Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi loppuvuodesta selvityksen joukkoliikenteen matkaketjujen saavutettavuudesta. Aihe on äärimmäisen tärkeä, mutta nyt testikäyttäjien joukosta unohtuivat he, jotka eivät lainkaan käytä digilaitteita tai joiden mahdollisuus digin käyttämiseen on syystä tai toisesta rajoittunut. Tyssääkö matka julkisilla jo ennen alkamistaan, jos vaadittavia digitaitoja ei ole?
Meille Kuluttajaliittoon tulee säännöllisesti palautetta julkisen liikenteen käyttämisen vaikeudesta. Useimmiten kyse on kuluttajista, joille internetin ja mobiilisovellusten käyttäminen tuottaa vaikeuksia. Tilastojen valossa ikääntyneempien joukossa on paljon sellaisia henkilöitä, jotka käyttävät digilaitteita harvoin tai ei koskaan. Esimerkiksi 75–89-vuotiaista vain reilu puolet (57 %) ilmoitti Tilastokeskuksen mukaan käyttäneensä internetiä edellisen kolmen kuukauden aikana. Voidaan siis ajatella, että noin puolet ikäihmisistä ei käytä nettiä kovinkaan säännöllisesti. Olemme kaukana siitä, että internet olisi kaikkien arkipäivää.
Olemme kaukana siitä, että internet olisi kaikkien arkipäivää.
Vaikka luku onkin pienentynyt vuosi vuodelta, digittömästi elävien tai digiä rajoittuneesti hyödyntävien joukko ei tule koskaan poistumaan kokonaan. Syyt digittömyyden taustalla ovat hyvin moninaiset eivätkä läheskään kaikki niistä liity korkeaan ikään.
Kuluttajaliittoon tulleissa joukkoliikennettä koskevissa palautteissa ongelmat näyttävät liittyvän muun muassa seuraaviin asioihin: aikataulun tarkistaminen, lipun ostaminen ja asiakaspalvelun puute. Bussien aikatauluja on hankala löytää, jos ei käytä nettiä. Ja jos nettiä ei käytä, on taas hankalaa löytää tieto, mistä paperisen aikataulun voisi saada.
Junalippujen ostaminen digitaalisesti on monelle iäkkäälle vaikeaa tai mahdotonta.
Asiakaspalvelua paikan päällä on hyvin vähän tarjolla. Esimerkiksi VR:llä on asiakaspalvelupisteet vain Helsingin ja Tampereen pääasemilla. Myös asiakaspalvelun hinnoittelusta tulee yhteydenottoja Kuluttajaliittoon. Hinnat koetaan usein kohtuuttoman kalliiksi. Esimerkiksi soitosta erään bussiyhtiön asiakaspalvelunumeroon joutuu pulittamaan lähes euron jokaiselta alkavalta minuutilta.
Eläkeliitto jakaa huolen julkisen liikenteen käyttämisen vaikeudesta ilman digiä
Olemme olleet asian tiimoilta yhteydessä Eläkeliittoon, sillä heillä on ajankohtaista tietoa ikäihmisistä julkisen liikenteen asiakkaina.
Riippuvuus julkisen liikenteen palveluista kasvaa iän myötä ja yli 60-vuotiaista julkista liikennettä käyttävät eniten yli 80-vuotiaat. Tämä selviää Eläkeliiton julkaisemasta +60-barometrista (2021). Selvityksen mukaan lipunmyynnin sähköistyminen on vaikeuttanut yli kolmasosan iäkkäämmän matkustajan junamatkailua.
Junalippujen ostaminen digitaalisesti on monelle iäkkäälle vaikeaa tai mahdotonta, selviää Eläkeliiton kyselystä, johon vastasi yli 4 300 eläkeläistä eri puolilta Suomea 550 eri paikkakunnalla. Vanhimmat vastaajat olivat yli 90-vuotiaita.
Eläkeliiton näkemyksen mukaan suurimmat syyt siihen, miksi junaliikennettä ei käytetä, vaikka siihen olisi mahdollisuus, olivat fyysisten lipunmyyntipisteiden ja lippuautomaattien puute sekä sähköisten sovellusten hankala käytettävyys. Käytännön este matkojen suunnittelulle on se, että juna-aikataulut ovat yleisimmin ja ajantasaisesti vain verkossa nähtävänä. Vastaajien mielestä digitaalisten palveluiden kehittäminen ei yksin riitä, vaan perinteiset fyysiset asiointimahdollisuudet tulee säilyttää ja niitä tulee kehittää digitaalisten palveluiden rinnalla.
”Palvelut eivät siirry verkkoon vaan ne siirretään verkkoon. Digitalisaatio ei ole haaste ikääntyneille, vaan se on haaste päättäjille, viranomaisille ja palveluntarjoajille. Heidän tehtävänsä on pitää jokaisen ikäisestä yhtä hyvää huolta. Haaste on tehdä asiat niin, että elämän loppuun asti jokaisen ikäisen osallisuus on varmistettu”, muistuttaa Eläkeliiton vanhusasiamies Irene Vuorisalo.
Enemmistö haluaa turvata perinteiset palvelukanavat sähköisten rinnalla
Myös Kuluttajaliitto kysyi kansallisesti edustavassa kyselyssä loppuvuodesta 2022 vastaajien näkemyksiä välttämättömistä palveluista ja digistä. Vastaajista 71 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: ”Posti- ja pankkipalveluiden kaltaisten välttämättömien palveluiden perinteiset palvelukanavat (mm. puhelinpalvelu, henkilökohtainen asiakaspalvelu) tulisi turvata verkkopalveluiden rinnalla, vaikka se voisi johtaa palveluiden hintojen maltilliseen nousuun.” Nähdäksemme julkinen liikenne on vastaavanlainen välttämätön palvelu ja myös sen perinteisen asioinnin turvaamiselle voisi hyvin löytyä kansalaisten tuki, vaikka se tarkoittaisi kulujen maltillista nousua.
Toivomme, että liikenne- ja viestintäministeriön selvitystyö saisi jatkoa. Tällä kertaa huomioiden myös heidät, joilla ei ole mahdollisuutta tarkistaa aikataulua sovelluksesta, ostaa lippua mobiilista tai avata sähköpostiin lähetettyä matkalippua. Kaikilla kuluttajaryhmillä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus julkisen liikenteen sujuvaan, saavutettavaan ja kohtuuhintaiseen käyttöön.
Lähteet
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö
Valtioneuvoston selvitys: Joukkoliikenteen matkaketjujen saavutettavuudessa parantamisen varaa
Juuri lukemasi teksti oli yksi Kuluttajaliiton vaalitavoitteista. Tutustu kaikkiin tavoitteisiimme seuraavalle hallituskaudelle.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Paula Pessi
VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖ, VARAPÄÄSIHTEERI
