että vielä kolmaskin vaihe on mukana. Mutta keskeytin, jatka jos muistat.

00:14:20
Jaana Savolainen: Joo ei mitään, eli huijausta huijauksen päälle.

00:14:24
Lasse Riihimäki: Juuri näin.

00:14:24
Jaana Savolainen: Kyllä, Huijausinfon neuvontapuhelimeen tulee näitä soittoja aika usein ja ne on aika lohduttoman kuuloisia ja ihmiset kertoo kuinka nämä huijarit tekeytyy toisiaan hyvin ystävällisiksi ja muistavat aina myös kysyä, että miten siinä voit ja miten perheesi jäsenet voivat ja näyttävät niitä tekaistuja pörssikaavioita, jotka on hienosti tehtyjä. Niin kuin sanoit niin niitä ei ole kovin vaikea tehdä. Ja nämä tarinat on tosi hienosti osattu kyllä kertoa ja myydä sitten sille uhreille.

00:15:02
Jaana Savolainen: Kuinka noista digihuijauksista ja nettipetoksista nyt on tullut yksi tällainen teollisuuden laji, voisi sanoa, että kuinka paljon niin sanotut sijoitushuijaukset ovat kasvaneet viimeisimpien vaikka vuoden parin aikana?

00:15:18
Lasse Riihimäki: Näistä voisi sanoa melkein, että viisi vuotta sitten niitä ei ollut olemassa ollenkaan, koska kukaan ei niitä tilastoinut eikä tutkinut eikä kerännyt mitään tietoa, niin voi sanoa, että ei ole mitään tietoa, mutta niitä ei niin paljon ollut kuin nyt nykyään. Nyt 3–4 vuotta niitä on kerätty, viranomaiset ja sitten pankit ja muut ketkä nyt tällaisten asioiden kanssa on tekemisissä. Sitten kun pankeilla on ilmoitusvelvollisuus epäilyttävistä liiketoimista esimerkiksi. Ja yhteistyö viranomaisten ja pankkien kanssa on lisääntynyt ja parantunut todella huimasti. Nykyään se on, kun aikaisemmin se oli, että jos poliisi on pankkiyhteydessä niin se oli käytössä, että se laittoi faksilla pankkitiedustelun esimerkiksi pankkiin ja pankki sitten vastaa siihen lain edellyttämällä tavalla, mutta nykyään meillä on jopa viikoittain palavereita viranomaisten kanssa, puhutaan ilmiöistä, mitä voitais tehdä, poliisi tiedottaa sen perusteella, että minkälaista on liikkeellä ja kerää tilastoja ja tutkii niitä parhaansa mukaan ja Europol esimerkiksi poliisi on osa sitä, Suomen poliisi on yhteydessä Europoliin ja Europol tuottaa tietoa. Mutta kuinka paljon, niin mulla on tässä hattu päässä, voisin kaivaa tuolta hatusta sellaisen lukeman mitä voisin veikata mitä kun on poliisin kanssa keskustellut. Jos sanon, että 10 miljoonaa ainakin lähetetään joka ikinen vuosi, Suomesta lähetetään. Itse tehdään maksut ja vahvistetaan ja toivotaan ja uskotaan, että rahaa tulee. Pelkästään näihin sijoitushuijauksiin ja sitten muut huijaukset sitten päälle. Sijoitushuijaus on ollut viime vuosina merkittävin huijausmuoto mihinkä on mennyt, koska esimerkiksi rakkaushuijauksissa se on monesti siinä puhutaan viidestäsadasta eurosta tai tuhansista euroista, mikä toki voi jatkua sitten ja tulee isoja summia sielläkin, mutta sijoitushuijauksissa se aloitetaan yleensä sillä kymppitonnilla, niin tulee sitten niin kovat vahingot että. Ja joku keskimääräinen vahinko on hirveän vaikea arvioida siinä mielessä että, ihmisten varallisuus ja varallisuusraha mitä nyt pystyy kaivamaan, se riippuu niin paljon ja puuttuuko esimerkiksi pankki siihen jossain monitoroinnissa sitten jo alkuvaiheessa. Ideaalitilanne olisi se, että me havaittaisi ensimmäinen maksu ja keskusteltaisi asiakkaan kanssa ja se loppuisi siihen, mutta maailma ei vielä täydellinen ole, mutta koko ajan parempaan suuntaan sillä mennään kyllä.

