00:00:02
Jaana Savolainen: Huijaripodi on Kuluttajaliiton Huijausinfon podcast-sarja. Kahdeksassa jaksossa on jokaisessa vieraana eri asiantuntija keskustelemassa nettihuijauksista eri näkökulmasta. Tässä jaksossa keskustellaan siitä, miksi ihminen on huijattavissa, mitä inhimillisiä piirteitä huijarit käyttävät hyväkseen päästäkseen tavoitteeseensa, eli saamaan jollain tavalla taloudellista hyötyä enemmän tai vähemmän. Minun nimeni on Jaana Savolainen, työskentelen Kuluttajaliitossa Huijausinfossa ja toimin tässä podcastissa haastattelijana. Tänään minulla on vieraana keskustelemassa Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Poliisiammattikorkeakoulun CYBERDI-hankkeen projektipäällikkö Kirsi Heiskanen. Tervetuloa, Kirsi! Mukavaa, että pääsit mukaan. Kerrotko hieman itsestäsi ja mitä teet työksesi.

00:00:53
Kirsi Heiskanen: Paljon kiitoksia kutsusta Huijaripodiin, Jaana. Oli kiva tulla tänne keskustelemaan tästä tärkeästä aiheesta kanssasi. Tosiaan olen Kirsi Heiskanen ja tulen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, jossa toimin tämän CYBERDI-nimisen projektin projektipäällikkönä. Meillä on Poliisiammattikorkeakoulun asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa tässä projektissa yhteisenä tehtävänä torjua kyberrikollisten toimintaa eri tavoin eri keinoilla ja se tarkoittaa esimerkiksi uusien teknisten menetelmien ja käytäntöjen kehittämistä ja sitten viranomaisyhteistyön kehittämistä myös, ja tässä tapauksessa erityisesti myös yritysten suuntaan. Tämän lisäksi me kasvatetaan kansalaisten tietoisuutta kyberrikollisuudesta. Kyberrikollisuus eli digitaalisen maailman rikollisuushan koskettaa meitä ihan kaikkia ja olemme tavalla tai toisella kytkettyinä verkkoon erilaisten laitteiden välityksellä tänä päivänä, ja juuri siksi se tapahtuu. Ja se, miten me toimitaan tässä tietoisuuden kasvattamistyössä, niin me jaetaan kansankielistä ja ymmärrettävää materiaalia muun muassa meidän kotisivuilla. Sitten näin yhteistyökumppaneiden avulla, somessa ja niin edelleen. Mun täytyy vielä sanoa, että mulle on henkilökohtaisesti hirveän tärkeätä, että mahdollisimman moni kansalainen tietäisi miten digimaailman huijareilta ja rikollisilta voi suojautua, miten niiden yritykset voi tunnistaa. Kaikilla meillä on oikeus turvalliseen digielämään, ihan niin kuin on turvalliseen elämään tässä fyysisessäkin maailmassa.

00:02:29
Jaana Savolainen: Kiitos, Kirsi. Toi pitää kyllä hyvin paikkansa. En voi muuta kuin allekirjoittaa tämän mitä sanot. Lähes jokainen netinkäyttäjä on varmasti törmännyt erilaisiin huijausyrityksiin viimeisten vuosien aikana, ja nehän on vain jalostuneet ja jalostuneet niin kuin tässä on aiemminkin näissä meidän jaksoissa puhuttu eri asiantuntijoiden kanssa. Ja itse saan ainakin vaikka minkälaisia sähköposteja, jotka on lähetetty huijaustarkoituksessa. Myös sosiaalisessa mediassa tulee jatkuvasti erilaisia huijausyrityksiä eteen, erityisesti Facebookissa ja Instagramissa, joita käytän ja ne on myös mainoksen muotoon monta kertaa laitettu, ja ne on tavattoman houkuttelevia ja hyvin tehtyjä ja sellaisia kauniskuvaisia ja suomen kielikin on jo aika hyvää, ja myös voi tulla hyvin houkuttelevia kaveripyyntöjä. Milloin Kirsi sinua on mahdollisesti viimeksi yritetty huijata ja miten?

