Ruokahävikkiteemaa voi käsitellä koulujen oppitunneilla, päiväkodeissa, kokkikursseilla, kerhoissa ja työporukan kesken monella tapaa. Ohessa on tehtävävinkkejä, joita voi käyttää sellaisenaan tai ideoida niiden pohjalta uusia tehtäviä. Osa tehtävistä vaatii valmistautumista jo viikkoa tai kahta aiemmin, osan pystyy toteuttamaan saman tien.

Ennakkoon valmisteltavat tehtävät

Hävikkikirjanpito: Kotitehtävänä on oman perheen roskiin menevän syömäkelpoisen ruoan kirjaaminen ylös ja sen rahallisen arvon arvioiminen. Kirjanpito tehdään päiväkirjamaisesti. Samalla kannattaa kirjata syyt ruoan poisheittämiseen. Esim. banaani – ylikypsä; keitonloppu kattilassa – kukaan ei jaksanut syödä; jugurttipurkki – unohtunut jääkaapin pohjalle. Syiden kirjaaminen saa myös huomaamaan turhaa poisheittämistä.

Aistinvarainen arviointi: Moni elintarvike heitetään pois käyttökelpoisena, koska parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen tarkoitusta ei ymmärretä. Tuotteiden syömäkelpoisuuden arvioinnissa unohdetaan aistinvarainen arviointi. Aistien hyödyntämistä voi kuitenkin harjoitella. Tätä varten on hyvä ”vanhentaa” ruokaa etukäteen. Tässä tehtävässä voi syntyä ruokahävikkiä.

  • Maito: Tunnille tuodaan maitopurkki, jossa parasta ennen -päivä on ollut edellisenä päivänä. Maidon käyttökelpoisuuden voi tarkistaa haistamisen lisäksi esim. kaatamalla sitä tilkkaan teetä tai kahvia. Jos maito sakkaa, se on vanhaa. Hieman hapan maito sopii vielä puuroihin, pannukakkuun tai piimäkakkuun.
  • Rahka: Tunnille tuodaan kaksi rahkapurkkia. Toisessa parasta ennen -päiväykseen on vielä aikaa, ja toinen on jo viikon tai kaksi vanhaa. Osallistujien tehtävänä on sokkona erottaa, kumpi rahkoista on tuoreempaa. Rahka ei happamana tuotteena mene kovinkaan nopeasti pilalle, joten parasta ennen -päiväys on vain suuntaa antava.
  • Leipä: Tunnille tuodaan eriasteisesti kuivahtanutta leipää, myös homeista. Osallistujat tutkivat leipiä ja arvioivat, mihin kutakin leipää voisi käyttää. Homeista leipää ei tule lainkaan käyttää, ei edes homeisen osan poistamisen jälkeen.
  • Jauheliha: Vertailtavaksi tuodaan pakkaukset, jossa toisessa viimeinen käyttöpäivä on ylittynyt, ja toinen, jossa päivä on lähellä. Osallistujat tarkastelevat aisteillaan tuotteita. Tällä pyritään havainnollistamaan, miltä vanhentunut jauheliha näyttää ja tuoksuu.
  • Kinkku tai muu lihaleikkele: Tarkasteltavaksi tuodaan vanhentunut lihaleikkelepakkaus. Osallistujille ei kerrota, että tuote on vanhentunut, vaan he arvioivat aistinvaraisesti sen käyttökelpoisuutta. Limoittunut leikkele on epämiellyttävän näköinen ja hajuinen.
  • Nahistuneet kasvikset ja yrtit: Vertailuun tuodaan muutamia tuoreita ja nahistuneita kasviksia ja yrttejä. Tehtävänä on valmistaa tuoreista ja nahistuneista samoja ruokia, esimerkiksi raasteita, paistoksia tai keittoja. Niitä voi hyödyntää osana muita ruokia, esimerkiksi munakkaissa. Osallistujien tehtävänä on arvioida tuoreista kasviksista ja nahistuneista kasviksista tehtyjen ruokien eroja.

Operaatio Kaappien siivous: Osallistujat tuovat kotoa tuotteita, joissa viimeinen käyttöpäivä tai parasta ennen -päiväys lähestyy, ja joita ei olla aikeissa käyttää. Monesti kuivatuotteita, kuten suurimoita ja hiutaleita, jää kaappien pohjalle, eikä niitä osata hyödyntää. Yhdessä voidaan miettiä uusia hyödyntämistapoja pakkauksiin jäljelle jääville pienille ruokamäärille.

