Hävikkiviikko 11.–17.9.2023

Ruoka on liian arvokasta hukattavaksi. Hävikkiviikko on viestintäkampanja, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien.

Ruokahävikki on syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt jätteeksi syömisen sijasta. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Siksi Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan erityisesti kuluttajiin, jotta kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä. Kampanjaviestinnässä tuodaan esille ruokahävikkitietoutta ja arkisia vinkkejä, joiden avulla kuluttajien on helppo vähentää omaa ruokahävikkiään. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähenemiseen. Pienetkin teot ovat tärkeitä.

Jokainen voi osallistua Hävikkiviikkoon haluamallaan tavalla. Hävikkiviikkoon ei tarvitse ilmoittautua.

Kampanjaan osallistuu vuosittain lukuisia erilaisia organisaatioita ja yksittäisiä kuluttajia omilla toimillaan ja tempauksillaan.

Yritykset, kaupat, järjestöt ja muut tahot

Elintarvikeyritykset, kaupat, ruokapalveluyritykset, järjestöt sekä muut tahot voivat osallistua viikkoon viestimällä omissa kanavissaan ruokahävikistä. Kampanjaviikolla organisaatio voi esimerkiksi jakaa tietoa omille sidosryhmilleen organisaation teoista ruokahävikin ehkäisemiseksi ja kannustaa asiakkaitaan vähentämään hävikkiä omassa arjessaan. Osallistuminen voi olla myös ruokahävikkiin liittyvän tapahtuman tai tempauksen toteuttamista.

Ruokalat ja ravintolat

Ruokalat ja ravintolat voivat punnita kampanjaviikolla ruokahävikkiään ja kokeilla erilaisia tapoja esimerkiksi lautashävikin vähentämiseksi sekä seurata onko kampanjaviikon toimilla ollut vaikutusta hävikin määrään. Linjaston yhteyteen tai ruokalan seinälle voi laittaa esille Hävikkiviikon kampanjamateriaaleja ja kannustaa ottamaan ruokaa vain sen verran kuin jaksaa syödä. Lautashävikkiin voi pyrkiä vaikuttamaan myös vaihtamalla astioiden ja ottimien kokoa linjastoissa.

Koulut ja päiväkodit

Kouluissa voidaan keskustella esimerkiksi siitä, mistä ruoka tulee ja mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin ruoka on lopulta omalla lautasella. Lisäksi voidaan miettiä, mitä jokainen voi tehdä kouluruokalassa ja kotona hävikin pienentämiseksi. Saa syödä -sivustolla on päivitettyä materiaalia ruokahävikkiteeman käsittelyyn kouluissa ja varhaiskasvatuksessa.

Yksityishenkilöt

Kampanjaan voi osallistua myös yksityishenkilönä. Voit jakaa ruokahävikkiä vähentäviä vinkkejä, reseptejä ja Hävikkiviikon kampanjamateriaaleja omalla sometililläsi. Kampanjaviikolla voit myös haastaa muita tarkastelemaan oman hävikin määrää ja syitä. Kotitalouksien arjen hävikki johtuu usein arjen tavoista ja tottumuksista, mutta niissä piilee myös ratkaisut sen vähentämiseen. Opettelemalla päiväysmerkintöjen erot ja ruokien oikeaoppiset säilytystavat sekä pitämällä tähderuokapäiviä pääsee jo pitkälle.

Ota käyttöön Hävikkiviikon ilmaiset materiaalit!

Tämän sivuston materiaalipankkiin on koottu julisteita, huoneentauluja ja somenostoja, joiden avulla on helppo levittää tietoa ruokahävikistä. Osallistu keskusteluun sosiaalisen median kanavissa aihetunnisteella #hävikkiviikko.

Ruokahävikkiä eli syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Ruokahävikkiä muodostuu niin ravitsemuspalveluissa, kaupoissa, teollisuudessa ja alkutuotannossa kuin kotitalouksissa. Koko ruokaketjun hävikin arvioidaan olevan noin 360 miljoonaa kiloa vuosittain.

Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain. (Luonnonvarakeskus 2021)

Ruokahävikin jakauma ruokaketjussa

Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:

• kotitaloudet 107–137 miljoonaa kiloa eli 33 %
• elintarviketeollisuus 84 miljoonaa kiloa eli 23 %
• ravitsemispalvelut 61 miljoonaa kiloa eli 17 %
• kauppa 57 miljoonaa kiloa eli 16 %
• alkutuotanto 42 miljoonaa kiloa eli 11 %

Luvut eivät sisällä peltoon jäävää satoa.