00:03:26
Kirsi Heiskanen: Joo tuota huijaussähköpostia tosiaan tulee tämän tästä, että sitä en taida tähän edes laskea, että roskapostin suodatin onneksi toimii melko hyvin tänä päivänä ja sitten ne, jotka tulee läpi on niin tökeröitä toistaiseksi olleet ne huijaukset, että niihin en ole meinannut mennäkään, mutta sit muistelen tässä keväällä oli semmoinen tilanne, että mulle tuli tekstiviesti, joka liittyi tällaiseen postilähetyksen maksun täydentämiseen. Mutta mun oli helppo ohittaa se, koska en ollut tilannut mitään netistä, mutta ajattelin silloin kyllä, että jos joku sopivasti on tilannut netistä jotakin ja semmoinen viesti sitten tulee niin siihen halpaan voisi vaikka joku mennäkin ihan hyvin, mutta selkeesti oli siis huijausyritys. Ja sitten semmonen ehkä aika tuorekin huijausyritys oli, kun edellisen kerran olin somessa tässä ja tuota niin siellä tuli sellainen houkutteleva mainos vastaan, missä oli oikein houkutteleva tarjous.

00:04:25
Jaana Savolainen: Joo houkuttelevia mainoksia ja tarjouksia, vaatetarjouksia on kyllä sadellut minullekin. Jännää on se, että niitä tulee niin henkilökohtaiseen sähköpostiin kuin myös työsähköpostiin.

00:04:38
Kirsi Heiskanen: Kyllä.

00:04:38
Jaana Savolainen: Onko sulla minkälainen havainto?

00:04:40
Kirsi Heiskanen: Mulle ei ole työsähköpostiin tullut, mutta henkilökohtaiseen sähköpostiin tulee kyllä ja on oikeastaan aika harmillista, että nämä tämmöiset somekanavat missä ehkä mieluiten kävisi keskustelua valittujen henkilöiden kanssa ja seuraisi heidän vaikka päivän tapahtumaa tai jotain muuta elämäntilannetta, mistä he haluaa kertoa, niin sitten sinne väliin ujuttautuu tämmöisiä kolmannen osapuolen mainoksia.

00:05:05
Jaana Savolainen: Sitten pitää ihan kysyä, että mitä siinä huijauksessa oikein yritettiin, että pyydettiinkö klikkaamaan linkkiä tai kehotettiinko tai pyysikö hän sinua tekemään jotain?

00:05:14
Kirsi Heiskanen: No kyllä siinä huijauksessa selkeästi yritettiin herättää minun kiinnostus ja saada mut toimimaan, eli menemään mainoksen klikkaamisen kautta sellaisen verkkokaupan sivuille ja tekemään siellä ostoksia. Kuinka ollakaan. Oli kyllä todella lähellä, etten mennyt lankaan, mutta sitten ryhdyin tekemään kuitenkin tapani mukaan tarkistuksia tästä innostuksesta huolimatta.

00:05:36
Jaana Savolainen: Joo se tarkistaminen on kyllä kova sana nykyään. Nyt kun ollaan puhuttu huijausyrityksistä ja erilaisista toimintatavoista, miten nämä huijarit netissä toimii, niin huijarithan osaa myös erittäin hienosti rakentaa ihmismieltä hyväksikäyttäen erilaisia viestejä esimerkiksi. Niin vetosiko huijari tässä sinun kohdallasi erityisesti johonkin ja mistä niin sanotussa ihmisten manipuloinnissa on kysymys, kun puhutaan näistä digihuijauksista?

00:06:07
Kirsi Heiskanen: Joo no tässä kyseissä huijauksessa tosiaan mun henkilökohtainen mielenkiinto herätettiin minuun sopivasti vetoavalla tuotteella ja kaiken lisäksi, että näytti kivalta siinä mainoksessa, niin se vaikutti todella edulliselta. Ajattelin, että onko nyt se hetki, että tarjoukseen kannattaa tarttua ja siitäkin syystä, että kuinka ollakaan, niin tuotteita ei ollut enää paljoa jäljellä. Ja jos ajatellaan mihin se huijari tässä minun kohdalla tässä tapauksessa vetosi, niin kyllä se oli ensinnäkin se uteliaisuus. Eli pysähdyin katsoman sitä tuotetta, että kappas että mikä tämä oikein on ja mitenkäs minä ennen en ole tällaista nähnyt ja tämänhän minä voisin tarvita ja sitten tuli tämä tämmöinen, ehkä jos sanalla sanoo ihan ahneus, että tämmöinen tarttis saada. Ja ehkä hyväuskoisuuttakin, että no onpas se halpa ja onpas se hyvän näköinen, nyt tähän pitää tarttua pian, koska siinä oli sit luotu tosiaan tämä vaikutelma kiireestä, kun se tuote oli jo lähellä loppumista.

