Huijauksissa ammattirikolliset vetoavat usein ihmisten auttamishaluun ja haluun rikastua helposti. Paras tapa suojella itseään huijauksilta on useimmiten terveen järjen käyttö. Jos jokin kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se on harvoin totta. Nettihuijausten ennaltaehkäisyssä keskeisessä asemassa ovat digi- ja medialukutaidot. Huolellisuus ja kyky tunnistaa huijaus auttavat hyödyntämään internetin mahdollisuuksia ja toimimaan rohkeasti verkossa. 

Lue myös, miten voit käsitellä huijatuksi tulemisen aiheuttamaa häpeää tai auttaa huijattua läheistäsi.

Tutustu materiaaleihin eri kielillä

Materiaaleja huijauksista selkokielellä Tietoa huijauksista ruotsiksi / Information på svenska Tietoa huijauksista englanniksi / Information in English

Infokortit digihuijausten tunnistamiseen ja välttämiseen

Lataa tästä infokortit huijausten tunnistamiseen ja välttämiseen (pdf) (Avaa tiedoston)Lataa

Huijarit kuriin! Tunnista nettihuijaus

Tunnistatko digihuijauksen? Koulutusvideomme avulla opit, miten yleisimmät netti- ja mobiilihuijaukset tapahtuvat ja miten vältyt huijauksilta. Videolla käydään läpi seuraavat huijaustyypit: nettikauppahuijaus, huijausviestit ja tietojenkalastelu, tilausansa, romanssihuijaus, sijoitushuijaus ja valeammattilaiset. Katso video alta tai YouTubesta!

Näin vältät huijauksen

Kerro matkapuhelinnumerosi, syntymäaikasi ja henkilötunnuksesi vain silloin, kun näitä tietoja todella tarvitaan, esimerkiksi asioidessasi pankin asiakaspalvelussa tai terveydenhuollossa. Huijari saattaa soittaessaan kysyä esimerkiksi puhelinnumeroasi siksi, että hän voi jatkossa lähettää sinulle maksullisia tekstiviestejä. Varmista soittajan henkilöllisyys kysymällä nimeä ja toimipaikkaa, jotta voit soittaa ja varmistua henkilön työskentelystä mainitussa paikassa. Älä myöskään luota sokeasti sähköpostin lähettäjätietoihin ja kaikkiin verkkosivustoihin. Varmista esimerkiksi, että verkkopankin kirjautumissivun osoiteriviltä löytyy lukittu lukkoikoni. Huom! Ole varovainen, koska lukkoikoni tai https://-alku eivät tänä päivänä ole sataprosenttinen tae verkkosivun luotettavuudesta tai aitoudesta. Tietoliikenteen salauksellakin voidaan huijata.

Huijatuksi tulemisessa ei ole mitään hävettävää, sillä kuka tahansa saattaa joutua huijatuksi. Jos olet menettänyt pankkitunnuksesi, ota heti yhteyttä oman pankkisi asiakaspalveluun. Tee huijauksesta rikosilmoitus poliisille, sillä yhteydenottosi saattaa auttaa viranomaisia rikollisen kiinni saamisessa.

Rikolliset kehittävät jatkuvasti erilaisia keinoja huijata kuluttajia. Niinpä monet kansainväliset huijarit ovat yrittäneet huijata esimerkiksi suomalaisten pankkien asiakkaita suomenkielisillä viesteillä.

Lisätietoa huijausaiheisista koulutuksista löydät koulutuskalenteristamme.

Nettihuijaukset

Nettihuijaukset voidaan luokitella erilaisiin huijaustyyppeihin. Alla löydät yleisimmät kuluttajiin kohdistuvat nettihuijaukset esimerkkeineen.