Hävikkiviikon tehtävät (ei ennakkovalmistautumista)

  1. Pelasta ruoka joutumasta hävikkiin. Osallistujille annetaan oma ruoka-aine, esim. tomaatti, leipä, yrtit tai jauhelihakastike. Osallistujat miettivät 5–10 tapaa käyttää omaa ruoka-ainettaan tilanteessa, jossa ne ovat vaarassa pilaantua tai muuten päätyä roskiin.
  2. Jääkaapin uudelleenjärjestely. Osallistujille annetaan tehtäväksi järjestellä elintarvikkeet jääkaappiin siten, että ne säilyisivät mahdollisimman pitkään syömäkelpoisina. Samalla heidät haastetaan säätämään jääkaapin lämpötila sopivaksi (+2–+6 Celsiusastetta). Jääkaapin lämpötila on usein liian korkea, ja lämpötila kannattaakin tarkastaa erityisesti jos jääkaapin sisälle muodostuva huurretta tai huomaa että elintarvikkeet pilaantuu ennen aikojaan.Esimerkiksi maito säilyy monta päivää kauemmin oikeassa lämpötilassa, kuin jos lämpötila olisi 8 °C”Jääkaapin kylmin paikka vaihtelee eri jääkaappimalleissa. Siksi kannattaa tutustua oman jääkaapin käyttöohjeeseen, jotta saa parhaat vinkit eri ruokien sijoitteluun. Uusissa jääkaapeissa voi olla esimerkiksi eri elintarvikkeille tarkoitettuja säilytystiloja, kuten kosteuttava vihanneslokero tai lihalle ja kalalle erityinen kylmempi kohta. Kylmintä on yleensä alhaalla takana tai pakastelokeron lähellä, kun taas ovessa ja ylhäällä on lämpimämpää. Siksi yleisesti ottaen liha ja kala on säilytettävä juuri jääkaapin alaosassa, ellei kaapissa ole niille erillistä paikkaa. Vihannekset tulisi pitää erillisessä lokerossa, jos mahdollista. Myös leikkeleitä tulee säilyttää kylmässä ja astiaan pakattuna. Esimerkiksi maidon ja jogurttipurkkien paras säilytyspaikka ei ole jääkaapin ovessa. Maito pilaantuu nopeammin ovien avauksesta johtuvan lämpötilavaihtelun takia. Jääkaapin oveen kannattaa sen sijaan sijoittaa mehuja tai säilykkeitä, ketsuppi tai muita elintarvikkeita, jotka eivät mene pilalle, vaikka ovat lämpimämmässä, ja jotka altistuu lämpimälle ilmalle kun kaappia availlaan. Siksi jääkaapin oveen tulisi sijoittaa maitotuotteiden sijasta tuotteet, jotka eivät mene pilalle lämmöstä. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi mehut, ketsuppi, maustekastikkeet ja hillot. Osallistujat voidaan tämän jälkeen haastaa loihtimaan ateria inventaarion aikana jääkaapista löytämistään aineksista. Vastaavan inventaarion voi tehdä myös kuivakaapille ja pakastimelle.
  3. Sopivat ruokamäärät. Osallistujat arvioivat sopivia ruokamääriä eri kokoisille joukoille, esimerkiksi kuinka paljon pastaa tai perunoita tulee keittää kuudelle hengelle; kuinka paljon salaattia ja siihen tulevia aineksia tulee varata kahdelle; kuinka paljon tarjottavaa kannattaa varata kymmenen hengen kahvipöytään.
  4. Hävikkiä nolla -päivä. Osallistujat haastetaan Hävikkiä nolla -päivään, jolloin pyritään siihen, ettei yhtään syömäkelpoista ruokaa mene roskiin. Yhden päivän haaste auttaa havainnoimaan omaa ruokakäyttäytymistä. Haasteen jälkeen keskustellaan päivän aikana ilmenneistä haasteista ja huomioista. Osallistujat koostavat oman ruokahävikin välttämisohjeistuksensa koululle, työpaikalle, lounasruokalaan tai kotiin. Ohjeistus jaetaan eteenpäin. Kaikki voidaan haastaa mukaan!
  5. Hävikkiviikon haaste on kirjata ylös roskiin tai biojätteisiin menevän ruoan määrä, poisheittämisen syy sekä hukkaan heitetty rahasumma. Kirjanpito tehdään päiväkirja­maisesti. Esim: banaani – ylikypsä; keitonloppu kattilassa – ku­kaan ei jaksanut syödä; jogurttipurkki – unohtunut jääkaapin pohjalle. Syiden kirjaaminen saa myös huomaamaan turhaa poisheittämistä.

Tutustu myös Hävikkiviikko.fi-sivustoon.