00:07:18
Jaana Savolainen: Aivan, mä ole myös saanut tällaisia, esimerkiksi vaatteita on myyty tuolla sosiaalisessa mediassa, tällainen ponnahdusikkunaa ja kaikki nämä tällaiset samat elementit siinä sitten oli mukana, kun ajattelee, se oli kauniisti hyvin tehty mainos, vakuuttaa, hyvää suomen kieltä, halpa ja ihan muutama tuote vaan enää olisi niin kuin siellä hyllyssä. Tosiaan sitten itsekin aika valppaana ihmisenä lähdin sitä asiaa tarkistamaan. Eli nämä asiat kannattaa huomioida, että se tarkistaminen on varmaan yksi sellanen ihan tärkein asia.

00:07:55
Kirsi Heiskanen: Kyllä joo. Sitten tosiaan nämä mainokset, ne voi olla nykyään hyvinkin laadukkaita, että ei ole hätäisesti tehdyn näköisiä ollenkaan. Tosiaan suomen kieli, jos siinä on kieltä käytetty niin sekin on monesti oikein hyvä, että tässä ihmisten manipuloinnissa on tosiaan kyse siitä, että siinä luodaan joku tämmöinen mielikuva siitä, että sun täytyy toteuttaa joku toimenpide, joka on kuitenkin sitten vastoin sun omaa parasta, eli kehotetaan vaikka klikkaamaan jotakin tai ryhtymään toimeen, klikkaamalla linkkiä. Siellä kuitenkin takana kysytään jotakin tietoja, joita ei pitäisi antaa tai yllytetään ostamaan jotakin tuotetta tai jotain muuta. Se voi johtaa myös tämmöiseen niin kuin tosiaan mainitsinkin, tietojenkalasteluun, tilausansaan ja pahimmassa tapauksessa sieltä voi tulla sillä klikkauksella joku haittaohjelma siihen laitteeseen mitä käyttää.

00:09:01
Jaana Savolainen: Mikä meitä ihmisiä altistaa sortumaan huijareiden ansoihin? Siis minkälaiset inhimilliset piirteet auttaa huijareita onnistumaan näissä hyökkäyksissä?

00:09:12
Kirsi Heiskanen: Joo kyllä tässä on semmonen meitä kaikkia ihmisiä yhdistävä tekijä, kun tämmöinen inhimillisyys. Eli me ollaan kyllä haavoittuvaisia ja alttiita petoksille, että sopiva hetki kun tulee kohdalle niin kuka tahansa voi sitten mennä halpaan ja tulla harhautetuksi. Jos ajatellaan vaikka sitä, että voi olla päivän touhuissa siinä rutiineissa aika huolimaton, eli ei keskity siihen mitä on tekemässä, tehdään useampaa asiaa yhtä aikaa ja multitaskataan. Silloin helposti tapahtuu tämmösiä ”hupsista heijaa” -klikkauksia, vaikka että tekee puolihuolimattomasti sitä surffausta siellä netissä, jopa siihenkin nykyään kannattaisi keskittyä ihan rauhassa ja katsoa, että mitä siellä oikein on. Sitten mistä huijarit tykkää kans, ne vetoaa tähän meidän myötätuntoon, me ollaan velvollisuudentuntoisia. Erityisesti suomalaisia sanotaan tällaisiksi velvollisuudentuntoisiksi, mehän tehdään mitä pyydetään. Me halutaan auttaa ja luotetaan jopa ihan tuntemattomaan. No sit niin kuin tuossa mun tapauksessa mitä kerroin itse esimerkiksi, kun mä näin sen kivan mainoksen siinä ja sen tuotteen ja se oli niin halpa, niin ahneus iski päälle ja hyväuskoisuus siitä, että se olisi mun saatavilla. Sitten huijarit yhdistää näihin, vaikka näihin edellä mainittuihin ominaisuuksiin pelottelua ja uhkailua. Eli esimerkiksi jos sähköpostiin tulee, saattaa tulla tämmöinen sähköposti, että jos et nyt päivitä järjestelmää tai vaihda salasanaa tai klikkaa jotain linkkiä, jonka takana löytyy, että meidän palveluehdot on päivitetty, niin sun palvelu lakkaa toimimasta. Se voisi olla vaikka joku pankki tai joku muu palveluntarjoaja. Eli siinä jos et ryhdy toimeen, niin sitten et voi käyttää palvelua. Ja sitten tämä paineistus tästä kovasta kiireestä, että nyt kun pikaisesti toimit niin voit vaikka voittaa tai saada halvalla, niin kuin esimerkiksi minä luulin. Ja sitten tätä tämmöistä, uskotellaan, että on ainutlaatuinen tilaisuus minulle, että tulee vähän semmoinen olo, että no vihdoinkin, minä olen odottanut tätä 50 vuotta ja nyt minä vihdoinkin voitan tämän palkinnon, että miten osuikin. Ja sitten se, mitä paljon tehdään, niin vedotaan tähän auttamishaluun, että vain sinä voit auttaa minut pulasta ja perään laitetaan joku koskettava tarina niin siinähän sydän särkyy ja lähdetään pahimmassa tapauksessa toimimaan. Näitä tulee ensimmäisenä mieleen.

