00:00:03
Jaana Savolainen: Huijaripodi on Kuluttajaliiton Huijausinfon podcast-sarja. Kahdeksassa jaksossa on jokaisessa vieraana eri asiantuntija keskustelemassa Kuluttajaliiton asiantuntijan, Jaana Savolaisen kanssa. Tässä jaksossa keskustellaan poliisin näkökulmasta, miten huijarit toimivat ja miltä huijaukset näyttävät poliisin silmiin. Kansalaisissa herättää kiinnostusta myös se, saadaanko näitä petoksen tekijöitä kiinni. Minun nimeni on Jaana Savolainen, työskentelen Kuluttajaliitossa Huijausinfossa ja toimin tässä podcastissa haastattelijana. Tässä jaksossa minulla on ilo saada haastatella Poliisihallituksesta poliisitarkastaja Tuomas Pöyhöstä. Tervetuloa, Tuomas. Mukava, että saatiin sinut mukaan tähän meidän podcastiimme. Kerrotko hieman itsestäsi.

00:00:48
Tuomas Pöyhönen: Kiitos, Jaana. Tosiaan työskentelen Poliisihallituksessa poliisitarkastajana ja vastuualueelleni kuuluu nimenomaan nämä puheena olevat petokset ja internet tekoalustana niille.

00:01:00
Jaana Savolainen: Netissä tapahtuvat huijaukset ja niiden yritykset on kasvava ilmiö ja huijarit jalostavat niitä tapoja, miten lähestyä meitä tavallisia kansalaisia ja kuluttajia. Avaisitko omasta näkökulmasta internetissä tapahtuvan petoksen. Minkälainen se on?

00:01:19
Tuomas Pöyhönen: Moninainen, voisi suoraan sanottuna sanoa, ja ikävä kyllä ne ovat osa meidän jokapäiväistä elämäämme ja meidän jokaisen niihin pitää pyrkiä varautumaan ja miettimään, että milloin voi huijauksen kohteeksi joutua. Entistä enemmän ihmisten asiointi ja kaupankäynti ja kommunikointi on mennyt internetin eri palveluille ja se myös on tuonut rikolliset mukanaan. Ehkä tässä kohtaa se luettelo on loputon, jos ajattelee, missä kohtaa voi joutua huijatuksi. On niitä pankkiasioiden hoitamisia, on niitä ostoksia tai käytettyä tavaraa ostat tai sitten mitä vaan tilaatte. Ja siinä on ikävä kyllä rikollisilla se halu saada rahaa huijaamalla sinulta itseltäsi.

00:02:09
Jaana Savolainen: Kyllä. Ja silloin kun tulee huijatuksi, niin hätähän on tavattoman suuri sillä ihmisellä, kun se ymmärtää sen, että nyt hän on tullut petetyksi, eikä aina tiedä miten toimia. Mutta varmaan aika usein ihminen ottaa yhteyttä poliisiin ja tulee mieleen rikosilmoitus. Eli kun huijattu ottaa yhteyttä poliisiin, niin miten poliisi kohtaa huijatun eli mikä siinä tilanteessa tapahtuu ensin ja minkälainen prosessi on, kun tehdään vaikka asiasta rikosilmoitus?

00:02:39
Tuomas Pöyhönen: Eli tässähän on oleellista se, että ensin pitää muistaa olla yhteydessä pankkiin mistä ne rahat lähtee, jotta saadaan se rahojen liikkuminen pysäytettyä mahdollisimman nopeasti. Poliisillehan on sitten niitä reittejä, että miten poliisiin saa yhteyttä. Mitä suositaan on sähköinen rikosilmoitus poliisi.fi -sivun kautta. Sieltä sähköinen rikosilmoitus ja sitä kautta sitten tekee asiasta ilmoituksen tai toinen vaihtoehto on, että tulee sinne paikalliselle poliisiasemalle tekemään henkilökohtaisesti ilmoitusta tapahtumasta. Siinä keskeiset prosessit, miten se lähtee käyntiin ja sen jälkeen sen poliisin kanssa aletaan keskustelemaan siitä tapahtumasta, mitä on käynyt, mitä dokumentaatiota on jäljellä ja oletko ollut yhteydessä sinne pankkiin ja paljonko olet rahaa nyt menettänyt ja mitä olet tilannut ja missä olet asioinut. Näitä konkreettisia, jopa henkilökohtaisia kysymyksiä, ja ne ikävä kyllä saattaa aiheuttaa sille asianomistajalle niitä sekavia tunteita ja mielipahaa, että nyt kysellään näitä henkilökohtaisia asioita. Ne on sen rikoksen selvittämisen kannalta erittäin tärkeitä. Sitä ei kannata todellakaan hävetä, vaan pitää ottaa rehellisesti yhteyttä poliisiin ja sinne pankkiin ja ikään kuin käsi virheen merkiksi ylös nostaa, että meninpä minä nyt tähän ikävään halpaan ja pyritään saamaan se, että se rahojen menettäminen ei enää jatku. Siinä ehkä niitä keskeisiä asioita, ja niin kuin mainitsin, tilanteet ovat kyllä moninaisia ja uhreja on niistä nuoremmista parikymppisistä sinne ikäihmisiinkin, 89-vuotiaisiin. Kaikkea siltä väliltä.