Netin osto- ja myyntipalstat ovat hyviä paikkoja löytää käytettyjä tai käyttämättömiä hyödykkeitä, mutta ne ovat myös huijareiden suosiossa. Huijarit hyödyntävät nettikauppoja esimerkiksi myymällä olemattomia tuotteita, joita ostaja ei koskaan todellisuudessa saa. Huijauksia voidaan naamioida houkutteleviksi tarjouksiksi tai palkinnoiksi, ja ostopäätös painostetaan tekemään nopeasti kiireeseen tai rajoitettuun erään vedoten.

”Myynnissä” on tavaraa laidasta laitaan: alusvaatteita, sähköhammasharjoja, luontaistuotteita, lääkkeitä, ihmeaineita, lomaosakkeita, autoja – lähes kaikkea, mitä kuvitella saattaa. Huijarit saattavat kaupitella myös olemattomia palveluita, kuten lomamökkejä tai lainoja.

Henkilötietosi ovat rahanarvoista tavaraa, joten huolehdi niistä yhtä huolellisesti kuin käteisestä tai luottokortistasi. Kalasteluviesteillä ja -soitoilla pyritään erilaisilla verukkeilla saamaan haltuun pankkitietoja, käyttäjätunnuksia tai muuta henkilökohtaista tietoa. Sähköpostissa tai tekstiviestissä voi olla esimerkiksi linkki, jonka kautta pyydetään syöttämään tietoja.

Kalastelusoiton avulla huijari voi yrittää onkia tietoja esimerkiksi esiintymällä viranomaisena tai pankin työntekijänä. Mikään viranomainen, pankki tai muu asiallinen taho ei kuitenkaan kysele henkilötietoja tai pankkitunnuksia puhelimessa tai sähköpostitse.

Huijausviesteistä tekee uskottavia se, että ne voivat tulla puhelimeen samaan viestiketjuun kuin aidot saapumisilmoitusviestit. Ole siis tarkkana myös silloin, kun viesti näyttää tulevan viralliselta taholta, kuten viranomaiselta, pankiltasi tai esimerkiksi Postilta. Ennen kuin klikkaat linkkiä, varmista aina mihin se johtaa.

Liikkeellä on myös erilaisia kiristysviestejä ja -huijauksia, joissa uhataan julkaista arkaluontoisia kuvia, ellei uhri lähetä rahaa.

Romanssihuijauksissa huijarit etsivät uhreja yleensä seuranhakupalveluista tai ottavat yhteyttä sosiaalisen median tai sähköpostin kautta. Romanssihuijarit esiintyvät usein varakkaina ja korkeassa asemassa olevana henkilönä.

Romanttinen keskustelusävy alkaa yleensä nopeasti, mutta ensimmäiseen rahanpyyntöön voi kulua viikkojakin – ajan kuluminen ei siis ole merkki hyvistä tarkoitusperistä, vaan huijari voi pyrkiä luomaan ensin luottamusta. Kun luottamus on muodostunut, rahaa aletaan pyytää milloin milläkin verukkeella. Yleisiä syitä äkilliselle rahantarpeelle ovat esimerkiksi lentolippujen hankkiminen, oma tai läheisen sairastuminen, erilaiset viranomaismaksut tai vaikkapa uuden puhelimen hankinta videopuheluita varten. Vilpitön henkilö kyllä löytäisi keinoja ylläpitää romanssia ilman rahan lähettämistä.

Katso videolta romanssihuijarin uhriksi joutuneen Elina Juusolan tarina:

Sijoitushuijauksessa houkutellaan huipputuottavan sijoitustarjouksen varjolla hankkimaan esimerkiksi osakkeita, joukkolainoja, kryptovaluuttaa, metalleja tai vaihtoehtoisia energiamuotoja. Huijari ottaa usein yhteyttä puhelimitse ja tarjoaa ainutlaatuista huippusijoitusta erikoistarjouksena juuri sinulle. Tarjouksen kerrotaan olevan voimassa lyhyen ajan ja luvataan äkkirikastumista.