00:11:51
Jaana Savolainen: Ihan totta, kyllä. Hyvin pystyn samaistumaan näihin inhimillisiin piirteisiin itsekin. Entä minkälaiset arkipäivän meneillään olevat tilanteet parantavat huijareiden hyökkäysten onnistumista näissä hyökkäyksissä?

00:12:11
Kirsi Heiskanen: Kyllähän jos ajatellaan tässä vaikka omaa elämäntyyliä ja ylipäätään miten me ihmiset oikein elellään. Eihän me odoteta, että meille tapahtuu joku tämmöinen selkkaus tai onnettomuus tai joku hyökkäys, että sittenhän se on aina yllätys. Kyllä meillä on taipumusta tuudittautua turvallisuuden tunteeseen. Se siinä varmaan yksi asia. Ja yksi asia, mikä on kanssa tullut vastaan, että ei koeta, että meillä on jotain henkilökohtaista arvokasta tietoa tai sitten, että me voitais olla joku reitti arvokkaaseen tietoon. Eli olen kuullut kyllä sanottavaa, että henkilö sanoo, että ei minulla ole mitään salattavaa, mutta kyllähän se olisi aika kamalaa löytää omaa kuvaansa ja omat tietonsa jostain ihan väärästä paikasta, että sen tuntee sitten vasta kun se osuu kohdalle. Rutiininomainen toiminta, josta voidaan siinä samalla tehdä jotain muuta asiaa ja sitten rikolliset kyllä hyödyntää sitä, että ihminen on siellä suorittamassa jotain tehtävää ja sopivan hetken tullen onnistuvat sen takia. Sitten yksi mikä on oikein merkittävä kanssa, niin on tietämättömyys siitä, että minkälaisia huijausilmiöitä on menossa. Täytyy kyllä erityisesti sanoo, tästä ei oltu edes Jaanan kanssa mitään sovittu, mutta Huijausinfo on tehnyt erinomaista työtä tässä, että tulee näkyviin erilaiset tavat, joilla ihmisiä huijataan. Eli mitä tietoisempia me ollaan niistä, niin sitä helpommin me kyetään tunnistamaan sitten, että mitä oikein Suomessa ja maailmalla tapahtuu. Sitten yksi, mitä olen huomannut, että hyödynnetään paljon, vaikka esimerkiksi tämmöiset säännökset, että jotain tulee jotain muutoksia. Tässä taisi olla pari vuotta sitten se joku pankkien joku tämmönen direktiivin muutos, niin sitähän tuli sitä ryönää sinne sähköpostiin, koitettiin saada klikkaamaan ihmiset sen perusteella jos on joku muutos, niin sitten sinne väliin voidaan tuottaa sitä semmoista huijaussähköpostia esimerkiksi tai yhtälailla vaikka sitten tekstiviestinä. Ja yksi mikä on todella hankalaa ja ehkä johon liittyy varmaan aika usein myös vanhukset, niin on yksinäisyys. Eli ei voi kysyä keneltäkään neuvoo, että jos on semmonen vaikka epäilyskin tai joku tämmöinen pelko, niin sä oot itteksesi sen asian kanssa. Kyllä ne on altistavia tekijöitä.

00:14:38
Jaana Savolainen: Aika usein, kun itse juttelen ihmisten kanssa, keskustelen ihmisten kanssa, niin just vanhojen ihmisten kanssa tulee tämä yksinäisyys esille ja saan myös joskus sähköpostia liittyen tähän aiheeseen, että löysin tiedot netistä teistä ja minulla ei ole ketään keneltä kysyä ja sitten kysytään sähköpostilla asioita ja tietenkin me autetaan siinä.