00:04:21
Jaana Savolainen: Sellaisen vielä kysyisin tähän jatkokysymykseksi, kun meille Huijausinfoon soitetaan usein ja kysytään, että mitä pitäisi tehdä, kun on selkeästi petoksen uhri? Haluaisinkin sellaisen vastauksen, kun läheiset tai omaiset soittaa mulle. Huijatuksi on kenties tullut sairas ikäihminen, joka ei itse pysty hoitamaan asioitaan. Voiko joku muu tehdä tämän ikäihmisten puolesta rikosilmoituksen?

00:04:51
Tuomas Pöyhönen: Kyllä, totta kai. Sitten aletaan selvittämään, että mikä se suhde siihen ikäihmiseen on. Onko se hänen holhooja tai vaikka vastuullinen vai onko se hänen lapsi tai jotain muuta tai hoitokodin työntekijät. Kyllä siihen löytyy konstit. Ilmoitus pitää tehdä ja se kierre katkaista, että se rahan meneminen loppuu ja saadaan se estettyä. Eli se pankkiasiointi ja sen jälkeen sen puolesta auttamaan sinne poliisin yhteys. Yhteys kyllä onnistuu.

00:05:21
Jaana Savolainen: Hyvä juttu, että ei aina tarvitse olla juuri se uhri itse, jos ei kykene syystä tai toisesta.

00:05:27
Tuomas Pöyhönen: Ja juuri sen takia näitä kanavia on sitten, että pääset henkilökohtaisesti sinne poliisiasemalle tekemään rikosilmoituksen, jos ei se sähköisesti sinun henkilökohtaisilla tunnuksilla jostain syystä sitten onnistu.

00:05:40
Jaana Savolainen: Juuri näin. Paljon on sellaisia ihmisiä, joilla ei kuitenkaan ole pankkitunnuksia vielä käytössään, että täytyisi tulla henkilökohtaisesti paikalle.

00:05:54
Jaana Savolainen: Sitten mietitään, kun paljon tehdään näitä erilaisia petoksia tosi paljon ja tuntuu, että niitä tehdään enemmän ja enemmän ja nämä rikolliset myös onnistuu niissä paremmin ja paremmin. Minkälaiset resurssit poliisilla on ja mahdollisuudet sitten tutkia näitä tapauksia, varsinkin jos ajatellaan, että aika moni rikollisista, jotka tekee näitä petoksia, on ulkomaalaisia?

00:06:17
Tuomas Pöyhönen: Kyllä tämä on haaste niin resurssien kuin osaamisenkin puolesta. Sitten tässä on myös oleellista tunnistaa ja muistaa, että meidän pitää alkaa jäljittää, mitä se ihminen itse on tehnyt ja silloin ne henkilökohtaiset kysymykset on pakko esittää ja hänen on pakko miettiä itse missä sen kaupan on tehnyt ja onko säilyttänyt niitä viestiketjuja, jotta olisi mahdollisuutta edes selvittää ja päästä asiassa eteenpäin. Poliisilla on hyvää osaamista ja hyvää viranomaisyhteistyötä ja eri pankkien kanssa ja toisten viranomaisten kanssa. Kyllä me jäljille päästään ja jos se stoppaa valtioiden rajoihin, niin sitten tehdään niitä kansainvälisiä kysymyksiä ja kyselyitä ja oikeusapupyyntöjä tarvittaessa. Kaikki lähtee siitä henkilöstä itsestään. Se on oleellista tietää, missä se petos mahdollisesti on tapahtunut ja kauppapaikka ja tilanne. Onneksi viive ei hirveän pitkä ole. Yleensä se on muutamista päivistä, kun huomaa, että rahat hävisi tai tavaraa, minkä olen ostanut niin ei kuulu. Jos siinä se pitkäjänteisyys odottaa kuukausitolkulla, niin voin sanoa, että se ennuste on aika huono selvittämisen osalta.