00:17:57
Jaana Savolainen: Ihmiset kysyvät, miten näitä voisi ennaltaehkäistä. Mä sanon, että esimerkiksi luottokorttiin ja kortteihin kannattaisi se rajaus laittaa, että se on vain Suomi. Estyykö täällä sitten ulkomaan rahansiirrot jos tän laittaa ihan vaan?

00:18:18
Lasse Riihimäki: Estyy siinä mielessä, mutta siinä on ongelma se, että kun ihmiset, asiakkaat itse haluaa tehdä sen maksun, niin se on yhtä helppo kun laittaa se maaraja niin se on myös yhtä helppo ottaa pois. Mutta enemmän lähtisin kyllä siitä, että jos on omia vanhempia, puhun tämmöisestä, jos on noin yli 50–60-vuotiaita henkilöitä perheessä, niin keskustelisi heidän kanssaan. Millä tavalla tuo sosiaalinen media toimii ja minkälaista sijoittaminen on ja muuta. Mikä on kryptovaluutta ylipäätänsä. Kun noille asiakkaille soittelee ja keskustelee heidän kanssaan, että jos he laittavat jonkun viikossa 50 000 euroa, mä kysyn mihin sä olet sen laittanut, niin pitkoniin. Että jos vastaus on, että jos se ei osaa lausua samaa bitcoin, niin ei se anna hirveän vaikuttavaa kuvaa. Itse olen puhunut siitä, että pitäisi olla yhtä lailla kun ajokorttia ajaa 18-vuotiaana niin sä meet autokouluun ja saat sen kortin, jolla osoitat sitä, että pystyt, kykenet liikkumaan tuolla liikenteessä muiden joukossa. Entäpä jos meille yli 40-vuotiaille määrättäisiin, ennen kuin saamme avata internetin, tämmöinen sosiaalisen median ajokortti, että saisi vältetty parhaimmat tai pahimmat karikot sitten ja risteykset missä voi mennä. Se on ihmismieli on semmoinen, että jos uskoo johonkin ja sen näkee, niin sellaista tekstiä tai kuvaa vaikka sosiaalisessa mediassa tai kaivaa uutisia tai muuta, niin jo pelkästään algoritmit ja muut mitkä ne johdattaa sitten helposti sellaisille sivuille, mistä ei voi sitten oikein hyvällä tahdollakaan sanoa, että tämä olisi millään tavalla legittiä toimintaa.

00:20:07
Jaana Savolainen: Puhuit siitä, että näihin sijoitushuijauksiin, alkuaikoina lähes 90 prosenttia oli sitten vähän iäkkäämpiä mieshenkilöitä, mutta meille on Huijausinfoon on otettu yhteyttä hieman surumielisenä, ihan tällaisia nuoria, veikkaisin kolmenkympin korvilla olevia nuoria miehiä, jotka sitten huolissaan kyselevät, että onkohan he menneet sijoitushuijaukseen, kun on ihan selkeästi sama kaava mistä olet puhunut, ja sitten kun halusi rahoja takaisin, niin niitä ei saanutkaan. Niin onko teillä näkynyt tällaisia nuorempia ihmisiä siellä uhrina?