00:15:03
Kirsi Heiskanen: Se on hirveän tärkeätä, että mahdollisimman monella olisi tiedossa, että on olemassa joku, vaikka puhelinnumero mihin voi soittaa et toisaalta että ei kaikkia johdeta sitten nettiin. Ja nyt puhutaan tässä tosiaan digihuijauksista, mutta sitähän tapahtuu puhelimitse ja ovelta ovelle, että se semmonen tietoisuus tästä tämmöisestä, sanoisin että ihan törkeästä touhusta, että miten voidaan vaikka vanhoja ihmisiä huijata sillä tavalla, niin kaikki tietävät, että sitä on ja huomaisivat myös varottaa omia lähimmäisiä ja vaikka naapureitakin siitä, että olettehan kuulleet.

00:15:45
Jaana Savolainen: Huijareilla on vain mielikuvitus rajana tai siltä ainakin minusta tuntuu, kun näitä erilaisia tarinoita olen kuunnellut ja itsekin saanut monenmoisia huijausviestejä ja nähnyt näitä yrityksiä, niin minkäänlaisiin muihin huijausyrityksiin olet mahdollisesti törmännyt aikojen saatossa? Lähinnä ajattelen, minkälaisia hyökkäysmenetelmiä ja kanavia huijarit ovat käyttäneet?

00:16:10
Kirsi Heiskanen: No se on kyllä ihan totta, että rikolliset ovat erittäin luovia ja koko ajan taitavampia. Niin kuin oli tuossa puhetta jo aiemmin, niin suomen kieli onnistuu näissä parhaissa huijausyrityksissä varsin hyvin. Nyt niitä pitää lukea tosi hitaasti ja rauhassa, että huomaa sieltä jotain erikoisia kielellisiä ilmaisuja ja tosiaan huijaukset muistuttaa sen takia jo ihan tosi paljon oikeiden yritysten viestejä. Mutta jos puhutaan ihan näistä digilaitteilla edelleen tehtävistä huijauksista, niin tuossa puhuttiinkin noista sähköpostihuijauksista, mutta niissäkin on hyvä muistaa, että tulee massaposteja, jotka on niitä tökeröitä, niitä tulee valtaville määrille ihmisiä. Lähetetään, vastaanottajia on siis paljon, mutta aina siellä on joitakin, jotka sitten saattaa mennä klikkaamaan tai lataamaan sieltä posteista jotakin. Mutta sitten on myös olemassa tämmöisiä tarkemmin vastaanottajalle kohdistettuja viestejä, että ne voi sisältää tietojenkalastelua ja liitetiedostoja. Joissain tapauksissa voi olla myös tuttu lähettäjä. Eli kaikkiin viesteihin suhtautuu ihan tuota kriittisesti, että minkä takia sain tämän juuri nyt ja tältä henkilöltä, että jos se on jotenkin poikkeava lähestymistapa siinä tai aihe, jota ei ole käsiteltykään, niin ei sitten heti siinä lähde innostumaan. Sitten nämä tekstiviestihuijaukset, niistä on ollut tässä meidän projektin aikana, CYBERDI-projektin aikana paljon, että postituslähetys, postin lähetys on saapunut ja pitää täydentää esimerkiksi maksua tai sitten on tämmöinen, että olet saanut vastaajaviestin ja se on lähetetty operaattorin nimissä ja sitten kun klikataan linkkiä niin sieltä pyydetään asentamaan viestin kuuntelemiseen tarkoitettu tämmönen sovellus ja sitten se on kanssa haitallista. No sitten on näitä mainosbannereita. Täytyy aina muistaa, että voi olla luotettavillakin sivuilla haitallisia mainoksia, sinne voi sitten joutua joukkoon semmosia, jotka johdattaa väärään paikkaan ja yksi kanssa missä kannattaa olla tarkkana niin hakukoneeseen kun kirjoittaa, esimerkiksi Googleen laittaa, että hakee vaikka sitä pankkiansa hakukoneen kautta, niin katsoo aina minne sitten klikkaa. Eli siinä kun näkyy se verkkosivun osoite, niin ei hätäpäissään klikkaa ensimmäiseen osoitteeseen. Se voi olla huijaus. Niitä on ollut nyt kuuleman mukaan enempikin liikkeelle, ei ole osunut mulle ja sen takia ehkä pankkiin hakeutuminenkaan ei ole järkevää sen hakukoneen kautta. Tulevaisuudessa taas tulee varmaa olemaan ja ehkä jossain päin maailmaa jo enemmänkin arkipäivää, että en ole henkilökohtaisesti törmännyt, mutta että tämmöistä tekoälyä hyödyntävät huijaukset. Niissä väärennetään jo sitten elävää kuvaa, videoita, ihmisen ääntä ja kasvojen kuvia. Tästä löytyy deep fake -sanalla mielenkiintoisia videoita tuolta YouTubesta, jos haluaa käydä niitä katsomassa.