00:07:37
Jaana Savolainen: Nopeus on valttia tässäkin asiassa.

00:07:39
Tuomas Pöyhönen: Kyllä, kyllä. Ja sitä omaan pankkiin yhteydenottoa ei voi ollenkaan väheksyä. Se pitää tapahtua heti, kun se epäilys edes herää. Vasta sen jälkeen poliisi ja muut palveluntarjoajat, ketkä siihen kauppaan ja tapahtumaan mahdollisesti liittyvät.

00:07:56
Jaana Savolainen: Kun on puhuttu näistä ulkomaalaisista petoksen tekijöistä niin kuinka paljon niitä nyt sitten, osaatko sanoa, saadaan kiinni ihan tällaisen kansainvälisen yhteistyön toimesta?

00:08:08
Tuomas Pöyhönen: Kyllä tämä on haastavaa, kun internetissä niitä valtioiden rajoja ei ole. Me ei tiedetä, mistä se yhteydenotto tai tekstiviesti on tullut, kun vasta sitten kun asiaa aletaan selvittämään. Ja kyllä niitä vastuuseen teosta saadaan, mutta hankalaa ja työlästä se on ja sen takia on hyvä olla etupainotteisesti liikkeellä. Saadaan ennalta estettyä ja lisättyä ihmisten tietoisuutta siitä, missä kohtaa voi haksahtaa ja rikos olla niin kuin monttu mihin astut.

00:08:43
Jaana Savolainen: Tiedottaminen on kaikkein tärkeintä. Eri viranomaiset tilastoi näitä petoksia ja nettihuijauksia eri tavoin. Miten teillä tilastoidaan tällaisia netissä tapahtuvia petoksia?

00:08:59
Tuomas Pöyhönen: Tämä tilastointi on yksi keskeinen osa sen tilannekuvan muodostamisesta ja ymmärtämisestä, mikä on tällä hetkellä trendi, jossa ihmiset rikoksen uhreiksi joutuu. Ja meillä on semmoinen internet-tekopaikka-ajatteluun perustuva perusta. Tässä niin kuin internet on tekopaikka näillä petoksilla ja niitä on vuosittain. Viime vuonna oli reilu kaksikymmentä tuhatta ja vuonna 2019 oli noin 15 000 ja nyt mennään siinä 25 prosentin kasvussa. Tämä on se kasvava ikävä kyllä viimeiset vuodet ollut, ja se huolenaihe poliisille, että siellä internetin salassa niitä rikoksia tapahtuu ja ihmiset petoksen uhreiksi joutuvat. Meillä tähän tarkempaan tilannekuvaan kuuluu eri lajit, eli on ne sitten pankkiin kohdistuvia petoksia, mikä on pinnalla nämä valepankkisivustot ja ihmisille tulevat tekstiviestit ja sähköpostit, ja mahdollisten hakuoptioiden kautta saatu hakutulos ja sitä kautta. Se on yksi osa ja sitten on, mistä onkin jo puhuttu aikaisemmin, sijoituspetokset, toimitusjohtajapetokset ja help desk -petokset. Kaikilla näillä on se yhteinen nimittäjä, se liittyy sen tekotapaan ja niitä me sitten osin manuaalisesti laskemme ja vertailemme eri toimijoiden kesken, meidän hallussa olevia tietoja heille. Muodostamme näin tilannekuvan ja pyrimme ennalta estävästi viestimään ja tuomaan ihmisille tietoon sen, että missä nyt se vaaranpaikka on ja mikä nyt on rikollisilla niin kuin se tämänhetkinen effortti, mihinkä he ovat osansa laittaneet ja pyrkii sen rahan saamaan. Sitten muut viranomaiset pyrkii ja kansalaiset sitten osaltaan estämään, että ei joutuisi uhriksi. Siinä ehkä tähän monipolvinen vastaus, mutta se kertoo yhtä lailla tilanteen haastavuudesta tilastoinnin osalta.