(Luonnonvarakeskus 2021)

Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain. (Luonnonvarakeskus2021)

Mitä tieteellinen tutkimus kertoo kotitalouksien ruokahävikistä?

Suomen tavoin monissa muissakin kehittyneissä maissa ruokahävikkiä syntyy eniten juuri ruokaketjun loppupäässä ja erityisesti kotitalouksissa (Bräutigam ym., 2014). Siksi hävikistä puhutaan paljon juuri kuluttajille.

Keskivertokuluttaja heittää Suomessa syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 20–25 kiloa vuosittain. Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset heittävät ruokaa roskikseen vuosittain yhteensä noin 590 miljoonan euron edestä. Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa useamman sadan euron edestä vuosittain hukkaan heitettyä rahaa.

Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä (16 %) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14 %).

Tutkimuksissa on havaittu, että ruokahävikin määrässä on isojakin eroja kotitalouksien välillä. Joillakin hävikkiä ei synny juuri lainkaan, mutta useimmilla sitä tulee ainakin joskus. Hävikkiä syntyy suhteellisesti enemmän yksinasuvilla sekä kotitalouksissa, jossa on pieniä lapsia.

Miksi kotitalouksissa syntyy ruokahävikkiä?

Kotitalouksien ruokahävikki voi johtua esimerkiksi suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä. Arjen haasteiden vuoksi ruokahävikkiä ei välttämättä onnistuta vähentämään, vaikka tahtoa olisikin. Suunnittelemattomuuden seurauksena kaupasta ostetaan liikaa ruokaa, jolloin kaikkea ei ehditä hyödyntää ennen ruoan pilaantumista.

Yleisimpiä syitä ruoan poisheittämiseen ovat ruoan pilaantuminen ja päiväysten vanheneminen. Muita syitä ovat lautasille jääneet ruoantähteet, liian ison määrän valmistus tai se, ettei samaa ruokaa haluta enää syödä. Ruokaa heitetään pois myös varmuuden vuoksi, vaikka se vaikuttaisikin syömäkelpoiselta.

Kuinka vähentää ruokahävikkiä kotikeittiössä?

Kotitalouksien ruokahävikkiä voi ehkäistä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, muistamalla päiväysmerkintöjen erot, käyttämällä luovuutta kokkaamisessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia reseptejä sen pohjalta, mitä ruoka-aineita kaapissa on jo valmiiksi.

Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämän ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy hävikkiä. Samalla saat arvion hävikin rahallisesta arvosta ja sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.

Lähde: Bräutigam, K. R., Jörissen, J., & Priefer, C. (2014). The extent of food waste generation across EU-27: Diferent calculation methods and the reliability of their results. Waste Management and Research, 32(8), 683–694.   

Ravitsemuspalveluissa ruokahävikkiä syntyy yhteensä 61 miljoonaa kiloa. Se on noin 17 % koko elintarvikeketjun hävikistä.

Miksi hävikkiä syntyy ravitsemispalveluissa?

Suurin hävikin aiheuttaja ravitsemispalveluissa on tarjoiluhävikki eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten eikä tulekaan syödyksi. Lisäksi ravitsemispalveluissa syntyy hävikkiä ruokailijoiden lautastähteenä ja keittiöissä ruokaa valmistettaessa (Luonnonvarakeskus 2021).

Kuinka hävikkiä voidaan vähentää ravitsemuspalveluissa?

Ravitsemuspalveluissa syntyvää hävikkiä voidaan ehkäistä selvittämällä hävikin määrä ja alkuperä, ja suunnittelemalla toimintaa ja ruokatilauksia tarkemmin mittaustulosten pohjalta. Linjastoihin valmistettavaa ruokaa pitäisi pystyä ennakoimaan paremmin, jotta hävikin määrää saataisiin pienennettyä. Lautashävikkiin voi pyrkiä vaikuttamaan myös esimerkiksi vaihtamalla astioiden ja ottimien kokoa linjastossa. Myös asiakkaalla on oma vastuunsa: ruokaa tulee ottaa lautaselle vain sen verran kun oikeasti jaksaa syödä.

Kaupoissa syntyy vuosittain noin 57 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 16 prosenttia.

Miksi kaupoissa syntyy hävikkiä?

Suurin osa kauppojen hävikistä tulee päiväysvanhoista tuotteista. Suurinta hävikki on hedelmissä ja vihanneksissa sekä leipä- ja leipomotuotteissa. (Luonnonvarakeskus 2021)

Kuinka kaupoissa vähennetään hävikkiä?

Tärkeintä kauppojen hävikin hallinnassa on tuotteiden menekin ennakointi mahdollisimman tarkasti sekä se, että tilataan oikea määrä sellaisia tuotteita, joita asiakkaat kulloinkin haluavat ostaa. Kaupat hyödyntävät tilausautomatiikkaa, joka tekee ennusteet menekistä. Hävikkiä voidaan vähentää myös esimerkiksi tehokkaalla logistiikalla, markkinointitoimenpiteillä ja alennuksilla. Ammattitaitoisella henkilökunnalla on hävikin hallinnassa suuri merkitys. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen vähensi hävikkiä, menekki on nykyisin tasaisempaa ja ruoan hamstraus ennen pitkiä juhlapyhiä on vähentynyt.

Ensisijaisesti myymättä jääneet elintarvikkeet ohjataan hyväntekeväisyyteen. Sitä osaa, mitä hyväntekeväisyysjärjestöt eivät pysty ottamaan vastaan, voidaan hyödyntää energiantuotannossa bioetanolin tai biokaasun raaka-aineena ja joissain tapauksissa myös eläinrehuna. Hävikkiin päätyneestä leivästä voidaan esimerkiksi tehdä liikenteen biopolttoainetta. Viimeisenä vaihtoehtona on hävikin toimittaminen biojätteen erilliskäsittelyyn. Suomessa ei toimiteta ruokajätettä kaupoista lainkaan kaatopaikoille, sillä orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tuli voimaan vuonna 2016.

Kuinka kuluttaja voi auttaa vähentämään kaupan hävikkiä?

Kuluttaja voi auttaa vähentämään kaupan ruokahävikkiä esimerkiksi valitsemalla hedelmiä, vihanneksia tai maitotuotteita päiväyksellä, joka on omaan käyttöön riittävä. Jos keität riisipuuroa tänään, riittää maidolle lyhyempikin päiväys! Ostoskoriin voi myös poimia alelaputettuja tuotteita aamu- tai ilta-alesta, tai hyödyntää kauppojen valmiiksi kokoamia hävikkiruokalaatikoita.

Lisätietoa kaupan työstä hävikin vähentämiseksi:

• Kauppa vähentää ruokahävikkiä
• Ruokahävikki kaupan sektorilla Suomessa (Luke, 2022, pdf)

YK:n mukaan maailmassa muodostuu elintarvikejätettä yhteensä 931 miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä 570 miljoonaa tonnia arvioidaan tulevan pelkästään kodeissa muodostuvasta elintarvikejätteestä. On laskettu, että yhtä kuluttajaa kohden syntyy noin 74 kiloa elintarvikejätettä vuosittain (Lähde UNEP Food Waste Index Report 2021)

EU:n tasolla elintarvikejätettä arvioidaan syntyvän noin 59 miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä noin puolen (53%) on arvioitu syntyvän kotitalouksissa. Eurostat julkaisi vuonna 2023 maaliskuussa uusia tuloksia, joissa on mukaan laskettuna, Romaniaa lukuun ottamatta, kaikkien EU-maiden (26) elintarvikejätteen määrä. Arvioiden päivittymistä voi seurata Eurostatin sivuilta.

Huom! Ruokahävikin määrien vertailua eri maissa, globaalisti ja esimerkiksi EU:n sisällä haastaa erilaiset tavat määritellä ruokahävikki. Suomessa käytetään kansallista määritelmää, jossa ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi (edible food waste). EU:n määritelmässä ruokahävikkiin lasketaan kuitenkin mukaan myös ei-syötäväksi tarkoitetut ruoanosat, kuten kuorijätteet, luut ja kahvinporot (edible and inedible food waste). Globaalin ja EU:n tason laskelmissa puhutaankin usein ruokahävikin sijasta elintarvikejätteestä (food waste). Eriävät hävikin määritelmät aiheuttavat muun muassa sen haasteen, että eri maiden ruokahävikkimääriä on vaikea nykyisellään verrata keskenään.

Ruoantuotannolla ja kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Ruoantuotannossa tarvitaan paljon erilaisia resursseja, kuten ravinteita, maa-alaa, energiaa ja ehtyviä vesivaroja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, koko tuotantoketjussa aiheutuneet päästöt ovat syntyneet turhaan ja resurssit turhaan kulutettuja.

Ruokavaliolla on merkitystä myös, kun tarkastellaan ruokahävikin ilmastovaikutuksia. Kotitalouksien ruokahävikistä vain noin 10% on tyypillisesti lihaa ja lihatuotteita, mutta lihatuotteiden hävikillä on silti suurin ilmastovaikutus, reilu kolmannes tai lähes puolet kuluttajan koko hävikin ilmastovaikutuksesta. (Luonnonvarakeskus 2022). On tärkeä vähentää kaikkea ruokahävikkiä, mutta keskeistä on välttää erityisesti sellaisten elintarvikkeiden poisheittämistä, joiden tuotanto aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi liha- ja maitotuotteet.

Lähde: Luonnonvarakeskus 2022. Silvennoinen,K., Nisonen,S.& Katajajuuri J-M. 2022. Food waste amount, type, and climate impact in urban and suburban regions in Finnish households, Journal of Cleaner Production, Volume 378.

YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa maailmanlaajuinen elintarvikejätteen määrä vuoteen 2030 mennessä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää elintarvikejätettä ruokaketjun kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajaa panostusta ruokajärjestelmien eri toimijoilta, kuten alkutuotannolta, teollisuudelta, kaupalta, ruokapalveluilta, hallituksilta ja kuluttajilta.

Millaisia ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi on jo luotu?

Luonnonvarakeskuksen Elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hankkeessa kehitetään kansallista elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmää koko elintarvikeketjun osalta. Ruokahävikkitiekartan sivustolla esitellään ruokaketjun eri vaiheiden ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi.

Ruokahävikin ympärille on syntynyt myös paljon liiketoimintaa. Fiksuruoka ja Matsmart ovat hävikkiruoan verkkokauppoja, joiden valikoima koostuu valmistajien, maahantuojien ja tukkuketjujen poisto- ja jäännöseristä, jotka olisivat muuten vaarassa joutua hävikkiin. ResQ Club -sovelluksella voi ostaa hävikkiruokaa ravintoloista, kahviloista ja ruokakaupoista. Ammattikeittiöiden puolella ruokahävikkiä voidaan seurata ja mitata esimerkiksi Biovaaka-, Hävikkimestari-, HävikkiValvoja– tai Hukka AI -palveluiden avulla.

Millaisia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuudessa?

Ruokahävikin vähentäminen on koko elintarvikeketjun yhteinen haaste. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa, ja siksi ratkaisuja tulee kehittää erityisesti kuluttajien hävikin vähentämiseksi. Lisäksi tulisi tunnistaa, miten eri ketjun osat voivat tukea kuluttajia haastavan hävikin vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Ratkaisuja voidaan etsiä muun muassa pakkaus- ja tuotesuunnittelusta tai keinoista, joilla kauppa ja ruoan verkkokauppa voivat tukea kuluttajia kohti pienempää hävikkiä esimerkiksi viestinnän keinoin tai toimintaympäristöään muokkaamalla.

1. Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on kotonasi ja suunnittele ostokset sen mukaan.
2. Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen ruokaostoksille lähtöä. Näin näet kaupassa, mitä tuotteita jääkaapissasi jo on ja vältyt turhilta ostoksilta.
3. Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
4. Järjestele aina kauppareissun jälkeen uudet tuotteet jääkaapin takaosaan ja jätä ensin käytettävät tuotteet etualalle. Kun ruoat ovat päiväysten mukaisessa järjestyksessä, näet helposti yhdellä silmäyksellä, mitkä pitää syödä ensin.
5. Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
6. Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
7. Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
8. Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen, mukaan.
9. Pidä pää kylmänä kaupassa: Osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista.
10. Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.

Lisää vinkkejä arjen hävikin taklaamiseksi Kuluttajaliiton ruokahävikkioppaasta ja Saa syödä-sivuilta. Tutustu myös asiantuntijoiden hävikkivinkkeihin.

Leipä on osa ruokakulttuuria ja kuuluu erilaisiin ruokavalioihin. Se on myös yksi yleisimmistä elintarvikkeista, jota päätyy kotikeittiöissä roskiin. Onneksi on olemassa monia tapoja vähentää leipähävikkiä!

Lue Leipätiedotuksen vinkit leipähävikin vähentämiseksi

Saa syödä-sivut

Kuluttajaliiton ruokahävikkiopas

Luonnonvarakeskus, Luke