00:19:31
Jaana Savolainen: Joo ollaan kanssa Huijausinfossa katsottu näitä jonkin verran, mitä sieltä YouTubesta löytyy ja se on kyllä hyvin aidon näköistä ja erehdyttävää ja taiten tehtyä.

00:19:43
Kirsi Heiskanen: Kyllä, ja tämmöisestä kuulin kanssa, että oli tosiaan, siis oikean toimitusjohtajan, ei suomalaisen, mutta toimitusjohtajan ääni oli tämmönen tekoälyn väärennetty ääni ja siinä saatiin tehtyä iso parinsadantuhannen, en muista rahayksikköä, mutta huijaus sillä, että toimitusjohtaja soitti, joka ei sitten ollutkaan toimitusjohtaja vaan se rikollinen siellä langan päässä. Kuitenkin siirto saatiin toteutettua siellä yrityksessä, ilmeisesti yrityksessä, mutta kuitenkin, että ääntäkin voidaan näin muokata.

00:20:18
Jaana Savolainen: Kuulostaa aika hurjalta. Tästä päästäänkin seuraavaan. Huijarit esiintyy uhreille vaikka minkälaisissa rooleissakin välillä. Minkälaisia rooleja hyökkääjät tyypillisimmin omaksuvat silloin, kun he haluaa meitä hämätä ja miksi juuri joku tietty rooli?

00:20:37
Kirsi Heiskanen: Tavanomaisimpia taitaa olla tosiaan tämmöiset, että poliisi soittaa tai viranomainen soittaa, johtaja. Eli ollaan tosiaan vähän auktoriteetteja ja tosiaan viranomaisia ja tulee semmoinen olo, että velvollisuudentunnossani haluan tehdä parhaani, joko omaksi tai yhteiskunnan hyväksi, että toteutan sen mitä siellä pyydetään ja mä mietin sitä kyllä itse, että jos poliisi se ja se soittaa, niin jollakin saattaa jopa tulla semmonen vähän, onko pelko oikea sana, mutta kuitenkin tällainen, että nyt mun täytyy toimia, eli siinä sitten tämmöinen järkevä ajattelu voi jäädä sen tunteen alle, että nyt mun pitää vastata tälle, että onhan se sentään viranomainen. Sitten on näitä tämmöisiä fiktiivisiä avuntarvitsijoita, että vedotaan myötätuntoon ja avuliaisuuteen. Että voisitko auttaa? Siellä on traagisimpia tarinoita sitten takana ja sitten romanssihuijarit. Nehän on usein menestyviä ihmisiä, komeita ja kauniita ja tämmöisissä tehtävissä mitä ehkä voi joku ajatella, että ihaillaan, että on sotilasta ja upseereja ja kapteenia ja vedotaan niihin tunteisiin ja minä olen kohde. Ja tätäkin minä olen odottanut nyt jokusen vuoden ja vihdoinkin se ottaa minuun yhteyttä. Tämän tyyppisiä tulee tässä nyt ensimmäisenä mieleen.

00:22:13
Jaana Savolainen: Niin te siellä CYBERDI-hankkeessa, kuin me Huijausinfossa tehdään monilla eri tavoilla tätä ennaltaehkäisevää työtä tiedottamalla ja kertomalla muun muassa, miten digihuijauksen voi tunnistaa. Kuinka näiltä viheliäisiltä huijauksilta voi nyt pyrkiä suojautumaan sinun mielestäsi Kirsi?