00:11:06
Jaana Savolainen: Myös ihan suomalaiset tekijät voivat tehdä tällaisia petoksia netissä. Mikä se suhde on, osaatko sanoa suurin piirtein, ulkomaalaiset tekijät vastaan suomalaiset tekijät?

00:11:18
Tuomas Pöyhönen: Tohon kahteenkymmeneen tuhanteen tapaukseen liittyvää prosenttiosuutta on hankala näin suoralta kädeltä sanoa. Uskoisin, että enemmän on sitten tähän käytetyn tavaran kauppaan liittyviä suomalaisia tekijöitä. Kun mennään näihin ammattimaisiin ja valtioiden rajat ylittäviin rikoksiin, missä sitten on tullut tutkinnassa viitteitä, että niissä on lähtökohtaisesti ulkomaalaisia tekijöitä. Ainakin mihin ne rahat menevät. Ei voida suoraan sanoa, että se on ulkomailta käsin tehty. On viitteitä ja osaamista rikoksista myös suomessakin tehdä tällaisia verkossa tapahtuvia rikoksia, on ne sitten tietomurtoja tai näitä petoksia, niin kyllä osaamista löytyy myös Suomesta.

00:12:06
Jaana Savolainen: No ihan varmasti. Sekin kyllä varmasti kiinnostaa monia kuulijoita, että paljonko suomalaiset menettää rahaa vuositasolla tai esimerkiksi tänä vuonna 2021. Paljonko on menetetty rahaa näissä erilaisissa verkkopetoksissa?

00:12:21
Tuomas Pöyhönen: No miljoonia, kymmeniä miljoonia. Se on se hyöty ja sitten mikä loppupeleissä on, mikä sille rikoksista epäillylle on valunut, että kuten oon monesti sanonut, että mitä estotoimia pankki pystyy peräyttämään ja mitä rahoja saadaan pois, niin se on sitten vaikeaa sanoa sitä kokonaissummaa. Mutta miljoonia sinne menee, ettei näitä muuten tehtäis, jos ei näistä rahaa saisi. Jos yksistään mennään sitten näihin eri huijausmuotoihin, mitä jo mainitsin, esim. nää rakkauspetokset, help desk -petokset ynnä muut, eli ”tietoverkkoavusteiset petokset” käytetään nimitystä. Jos niitä on vähän toista tuhatta, niin siellä puhutaan jo kuitenkin 18 miljoonan luvuista mitä on menetetty se mahdollinen korkein hyöty.

00:13:08
Jaana Savolainen: Valtavia rahasummia kyllä, kun ajatellaan, että mitä ihmiset menettää vuositasolla.

00:13:14
Tuomas Pöyhönen: Se on sadoista euroista satoihin tuhansiin, mitä sieltä tililtä lähtee rahaa. Jokainen meistä voi miettiä, miten säästötilillä on rahaa tai omaisuutta ja sitten, kun se sieltä lähtee niin se on tili tyhjä. Ei ne jätä sinne kyllä lantin lanttia. Ja sitten jos näistä pankkipetoksista, joista äsken mainitsin ja tekstiviestin, sähköpostin tai sen hakuoptimoinnin kautta tullut petostapahtuma, niin niitä on tänä vuonna noin 500 tapahtunut. Niissä on jo reilu viisi miljoonaa, lähes 6 miljoonaa sen hyöty, mitä on ollut mahdollista menettää. Silloin puhutaan isoista rahoista ja keskiarvoltaan kolmesta neljään tonnia on se, mitä ihmisiltä lähtee rahaa. Se menetys on iso prosentti, ja kuinka paljon niistä rahansa menettää niin se on 70 prosentin luokkaa kokonaisuudessaan. Eli puhutaan isoista summista kyllä ja isosta, merkittävästä asiasta. Jos mennään vielä ikäluokkaan niin ikävä kyllä ne ikäihmiset on edelleen sieltä kuudestakymmenestä yhdeksäänkymmeneen se pääasiallinen joukko, mutta kyllä meillä jo nuoria kaksikymppisiä, kolmekymppisiä ja nelikymppisiäkin. He joutuvat yhtä lailla uhreiksi ja siellä on menetetty säästöjä sitten, kun ei ole maltettu. Tässä se keskeinen asia, mitä haluan painottaa on, että huolehdi niistä omista pankkitunnuksista ja mieti missä niitä käytät. Kehotan kyllä, niin kuin Laurakin sanoi aikaisemmassa jaksossaan, menemään sinne alkuperäiselle pankin oikealle sivulle suoraan sen pikalinkin kautta sieltä omalta tietokoneelta tai appin kautta puhelimesta. Ei minkään sähköpostilinkin tai tekstiviestilinkin kautta. Ole aina varma, mieti hetkeksi ja pysähdy hetkeksi ja ajattele, että mihinkä ne tunnuksesi kirjoitat, joista pitää pitää huoli.