00:20:48
Lasse Riihimäki: Kyllä niitäkin näkyy ja tosiasiahan on se, että alle 30-vuotias nuori mies, sehän on kuolematon. Se pystyy tekemään kaikkea, se uskoo hirveästi itseensä. Silloin on ihan turha muiden mennä sanomaan, että hei tossa ei ole mitään järkeä, oli se sitten nettikasinoa tai muuta. Yhtä lailla huomaan kuin peliongelmaisia ja muuta niin siellä on hirvittävän suuri yliedustus nuorilla miehillä, että jos sä olet töissä varastolla ja sulla 970 kuukaudessa tulee käteen palkkaa. Ei sun kannata lähteä ottamaan kymppitonnin luottoja ja siinä lähteä kokeilemaan bitcoineja. Tässä on se jotenkin haastavaa tietysti, että kun he ovat kuitenkin tottuneempia internetin käyttäjiä. He itse löytävät nämä sivut ja siellä on erittäin legittejäkin toimijoita, että kryptovaluutta sinänsä ei ole kiellettyä. Se on täysin laillinen maksuväline. Hieman kömpelö, mutta siinä on se arvonnousu mikä on täysin, mikä ei perustu mihinkään, mutta kun nyt on hypeä. Jos Elon Musk sanoo, että hän ostaa miljardilla bitcoinia, niin voi arvata, että osakekurssi lähtee kasvamaan ja sen arvo tulee siinä, mutta rahan vaihdantavälineenähän se on erittäin kömpelö, mutta sit kun jutellaan keskustelupalstoilla ja sinne tulee aina keskustelupalstoille ainoastaan ne, jotka on menestynyt. Ei kukaan kerro että mulla meni kaikki rahat, että ensinnäkin tää oli ihan täyttä huijausta ja toisekseen niin en mä ymmärtänyt mistä edes olen laittanut rahojani, ei sellaista mennä sosiaaliseen mediaan kertomaan. Siellä on vaan niitä menestystarinoita. Ja kun niitä tulee, niin kuin nämä jotkut kryptovaluuttavälittäjät ja on sitten ihan pörssiosakkeita ja suursijoittaja ja jotain ihan muuta. Se rohkaisee hirveästi, mutta ongelmana ei ole itse kryptovaluutta. Ongelma tässä on enemmänkin se, että kenen sä annat hallinnoida sitä sun kryptovaluuttatiliä. Nuoret nimenomaan avaa itse ja ne tekee näitä sijoituksia ja saattaa olla, että ne on ihan ok sinänsä kryptovaluuttaa, mutta se on sukeltanut se arvo ei ollutkaan sitä jatkuvaa nousua. Mutta vanhempien ihmisten osalta, ne antavat kaikki henkilötiedot, passit, korttitiedot, verkkopankkitiedot ja jopa etäyhteyden antavat näille treidereille. Näillä treidereillä on kaikki tiedot, he voivat avata sen kryptovaluuttatiliin, jolloin se on heidän hallussaan ja sitten se asiakas ihan itse tai joskus jopa etähallinnalla sitten avustettuna, että osaa laittaa ulkomaisen tilinumeron sinne ja oikean summan, siirtävät siten rahaa ja näyttävät, että oikein hienosti meni binanseille tai jollekin muulle kansainväliselle legitille eli lailliselle toimijalle. Ajattelevat, että nyt näyttää hyvältä, mutta kun se on sillä rosvolla ne kaikki käyttäjätunnukset. Niin se on sama kun tonne kadun varteen jättäisit lompakon, että tämä raha on menossa Säästöpankkiin, voisiko joku toimittaa sen sinne. Minä veikkaan, että jos sen päiväksi jättää tuohon kadunkulmaan, se ei välttämättä sieltä Säästöpankista löydy päivän päätteeksi se raha, yhtä luotettava. Tässä on se ero vanhempien ja nuorien välillä.

00:24:17
Jaana Savolainen: Kun mietitään, että ihminen ymmärtää, että on tämmöisen sijoitushuijauksen uhri ja pankin kanssa sitten asioi, niin miten pitkälle pankit pystyy selvittämään sitten niitä rahoja, että mihin ne on menneet ylipäänsä?

00:24:38
Lasse Riihimäki: Pankit pystyy selvittämään siihen, että ne näkee, että mille tilille se on mennyt mihin maahan. Eli jos nyt tulee tapaus, että on haksahtanut, oli se mikä tahansa huijaus. Nythän on esimerkiksi näitä niin sanottuja Microsoft-tukihuijauksia, joissa soitellaan Intiasta ja kerrotaan, että ollaan Microsoftin tukihenkilöitä, teillä on hirveästi viruksia teidän koneessa, meidän täytyy korjata ja otetaan yhteys ja sitten se maksaa 7 euroa tai muuta sitten se kahden tunnin apu siinä, että tarvitaan etäyhteys että hoidetaan asia kuntoon ja hoidetaan tää maksaminen ja sit lähteekin tililtä kaikki rahat mitä siellä on. Niin silloin tulisi, samalla lailla kuin sijoitushuijauksissa ja muissa, että heti kun huomaa, että nyt on lähtenyt tää maksu väärälle paikkaan, niin yhteys pankkiin ennen kuin on yhteydessä poliisiin. Ensin yhteys pankkiin. Pankit pystyy tekemään maksun palautuspyynnön. Se ei takaa yhtään mitään, mutta se on ainoa tapa, millä siitä voi saada edes osan takaisin. Mutta muuten se on, pankkisalaisuus on semmonen, että siitä pankeille me ei saada tilinomistajan tietoja tai muuta sitten että pankki ei voi, se on sitten poliisi, joka pystyy sitä tutkimaan. Eli heti toiseksi kun on kortit sulkenut ja verkkopankkitunnukset sulkenut, niin heti seuraavaksi ottaa suunnaksi poliisiaseman ja kertoo mitä on tapahtunut, mutta valitettavasti poliisillakin on resurssit ovat sellaiset, sen verran, että ne on kansainvälistä rikollisuutta ja kun rikolliset tekee sen siirron niin kyllä he ovat huomioineet sen, että joku saattaa kaivata niitä rahoja takaisin. Elikkä siinä sitten tulee sitten rahanpesu, eli sitä ketjutetaan, että kun se tulee yhdelle tilille niin se pyritään siirtämään sieltä tietysti seuraavalle tilille ja häivyttämään se rikollisen alkuperän, rikoksilla hankitun rahan häivyttäminen.