Sijoitushuijausten mainoksissa saatetaan myös käyttää luvatta tunnettujen ja luotettavien julkisuuden henkilöiden kuvia ja tekaistuja rikastumistarinoita. Lisäksi usein käytetään myös tunnettujen yritysten nimiä ja ulkoasua. Esimerkiksi Facebookissa levisi vuonna 2019 Ylen verkkosivuksi naamioitu huijaussivusto, jolla yritettiin herättää luottamusta sijoituskohteeseen käyttämällä valelainauksia teollisuusneuvos Heikki Kyöstilältä.

Toimitusjohtajan tai järjestön toiminnanjohtajan nimissä lähetetään taloushallintoon viesti, joka kehottaa tekemään rahasiirron ulkomaiselle tilille. Yrityksille ja yhdistyksille lähetetään myös valelaskuja, jotka voivat näyttää hyvinkin aidoilta.

Kesälomat ovat otollista aikaa toimitusjohtajahuijauksille, koska lomat ja kesäsijaistukset voivat altistaa huolimattomuudelle tai inhimillisille virheille laskujen tarkastuksessa ja maksamisessa.

Muut huijaukset

Alla muita yleisiä huijauksia, joita kuluttajat kohtaavat.

Verkossa ja kauppakeskusten käytävillä mainostetaan ja myydään paljon katteettomiin lupauksiin perustuvia tuotteita. Nämä tuotteet tunnistaa yleensä siitä, että ne kuulostavat liian hyviltä ollakseen totta. Tällaisiin tuotteisiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset laihdutustuotteet, joilla luvataan huima painonpudotus lyhyessä ajassa.

Ilmaiset tuotenäytteet laihdutus- ja vitamiinivalmisteista sekä alusvaatteista ja sukista saattavat olla tilausansa. Tällaisissa tilanteissa kuluttaja kuvittelee tilanneensa vain ilmaisia tuotenäytteitä, mutta todellisuudessa myyjä on huijannut asiakkaan tekemään pidempiaikaisen ja maksullisen tilauksen.

Tilausansat eivät vaani kuluttajaa vain verkossa, vaan samoja keinoja käyttävät jotkut kauppakeskusten käytäviltä löytyvät tuote-esittelijät, jotka saattavat pyytää kuluttajaa osallistumaan esimerkiksi arvontaan tai elintapoja kartoittavaan tutkimukseen. Palkinnoksi osallistujalle tarjotaan ilmaista tuotenäytettä (esim. vitamiinit ja muut luontaistuotteet). Harva vastaaja kuitenkin huomaa, että lomakkeen täyttäessään hän saattaa samalla sitoutua maksulliseen tilaukseen pidemmäksi aikaa.

Kirjeitse tai sähköpostitse toteutettavissa huijauksissa vastaanottaja saa ensin tiedon esimerkiksi yllättävästä voitosta, perinnöstä tai avunpyynnön lainata rahaa vaikeuksissa olevalle henkilölle. Yhteydenottojen yhteinen piirre on se, että sinun on ensin lähetettävä rahaa tai maksettava maksuja, jotta saisit sinulle luvatut rahat korkojen kera takaisin.

Näitä peitetarinoita kutsutaan usein kalastelukirjeiksi. Poliisi neuvoo hävittämään tällaiset viestit roskapostina. Poliisin mukaan niihin ei pidä vastata, eikä niitä tarvitse lähettää poliisille. Lisäksi poliisi painottaa, että rahaa ei tule mistään ilmaiseksi rehellisellä tavalla ja jos et ole osallistunut lottopeleihin, ei voi niissä voittaakaan. Myöskään tilinumeroita tai passitietoja ei pidä lähettää tuntemattomille.

Myös tuntemattomista ulkomaisista numeroista tulevat soitot voivat olla huijausyritys. Tällaisissa tapauksissa puhelin soi yleensä pari kertaa ja katkeaa. Huijarin tavoitteena on, että vastaanottaja soittaa takaisin tähän maksulliseen numeroon.