00:15:15
Jaana Savolainen: Eli ensimmäisenä ei kannata Googleen laittaa hakusanaa ja sitten oman pankin nimeä ja sitten sitä kautta ei kannata mennä, vaan nimenomaan menisi sovelluksen kautta.

00:15:30
Tuomas Pöyhönen: Kyllä. Ja sitten kun oot kerran sen lukitun nettisivun, oikealle nettisivulle löytänyt ja laittanut kirjanmerkkiin, että opetellaan sen verran käyttämään tietokonetta, että se löytyy sieltä. Eli ei käytetä hakukoneita, jotta päästäisiin sinne pankin nettisivulle ja sama puhelimessa niin siellä se app, minkä olet luonut missä olet ne tunnukset aikanaan luonut ja vahvistanut, niin käytä sitä. Älä mene siitä vaikka se kuinka helppoa olisi ja se tekstiviesti tulisi keskellä yötä, niin älä oikaise. Käytä sitä oikopolkua, silloin se on se miina viritetty ja siihen melkein lankeaa.

00:16:05
Jaana Savolainen: Eli tarkkuutta peliin kaikin puolin. Näin poliisin näkökulmasta nyt kun puhutaan näistä nettipetoksista, erilaisia, on se sitten tori.fi kauppaa tai mitä tahansa verkkokauppaa, missä sitten petoksia tapahtuu tai sitten pankin nimissä lähetetään niitä viestejä, niin näin poliisin näkökulmasta, mitä sille asialle voisi tehdä? Jotta näitä petoksia vielä näiden edellä mainittujen lisäksi, niin mihin kannattaa itsessä ihmisen kiinnittää huomiota, että ei menisi siihen halpaan?

00:16:48
Tuomas Pöyhönen: Vastuu on sillä lukijalla ja miksei kuulijallakin, mut et lukijalla kun sitä mainosta taikka myynti-ilmoitusta tai viestin luet, niin mieti ja pysähdy. Tämän jälkeen sitten tee päätös, mitä kautta pääset ja mitä kautta varmistat ja minkälaisia toimia teet, jotta varmistut että tässä on aidosta asiasta kysymys. Yhtä lailla sitten toinen puoli, niin eri palveluntarjoajat miettii niitä turvallisia ratkaisuja, että tietoturva on yksi osa sitä kaupankäyntiä, turvallista kaupankäyntiä ja asiakkaista välittämistä, jotta heidän palveluntarjoajat ja palvelun saajat pystyvät turvallisesti sitä kauppaa käydä. Eli tunnistetaan niitä myyjiä ja tunnistetaan niitä asiakkaita ja noudatetaan henkilötietolakia ja mahdollisimman hyvin. Mutta ymmärrän senkin, että halutaan tehdä palvelusta mahdollisimman helppokäyttöisiä ja nopeita käyttää. Mutta ainakin itse haluaisin ottaa ne muutamat askeleet ja klikkaukset, vaikka kuinka se muutaman sekunnin enemmän tässä elämässä aikaa veisi, jos se on turvallista.

00:18:04
Jaana Savolainen: Vielä vähän näistä huijauksista. Jos ajatellaan nuoria niin esimerkiksi mullekin on soittanut nuoren henkilön äiti huolissaan, kun oli tytär tullut Microsoft-huijatuksi ja menettänyt sitten kaikki tilillä olleet rahat, niin vähän sellaista kysyisin, että mikä on nuorten rooli huijauksissa, kun nuorista ei juurikaan puhuta uhreina.