00:22:32
Kirsi Heiskanen: Siihen loppujen lopuksi aika monta keinoa, että tietoa on valtavasti saatavilla ja oikeastaan sanoa kaikkien ulottuvilla. Opettelee näiden erilaisten huijausten tunnusmerkkejä ja pysähtyy silloin, kun rupee tämmönen sisäinen hälytyskello soimaan, niin hetkeksi sen tunteen äärelle. Sit yksi on hyvä seurata uutisia huijausilmiöistä. Niistäkin nykyään kerrotaan aika kivasti siitä, että mitä on oikein menossa ja keskustellaan niitten läheisten kanssa, että kuulitkos tästä, että tämän tyyppinen on meneillään, että huomaatte varoa. Ja sitten kun ollaan tuolla verkossa, mennään vaikka nettiin tietokoneella,niin katsotaan aina, että palveluntarjoajan osoite on se oikea. Eli siellä lukee oikeasti sen pankin osoite minne on menossa ja tosiaan siihenkin liittyy vielä, että nekin ne huijaussivustot on taitavia nykyään, että pelkästään sen ulkoasun perusteella ei pysty tekemään johtopäätöksiä. Ja muistaa sen, että ei ole kyllä tullut korviin, että joku palveluntarjoaja, kuten pankki tai verottaja tai poliisi tai joku muu ikinä milloinkaan pyytäisi mitään linkkiä klikkailemaan ja päivittelemään sieltä käyttöehtoja tai antamaan tietoja, että kyllä ne sitten aina siellä sen vahvan tunnistautumisen takana ja siellä niiden omissa palveluissa. Ei koskaan siinä minkään linkin takana. Itse on myös oppinut ajan saatossa, että kyllä tämmöinen epäileväinen mielenlaatu on aika hyvä mielenlaatu siellä aina joka kerta kun avaa sen tietokoneen tai puhelimen ja ryhtyy selaamaan sitä sähköpostia tai nettiä. Meidän täytyy muistaa se, että kun me mennään sinne verkkoon, me todella ollaan verkossa. Me ei olla yksin sen laitteen äärellä. Siellä on valtavasti muita ihmisiä ja kaikilla ei oo hyvät ajatukset. Että onko tosiaan kaikki sitä miltä se näyttää ja onko kaikki totta mitä kirjoitetaan ja miten kirjoitetaan. Ja sitten tämmöisiäkin asioita vielä ehkä, että ne pyynnöt joita sinulle esitetään siellä niin onko ne tarkoituksenmukaisia? Miksi se on tehty just nyt sulle? Kuka sen tekee? Juuri nyt, miksi? Siihen liittyen ehkä se semmoinen kiire ja sählääminen. Ne ei vaan oo hyviä työvälineitä tuolla netissä. Kannattaa tosiaan kuunnella niitä sisäisiä varoituskelloja, että kiireessä ihminen helposti unohtaa, että jos joku, tämä on monesti sanottu, että jos joku ihmetyttää tai vaikuttaa liian hyvältä ollakseen totta, niin todennäköisesti se on huolellisemman tarkistuksen paikka sitten.

00:25:36
Jaana Savolainen: Tosi hyviä ohjeita tuonne turvalliseen netissä olemiseen tulee nyt kyllä roppakaupalla, oikein hyvä. Häpeän tunne yhdistää ihmisiä, jotka ovat joutuneet huijatuksi lähes kaikissa tapauksissa. Muutamalla sanalla, mitä ajattelet häpeästä, josta aika usein puhutaan näiden huijausten yhteydessä?

00:26:06
Kirsi Heiskanen: Varmaa silloin alkuvaiheessa, kun ruvettiin keskustelemaan niin tulikin jo pari kertaa esille siinä meillä, että tosiaan se voi sattua ihan kenelle vaan, ihan taustoista huolimatta niin voi harhautua, tehdä virheen, klikata väärään aikaan, mennään johonkin tämmöiseen ansaan. Että se on täysin inhimillistä ja sen takia häpeä on ihan turha tunne tässäkin tilanteessa oikeastaan. Häpeä pois ja muutenkin tästä tilanteesta vaikeneminen, niin sitä ei tarvitse tehdä. Sanoisin, että unohdetaan häpeä ja sitten tuodaan päivänvaloon rikollisten yritykset. Sitten me ollaan kaikki paremmin tietoisia siitä, mitä oikein on meneillään, minkälaisia huijausilmiöitä meidän ympärillä oikein on, mitä tuolla verkossa tapahtuu ja sitten me osataan varoo, varoittaa muita. Ennen kaikkea me ei anneta niille rikollisille työrauhaa, koska muutenhan se on heille signaali, että ahaa tästähän me voidaan jatkaa ihan rauhassa, että täällähän on hirveen hyvät markkinat, että unohdetaan häpeä.