00:26:40
Jaana Savolainen: Kuulostaa, että ilmeisesti aika kannattavaa liiketoimintaa näille rosvoille.

00:26:45
Lasse Riihimäki: Joo siinä on monta osallistujaa siinä, että täähän ei niin kuin suoraan se soittaja ei tienaa mitään, että mulle soitti tuossa pari viikkoa sitten, intialaisella aksentilla, kertoi suoraan että sulla on haittaohjelma koneelle ja mä sanoin, että joo kerro vaan. Ja sitten se siinä kertoi ja sitten mä kysyin yhtäkkiä, että mites onko sulla kuukausipalkka vai onko provisiopalkka. Sit hän vähän närkästyi siinä ja sitten rupesin jankkaamaan, että kerro nyt, että onko sulla kuukausipalkkaa vai provisiopalkka, mutta hän ei suostunut kertomaan. Ajattelin, että pitäisikö laittaa tonne Microsoftille asiakaspalautetta, että hirveän epäystävällinen soittaja oli siellä, mutta tämä on vain yksi. Eli he päivätyötä tekevät siellä ja todennäköisesti saavat ehkä jotain päiväpalkkaa siitä, ehkä jonkinlaista provikkaa. Mutta on niitä, jotka hankkii esimerkiksi robotiikkaa, joka sovittaa sinne ja on niitä, jotka availee niitä tilejä ja tämmöistä muuli-toimintaa, eli joku joka vastaanottaa rahaa niin saa noilta vaikka kymppitonnin, niin hän saa siitä sitten 10 % palkkioita. Eli hän siirtää sitten yhdeksän tonnia seuraavalle ja seuraavalle ja seuraavalle. Sitten esimerkiksi korttitietoja ja muuta mitä tuolla jossain mielessä netissä myytävänä, niin siellä on sitten tai sähköpostiosoitteita tai muuta joku kerää niitä ja myy jollekin, sanotaan vaikka 10 000 toimivaa sähköpostiosoitetta, niin se maksaa x euroa ja toki siinä on hielläkin kuluja mutta tax free -toimintaa kuitenkin, että eivät he paljoa veroja maksa. Kyllä tämä niin ammattimaista toimintaa, niin laajaa on ja jatkuvaa, ettei sitä tehtäisi jos se ei kannattavaa olisi. Ajattele jos Suomessa, no otetaan nyt tämä villi veikkaus 10 miljoonaa euroa vuodessa. Jos tätä tehdään suurin piirtein samalla lailla ihan yhtä lailla kaikissa Euroopan maissa. Siitä voi lähtee sitten laskemaan, kuinka paljon taloudellisia vaikutuksia on. Ja kuinka monta promillea tai prosenttia Suomen väkiluku on keskimäärin esimerkiksi Euroopasta. Tämä on täysin skaalattavissa mihin tahansa maahan. Ei tarvitse kuin, jos vaan englannin kieltä taittuu, niin sitten on jo potentiaalinen uhri.

00:29:06
Jaana Savolainen: Ei oo mitään nappikauppaa. Se on ihan isomman luokan.

00:29:11
Lasse Riihimäki: Kyllä se on ihan teollisuutta.

00:29:19
Jaana Savolainen: Miten juuri tällaisena, mistä on juuri keskusteltu, tän huijausilmiön edessä olisi hyvä toimia? Miten sä Lasse neuvoisit toimimaan ja mitä sä neuvoisit huomioimaan, jotta näitä voisi vähentää näitä sijoitushuijauksia?