Huijaussoittoja on tehty myös Microsoftin nimissä. Huijauksissa soittaja sanoo olevansa it-tuesta ja väittää, että henkilön tietokone on haavoittunut. Huijarin tarkoituksena on saada uhri lataamaan laitteelleen etähallintaohjelma, jonka avulla huijari saisi laitteen haltuunsa ja täten esimerkiksi uhrin henkilö- ja pankkitiedot. Kuluttajille ei ole olemassa yleistä it-tukea, joka soittaa ja varoittaa ongelmista laitteessa.

Nykyisin monet kuluttajat myyvät, vaihtavat ja ostavat yhä enemmän tavaroita verkkohuutokaupoista ja -kirpputoreilta. Tyypillisessä verkkohuijauksessa ostaja ei saa etukäteen varaamaansa tai maksamaansa tuotetta. Myyjiin kohdistuvissa huijauksissa myyjä huijataan lähettämään tuote ennen maksua, jolloin myyjä menettää myymänsä tuotteen eikä saa siitä maksua.

Verkkoapajilla on hyvä muistaa, että kuluttajansuoja ei koske kahden yksityishenkilön välisiä sopimuksia, eikä sivuston ylläpitäjä ole vastuussa niissä mahdollisesti tapahtuvista väärinkäytöksistä. Tästä syystä sekä myyjän että ostajan on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta.

Netti-, mobiili- tai konsolipeleissä käyttäjiltä voidaan huijata rahaa, käyttäjätietoja tai henkilötietoja. Esimerkiksi online-pelien sisältämien virtuaalisten tuotteiden epävirallisilla myyntisivustoilla on suurentunut riski tulla huijatuksi, koska sivustoja ei valvota.

Pelitileille kannattaa asettaa vahvat salasanat, ja tunnukset on hyvä pitää vain itsellään. Tilille ei kannata lisätä henkilökohtaisia tietoja, kuten esimerkiksi ikää tai paikkakuntaa, tai laittaa nimimerkiksi koko nimeään. Ole erityisen varovainen, jos käytät epävirallisia myyntisivustoja!

Jos tulet huijatuksi, ota heti yhteyttä pelin asiakaspalveluun.

Mitä tehdä, jos epäilen tulleeni huijatuksi netissä?

Rikoksen tapahduttua

Esimerkiksi tietojenkalastelu puhelimessa, menetetyt pankkitunnukset, rahansiirto romanssihuijauksissa, sijoitushuijaus, verkkokauppahuijaus, tilausansa tai valelaskut.

Jos olet menettänyt rahaa, tee välittömästi ilmoitus oman pankkisi asiakaspalveluun, jotta vältät enemmän rahanmenon. Tee myös rikosilmoitus poliisille (www.poliisi.fi).

Viestit ja sähköpostit, joissa kiristetään rahaa

Jos viestissä kiristetään rahaa uhkaamalla paljastaa arkaluontoista kuvamateriaalia, vaihda koneesi tai tilisi salasana. Älä vastaa viestiin tai luovuta tunnuksia äläkä tee rahansiirtoja. Lue lisää Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Mistä apua huijauksen sattuessa?

Epäiletkö joutuneesi verkko- tai mobiilihuijauksen kohteeksi? Oletko huolissasi läheisesti puolesta? Ota yhteyttä Rikosuhripäivystykseen puhelimitse tai chatin kautta.

Myös muut tahot antavat neuvontaa huijauksiin liittyen. Katso alempaa lista erilaisista tahoista, jotka tarjoavat tukea ja apua.

Lue myös, miten voit käsitellä huijatuksi tulemisen aiheuttamaa häpeää tai auttaa huijattua läheistäsi.

Tutustu artikkeliin

Lähteitä ja lisätietoa digihuijauksista:

Opi lisää digihuijausten tunnistamisesta Yle Digitreenien avulla!

Lisää aiheesta Kuluttajaliiton sivuilla: