Hävikkiviikon vieraskynä -blogisarjassa nostamme esille eri toimijoiden ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen. Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen viestintäpäällikkö Susanna Winqvist nostaa esille lasten ja nuorten parissa tehtävän ruokakasvatuksen merkityksen niin ruokahävikin torppaamisessa kuin kasvisten käytön lisäämisessä. Otsikkokuva: Anja Aaltonen.
Suomessa syödään liian vähän kasviksia. Suositus syödä vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä 500–800 grammaa päivässä jää turhan kaukaiseksi tavoitteeksi monelta meistä. Ruokahävikkiä puolestaan tulee maassamme aivan liikaa ja vieläpä erityisesti kasviksista, jotka komeilevat ruokahävikin top kolmosessa (Riipi ym., 2021). Tässäpä haasteellinen yhtälö!
Maa- ja kotitalousnaiset on jo vuosikymmeniä pyrkinyt edistämään niin kasvisten käytön lisäämistä kuin ruokahävikin vähentämistä neuvomalla ja opastamalla kaikenikäisiä. Koska tiedämme, että ruoan arvostus ja ruokatottumukset syntyvät jo varhaisessa vaiheessa, olemme pitkään tehneet monipuolista ruokakasvatusta lasten ja nuorten parissa.
Kohti fiksua ruokakansalaisuutta
Kun lapset oppivat mistä ruoka tulee ja pääsevät jo pienenä itse työntämään kätensä multaan, oli kyseessä sitten vaikka niinkin pienimuotoinen projekti kuten herneenversojen kasvatus, kehittyy heille ruokatajua. Päiväkodeissa, kouluissa ja erilaisissa tempauksissa järjestettävissä ruokaradoissa ja muissa mukavissa aktiviteeteissa lapset pääsevät maistelemaan uusia kasvismakuja. Parhaassa tapauksessa muksut vielä vievät viestiä kotiin uusista suosikkimauista ja samalla opettavat vanhemmilleenkin monipuolista kasvisten käyttöä.
On hyvä muistaa, että uusiin makuihin ja konsistensseihin tottuminen vie aikaa, eikä kannata hämmentyä, vaikka alussa ruokahävikki tuntuisi hieman jopa kasvavan. Lopulta, pienten askelten kautta, syntyy fiksuja ruokakansalaisia, jotka arvostavat ruokaa ja välttävät hävikkiä.
Luovuus kukkimaan
Jos ruoanlaittoa vasta harjoittelee, voi olla vaikea tietää mikä ero on parasta ennen – ja viimeinen käyttöpäivä -päiväyksillä. Varttuneemmat kokkailijat ovat usein rohkeampia käyttämään aistejaan ruoan käyttökelpoisuuden varmistamiseksi ja tottuneet yhdistämään rohkeasti aineksia pyttipannuissa ja muissa perinteisissä hävikkiruoissa. Nuorilla, vasta ruoanlaittoa opettelevilla puolestaan voi olla paljonkin epätietoisuutta ja epävarmuutta sen suhteen, mitä aineksia uskaltaa käyttää ja ruokaohjeita usein myös seurataan orjallisesti (niitä monimutkaisiakin somesta, joissa on puolikas sitä, kolmasosa tätä ja hippunen tuota…) Me Maa- ja kotitalousnaisissa pyrimme tekemään ruokaohjeet niin, että raaka-aineista ei jäisi turhia jämiä.
Me myös jalkaudumme kouluihin, harrastuskerhoihin ja muualle tapaamaan lapsia ja nuoria ja neuvomme kädestä pitäen ja rohkaisemme kokeilemaan vaihtoehtoisia raaka-aineita. Ja tietenkin neuvomme monikanavaisesti myös verkossa ja somessa. Ihan kaikenikäisille muuten muistutus: jos ohjeessa lukee vaikkapa parsakaali ja jääkaapista löytyy ainoastaan kukkakaalia, niin rohkeasti vain kokeilemaan miltä ruoka maistuu kukkakaalilla höystettynä. Keittiössä kannattaa muutenkin laittaa luovuus kukkimaan! Jos syö lihaa, luovuus kannattaa kahdestakin syystä:
- Liharuokia voi helposti keventää (ympäristön ja oman terveyden vuoksi) kasviksilla ja samalla välttää ruokahävikkiä. Sujauta esimerkiksi nahistuneet porkkanat, palsternakat ja muut juurekset jauhelihakastikkeeseen, patoihin ja keittoihin.
- Vaikka lihatuotteita on keskimäärin vain 10 prosenttia hävikistä, lihojen osuus hävikin ilmastovaikutuksesta on jopa puolet (Silvennoinen ym., 2022). Kiinnitä siis huomio siihen, että yhtään lihaa ei päädy hävikkiin.
Pistetään yhdessä ruokahukka ruotuun ja kasviksia kupuun!
Hävikkitietoutta ja herkullisia hävikkiruokavinkkejä löytyy Maa- ja kotitalousnaisten sivuilta: https://www.maajakotitalousnaiset.fi/ruokaneuvot/havikkitietoutta
Lähteet:
Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M., Katajajuuri, J-M. (2021). Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus, 49/2021. 72 s. Luonnonvarakeskus.
Silvennoinen K., Nisonen S. & Katajajuuri J.-M. (2022). Food waste amount, type, and climate impact in urban and suburban regions in Finnish households. Journal of Cleaner Production 378, 134430. https://doi.org/10.1016/j.jclepro.2022.134430
Susanna Winqvist
viestintäpäällikkö, Maa- Ja Kotitalousnaisten Keskus ry
Hävikkiviikko
22.–28.9.2025
Lähde mukaan edistämään ruoan fiksua käyttöä kotona, kaupoissa, oppilaitoksissa, ravintoloissa – kaikkialla! Osallistu Hävikkiviikkoon 22.–28.9.2025 jakamalla tietoa ruokahävikistä ja kannustamalla hävikin vähentämiseen.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