00:29:35
Lasse Riihimäki: No se on tietysti sanottu niin moneen kertaan tietysti, että tämmöistä jos on liian hyvää kuulostaakseen liian hyvältä kuulostaa ollakseen totta, niin se varmasti on sitä, mutta yhtä lailla se pätee edelleenkin. Ei sellaista helppoa vaurastumista ole. Bitcoinin arvo mitä on puhuttu, se oli joskus se oli niin kuin muutamia euroja ja nyt se on 40 000 euroa tai 50 000 euroa, mutta se oli kauan sitten. Siihen on lähtenyt niin moni jo mukaan. Toki niitä louhitaan jo rajallisesti ja on oletettavissa, että se laajenee ja muuta, mutta samaan aikaan myös Kiina on kieltänyt tai tulee todennäköisesti kieltämään esimerkiksi kryptovaluuttojen louhimisen. Ihan vaan sen takia, että se kuluttaa niin paljon energiaa ja siitä ei ole Kiinan valtiolle mitään hyötyä varsinaisesti. Että siinä on niin paljon muuttuvia tekijöitä ja jos tuntuu, että kryptovaluutta sinänsä kiinnostaa, niin menkää Googleen, tutkikaa, käykää keskustelupalstoilla ja muuta, mutta pitäkää semmoinen, että siinä kirjoittaa tosiaan siinä on jokaisella esimerkiksi näitä huijaussivufirmoja mitä on ja siellä sitten voi esimerkiksi pistää sitten tämmösiä rewiev, elikkä voi etsiä arvioita näistä yrityksistä. Ne järjestään, siellä on niin sanottuja trolleja, jotka kirjoittaa sinne tätä kautta sinne, että viisi kautta viisi kaikki toimi tosi hienosti ja ei mitään ongelmaa ja ne huonot kommentit siivotaan pois, koska ne ovat niitä rikollisten tekemiä sivustoja. Ei se internet tarjoa kaikkea tietoa, kyllä sieltä jotain tietoa saa. Kyllä sieltä löytyy keskustelupalstoja ja muuta, mistä sitten voi hakea kokemuksia. Mutta jos nyt miettii, että semmoinen hyvä perustesti esimerkiksi olisi semmoinen, että jos sulla on Facebook ja sä et ole koskaan miettinyt esimerkiksi asetuksia sillä tavalla, että pystyykö kuka tahansa maailmassa näkemään sun profiilin ja sun kaverit. Silloin kannattaa miettiä, että onko sitten kryptovaluutat, mikä on kuitenkin oikeasti paljon monimutkaisempi juttu ja toimintalogiikka erilainen, että onko se silloin sun juttu. Sitten voisi sanoa, että jos ulkomailta tulee puhelinsoitto ja olisi kuka tahansa ja mihin tahansa asiaan liittyen, se on huijausta. Ei ulkomaalaiselle ihmiset, jos se on sun sukulainen, joka soittaa sä tunnistat sen, mutta muuten, luuri korvaan vaan. Voihan niitä kuunnella ja muuta sitten, mutta pitää muistaa, että ne on kaikki ihan kaikki, ne on huijausta. Jotkut on sitten jonkun verran ollut semmoisia tapauksia missä, asiakkaat on ollut yhteydessä ja huolissaan siitä että kun kysyivät, että onko tässä puhelimeen vastaako Pertti Virtanen. Jos sitten vastaa että yes, että on ollut tämmöisiä tapauksia, että sitten ne leikkaa ja liimaa näistä yes vastauksia niin siinä alkaa tulla puhelintilauksia ja puhelinsoiton perusteella alkaa tulemaan tilauksia ja muuta. Tämä on enemmänkin sellaista urbaania legendaa. Ei meillä ole tämmöisiä nähty yhtään, että siinä tarvitsisi antaa korttitietoja ja