00:18:29
Tuomas Pöyhönen: Ikävä kyllä hekin uhriksi joutuvat. Mainitsemasi esimerkki ei ollenkaan ole poliisille vieras ja tämän päivän lehdessä tai mediassa oli viesti siitä, kun isä kertoo tyttärensä joutuneen tällaisen pankkihuijauksen uhriksi ja oli rahat tililtä menneet ja säästöt. Kyllä nuoriakin uhreiksi joutuu, se on noin viiden viiva kymmenen prosentin luokkaa, ettei kuitenkaan ihan sama määrä kuin ikäihmisissä, mutta yhtä lailla se uhriutuminen tapahtuu siellä nuorissa. Tätä on mietitty, että mikä sen aiheuttaa. Eikö heidän juuri pitäisi olla niitä osaajia, ketkä osaa käyttää laitteita ja he eivät niihin haksahda. Niin johtuuko se siitä nopeasta ja sujuvasta käytöstä, ettei aina muisteta ja keretä lukemaan, mistä nyt on kysymys. Eikö ole ehkä mietitty sitten porukalla, että missä sitä uhriutumista voisi tapahtua. Ne on sitten ikäviä, kun näin käy, kun tili tyhjenee nuorelta kaksikymppiseltä, kuka elämää pitäis aloitella ja on säästetty ja mietitty kohdetta mihin se laitetaan ja sitten se joutuu rikolliselle tämmöisen yksinkertaisen typerän tekstiviestin klikkaamisen ansiosta.

00:19:46
Jaana Savolainen: Eli on varmaan sellaista automaattista tää netissä surffailu. Tehdään automaattisesti liikkeitä ja käydään eri sivustoilla ja klikkaillaan linkkejä, vähän huolettomasti ja sitten, jos tulee aamulla aikaiseen tai yöllä tällainen viesti, mikä vähän hälyttää, että nyt pitäisi tehdä ja toimia jotenkin niin vähän kuin automaattisesti lipsahtaa sinne klikkauksen puolelle.

00:20:11
Tuomas Pöyhönen: Kyllä se on juuri näin. On ne mitä ponnahdusikkunoita niin niitä aina klikataan kiinni ja mennään eteenpäin. Käytetään niin kuin osana tätä normaalielämään, niin kuin sen pitääkin olla. Mutta kyllä se huolellisuutta vaatii. Ne on niin tärkeää ne pankkitunnukset, mitä niillä saa aikaiseksi. Kun mietit missä kaikkialla ne käy ja mitä se vahva tunnistautuminen on ja mitä se mahdollistaa. Siinä on aika iso avain käytössä tossa muutaman klikkauksen päässä niin sanotusti. Jos aikanaan pidettiin passeista huolta ja varoiteltiin ulkomaanmatkoilla, että passi pitää laittaa tallelokeroon ja kopio omaan taskuun, että varotte taskuvarkaita. Tässä on ihan sama juttu. Pidä huoli niistä pankkitunnuksista, yhtä lailla kuin salasanoista ja ole varovainen verkossa.

00:21:11
Jaana Savolainen: Hei mikä on huijausten tulevaisuus näin poliisin näkökulmasta?

00:21:17
Tuomas Pöyhönen: Toivottavasti keksittäisiin ratkaisu siihen, että ne loppuisi. Mutta se voi olla harhakuvitelmaa, todennäköisesti ne tulee jatkumaan ja ne muuttaa muotoaan ja ne on aina osa tätä meidän elämää. Entistä lähimmäs ne tulee meitä jokaista. Meidän pitää olla valmiina. On se sitten se opiskelutapahtuma tai sitten se kaupankäynnin tapahtuma tai mikä vaan, missä meidän päätelaitteet ja tietokoneet on kytkettynä. Kyllä se vaan on tätä meidän nykypäivää on ja se on meidän jokaisen vastuulla, että asiointi ja verkon käyttäminen on turvallista. Toivotaan että ne vähentyy ja me olemme kaikki viisaampia käyttäjiä.

00:22:09
Jaana Savolainen: Toivotaan näin. Kiitos Tuomas kun tulit tähän podcastiin mukaan, oli oikein mukava rupatella.

00:22:17
Tuomas Pöyhönen: Kiitos ja turvallista syksyn jatkoa kaikille.