00:27:14
Jaana Savolainen: Juuri näin, kyllä. Se estää avun hakemisen ja aiheuttaa paljon harmia ja haittaa sille uhrille se häpeän tunne ja varmasti myös läheisille.

00:27:29
Kirsi Heiskanen: Kyllä. Varmasti jää painamaan mieltäsi sinne. Ja sitten, että ilmoittaa, tekee ilmoitukset niihin paikkoihin, mistä tässä aiemmissa huijauspodeissa on ollut puhetta, ne kannattaakin sitten varmaa kuunnella myös tämän lisäksi, että ilmoittaa poliisille ja vaikka on toisinaan mediassa keskustelua siitä, että poliisilla on paljon tutkittavaa ja selvitettävää ja suuret ruuhkat, niin se että jättää ilmoittamatta, niin se ei ole myöskään mikään keino. Silloin vääristyy tilastot ja asiat ei tule poliisille tietoon ja sitten toisaalta niin saadaan resursseja kenties lisää sitten sinne tutkintaan, kun sinne tulee sitä lisäpainetta.

00:28:15
Jaana Savolainen: Joo ja sinne kyllä sitä lisäresurssia poliisi tarvitsee. Hei, teillähän oli CYBERDI-hankkeen sivuilla, teillä taisi olla joku blogikirjoitus aikaisemmin tuossa, kymmenen hyvää syytä miksi kannattaa ilmoittaa poliisille.

00:28:30
Kirsi Heiskanen: Kyllä siellä on itseasiassa 10+1 hyvää syytä ilmoittaa poliisille. Siellä on kyllä Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Anna Leppänen kirjoittanut erittäin hyvän blogin. Se kannattaa katsoa, että se soveltuu yrityksille, mutta myös meille yksityishenkilöille sitten, että siinä on listaa, vaikuttavaa listaa siitä, että aina kannattaa ilmoittaa poliisille. Toki Kyberturvallisuuskeskus on semmonen paikka, minne kannattaa tehdä ilmoitukset tosiaan, että saadaan näkyville mitä tapahtuu. Koska olen kuullut tämän työni aikana, että se on kuitenkin jäävuoren huippu vaan ne mitä tulee käsittelyyn ja päivänvaloa näistä digirikollisten tekemisistä.

00:29:17
Jaana Savolainen: Kyllä joo, se on ihan totta. Ja tietenkin, jos on rahaa menettänyt, niin se pankki on yksi tärkeimmistä ja ehkä se ensimmäinen, että se rahan valuminen sinne huijareille pystytään estämään sieltä pankin toimesta.

00:29:32
Kirsi Heiskanen: Joo kyllä, se on ehdottoman tärkeää kanssa ja huomasin itse tässä työn ohessa, kun on kaivanut itsekin paljon tietenkin tietoa, koko ajan ajantasaista tietoa, niin tietosuojavaltuutetun toimiston sivuilla on hyviä ohjeita ja sitten tuota tosiaan sanoin sen Kyberturvallisuuskeskuksen, siellä on yksityishenkilöillekin vaikka se ehkä saatetaan mieltää, että siellä on yrityksille, mutta myös yksityishenkilöille ja sitten tuo Rikosuhripäivystys. Siellä on erittäin hyvää tietoa.

00:30:05
Jaana Savolainen: Aika monesta paikasta onneksi löytyy sitä tietoa sitten, että miten kannattaa toimia ja mihin kiinnittää huomiota.

00:30:12
Kirsi Heiskanen: Kyllä. Eiköhän me yhdessä saada selätettyä rikolliset ainakin jossain määrin.

00:30:17
Jaana Savolainen: Ja kasvatettua sitä ihmisten tietoisuutta, miten välttyä niiltä. Lämmin kiitos Kirsi, että olit mukana meidän podcastissa. On ollut ilo keskustella sun kanssa näistä aiheista nyt tästä teidän näkökulmasta. Tehdään yhdessä ennaltaehkäisevää työtä ja pyritään parhaaseen tulokseen.

00:30:35
Kirsi Heiskanen: Näin me tehdään. Kiitos, kun sain tulla.

00:30:38
Jaana Savolainen: Kiitos, Kirsi.