muuta, että se on sinänsä. Se ei ole vielä vaarallista, että vastaa siihen puhelimeen ja sanoo yes minä olen kyllä puhelimessa, mutta sen jälkeen alkaa sitten vasta sitten ne riskit kasvamaan. Ja sitten voisi sanoa tuosta internetistä. Niin sarkastisesti sanottuna internet on rikki. Siihen ei voi luottaa, koska sinne pystyy kuka tahansa laittamaan mitä tahansa tietoa. Siellä on fake newsejä ja siellä on rikollisten tekemiä mainossivustoja ja siellä on oikeita sivustoja seassa ja sit kun näitä mainoksia klikkaa, jokainen voi katsoa, että kun muutaman kerran klikkaa vaikka jotain kryptovaluuttafirmaa Facebookissa mainoksia. Ja kappas vaan niitä mainoksia alkaa tulla entistä enemmän ja tulee ja tulee ja ei se pysy se moderaattori ei pysy mukana siinä, että onko tämä huijaussivusto vai onko tämä ihan ok ja muuta. Tavallaan monesti, ja sama sähköpostien kanssa, että jos sä annat tiedot joillekin ja se onkin sitten epäilyttävä toimija niin he sitten myyvät ja jakavat eri nimikkeillä, niin sieltä alkaa tulla sitten sähköpostia niin paljoa, että sieltä ei mitään muuta tuukaan kuin näitä huijausviestejä tai nigerialaishuijauksia tai jotain rakkaushuijauksia tai muuta. Jos hyväksyy kaveriksi, niin päättävä taho eli se helposti leviää jos jonkinlaista kaveripyyntöjä. Jos nyt ajattelee, että minä nyt kuitenkin haluan tähän kryptovaluuttaan kokeillaan niin edelleenkin painotan sitä, kun plus 60-vuotiaat tai plus 50-vuotiaat ihmiset, jos teillä on lapsia tai jotain muuta nuorisoa niin keskustelkaa heidän kanssaan ennen kuin alatte miettimään edes, että pitäisikö maksaa. Käytte läpi kohta kohdalta millekkä sivuille sun täytyy mennä, mitä tietoja sun pitää antaa sinne, millä tavalla tämä toimii. Älä nyt herranen aika ainakaan laita kymppitonnia sinne, että pistä vaikka se 200 euroa tai 500 euroa ja kokeile kotiuttaa ne kaikki rahat sieltä. Toimiiko se systeemi varmasti. Tai sitten käytä kotimaista toimijaa esimerkiksi mikä on kuitenkin, että Suomessakin on ihan mitkä on rahoitusvalvonnan alla olevia yrityksiä, mitkä toimivat kaikkien sääntöjen mukaisesti, mutta jos noihin ulkomaisiin firmoihin laittaa, sitä ei oikein tiedä missä se kotipaikka on. Se on jossain Seychelleillä toimipaikka, niin mä uskaltaisin väittää, että siellä kuluttajansuoja on varsin heikkoa. Se on aika vaikea lähteä sieltä sitten rahojaan penäämään. Jutelkaa lasten kanssa ja jutelkaa tuttujen kanssa, mutta se joka on sulle suositellut, että tämä on hyvä juttu niin älkää niiden kanssa, koska ne on todennäköisesti jo laittaneet jonkin verran rahaa sinne huijauksiin. Yksi vaihtoehto on myös, että ole yhteydessä pankkiin. Pankista pystytään kuitenkin aika hyvin sitten sanomaan, että miltä tämä näyttää. Me ei tunneta kaikkia maailman yrityksiä tietenkään, että me ei voida sanoa että just tämä on, mutta siis tekotapaa yleensä, se viittaa siihen, että me pystytään kyllä aika varmasti sanomaan että huijausta on, älä laita rahoja tänne näin.

00:36:03
Jaana Savolainen: Vielä siihen, että oletko törmännyt sellaiseen missään vaiheessa liittyen näihin sijoitushuijauksiin, mulle on muutaman kerran tullut esille sellainen tilanne, missä se 250, se ensimmäinen sijoitus on laitettu ja sitten onkin muutaman viikon kuluttua kotiutettu 500 euroa ja se huijari on soittanut ja sanonut, että se on kaikki voittoa siitä ensimmäisestä sijoituksesta niin sillä haetaan varmasti luottamusta sitä toimintaa kohtaan. Ootko tällaiseen törmännyt?

00:36:34
Lasse Riihimäki: Niitä oli jo pari vuotta sitten niitä oli enemmänkin, mutta nyt viime aikoina kyllä ne pyrkii siihen, että ne saa kerralla sen ison potin. Nyt näitä kotiutusjuttuja, niitä kyllä joskus satunnaisesti näkee, mutta sitä en ole nähnyt kyllä, että jos 250 laitat, että 500 euron tulisi tilille. Ei rosvo haluaa luopua rahoistaan, kun se kerran on saanut, kyllä se yleensä ne pitää. Jos semmoisia tapauksia, että sä olet 10 000 laittanut niin sieltä on saattanut tulla joku viikkoprofitti, esimerkiksi noin 140 euroa, jolloin todetaan, että no hei hienosti toimii, kerran viikossa tulee 140 korkoja, tämä on tosi hieno juttu. Mutta sekin on äärimmäisen harvinaista, kyllä se idea on siinä että vedetään ryöstökalastuksella pohjia myöten kaikki mitä irtoaa ja nämä on vielä siinä mielessä henkisesti tosi rankkoja juttuja, että saattaa olla, että tulee 20 puhelua päivässä ja kuukausia. Ajattele, että joku yksinäinen vanha ihminen, joka ei oikein tiedä keneltä kysyy apua ja muuta ja jos pistät sen puhelinnumeron, eston sille puhelinnumerolle niin se tulee toisesta puhelinnumerosta, koska niillä on jo sen uhrin numero ja sit kerrotaan ja kun se aamulla alkaa ja päivällä jatkuu ja illalla jatkuu. Se on se sosiaalinen manipulointi, se on niin hirveän vahvaa, että siitä on tosi vaikea päästä irti ihan samalla kuin rakkaushuijaukset. Kun sitä katsoo ulkopuolisen silmin, se on kuin täysin mielentilaan, hetkellinen mielisairaus, että se on niin valtavaa, että miten typeriä päätöksiä ihminen voi tehdä lyhyessä ajassa ja sitten kun tämä verkkopankki mahdollistaa sen, että jos sulla on viikon huono jakso elämässä niin sulla menee kaikki, koko elämän säästöt siihen ja pahimmillaan on, että lopputulemana se, että vouti tulee ja vie asunnon ja sit ruvetaan etsimään laitakaupungilta vuokra-asuntoa ihan vaan sen takia, että tuntui siltä, just sillä hetkellä tuntui hyvältä ja oli niin luotettavan tuntuinen se treideri tai sulhanen tai mikä tahansa.

00:38:49
Jaana Savolainen: Kyllä on lohduttomia tarinoita ihan varmasti. Mutta jos ajatellaan sijoitushuijauksia, niin pankkiin voi olla yhteydessä kysyä neuvoa ja opastusta sijoituksiin liittyen ja sitten varmaan Finanssivalvontaankin voi olla yhteydessä ja sieltä saa varmaan neuvoja.

00:39:11
Lasse Riihimäki: En osaa sanoo Finanssivalvonnan asiakaspalvelusta miten nopeasti ovat, mutta todennäköisesti ohjaavat sieltä sitten pankkiin. Finanssivalvonnalla on joitain listoja, ylläpitävät esimerkiksi tällaiset mitkä on todettu, että nämä ei ole legittejä firmoja, mutta se lista on niin nopeasti päivittyvä tai niitä yrityksiä tulee niin paljon, että mikään taho ei pysty pitämään sellaista listaa, että jos ei se yrityksen nimi ole listalla se ei todellakaan tarkoita sitä, että se olisi legit yritys. Se kannattaa muistaa, että siellä jotain listoja on ja jonkun verran näitä yrityksiä on, mutta myös tuolla parempaa listaa pitää Isossa-Britanniassa pitää paikallinen FSA eli tämän Suomen FIVA:n vastaava niin pitää, että siellä on tuhansia yrityksiä listattuna, mutta heillekin se tulee viiveellä sitten vasta sitten, kun on niitä uhreja, jotka ilmoittavat ja se kirjataan sinne. Mutta tämä on niin nopea tämä maailma, ei koskaan ei saada sellaista ajantasaista listaa tulemaan.

00:40:14
Jaana Savolainen: Lämmin kiitos Lasse, että tulit mukaan meidän podcastiin ja annoit nyt aikaasi ja sun asiantuntijuuttasi. Ihan varmasti keskustelu avaa nyt monelle tätä ilmiötä ja sen laajuutta ihan uudesta näkökulmasta ja osaa sitten ihmiset ajatella, miten suhtautua äkkirikastumiseen ja kun joku vieras soittaa ja tarjoaa sijoitusta huipputuotolla ja vain sinulle.

00:40:38
Lasse Riihimäki: Kiitoksia, oli kiva käydä täällä.