Eduskuntavaalit 2023 – Kuluttajaliiton tavoitteet

Kuluttajaliiton vaalitavoitteet kaudelle 2023–2027

Kohtuulliset elinkustannukset ja kestävä arki. Parannuksia kuluttajansuojaan. Hyvää arkea myös ilman digiosaamista. Ratkaisuja asumisen ongelmatilanteisiin. Oikea-aikaiset ja kohtuuhintaiset sote-palvelut.

Klikkaa linkkejä ja tutustu tarkemmin Kuluttajaliiton vaalitavoitteisiin:

Kohtuulliset elinkustannukset ja kestävä arki

Parannuksia kuluttajansuojaan

Hyvää arkea myös ilman digiosaamista

Ratkaisuja asumisen ongelmatilanteisiin

Oikea-aikaiset ja kohtuuhintaiset sote-palvelut

Kysy lisää!

Juha Beurling-Pomoell

pääsihteeri

Tiina Vyyryläinen

vaikuttamistyön päällikkö

Oikeus kestävään ja kohtuuhintaiseen arkeen kaikille

Mistä on kyse? 

Arjen kasvavat kustannukset heikentävät kuluttajien ostovoimaa. Kuluttajat säästävät jo arjen perustarpeissa, kuten elintarvikkeiden hankinnassa ja kodin lämmityksessä. Jopa lääkkeiden hankinnasta on ryhdytty säästämään kiristyneen taloustilanteen vuoksi. Samaan aikaan kulutuksessa tulisi siirtyä nykyistä kestävämpiin toimintamalleihin, jotka saattavat edellyttää kuluttajilta suuriakin investointeja.

Miksi asia on tärkeä? 

Lähes puolet Kuluttajaliiton selvitykseen1 vastanneista arvioi oman kotitaloutensa pelivaran olevan enintään sata euroa elinkustannusten noustessa. Yksinhuoltajat ja yksinasuvat kertoivat muita useammin, että maksuvaraa kustannusten nousuun ei ole enää lainkaan. Kuluttajia uhkaavat taloudelliset vaikeudet, jotka näkyvät mm. ylivelkaantumisen lisääntymisenä ja maksuhäiriömerkintöjen kasvuna. Esimerkiksi maksamattomista sähkölaskuista aiheutuneiden maksuhäiriömerkintöjen määrä on Asiakastiedon mukaan kasvanut vuoden 2022 aikana jo 18 prosentilla. Ylivelkaantumisella on laajalle ulottuvia taloudellisia, sosiaalisia ja terveydellisiä sekä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kestävämpään kulutukseen siirtymisessä tarvitaan kaikkia kuluttajia. Nykyinen kehitys uhkaa jättää osan kuluttajista ulkopuolelle. 

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

  • Kuluttajille annettavia energiatukitoimia tulee tarvittaessa jatkaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuluttajien osalta. Avun hakemisen helppoudesta ja sujuvuudesta on huolehdittava.  
  • Kestävistä ruokavalinnoista on tehtävä saavutettavia, ensisijaisia ja kohtuuhintaisia kuluttajille. Terveellisten, ympäristöystävällisten elintarvikkeiden verotuksen tulisi olla muita alhaisempaa. 
  • Kuluttajien siirtymistä kestävämpään liikkumiseen tulee tukea. Julkisen liikenteen kohtuuhintaisuutta ja saatavuutta on parannettava. 
  • Ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi säädetyn lainsäädännön kehittämistä on jatkettava (kuluttajaluottosääntely, sosiaalinen luototus, ulosottolainsäädännön muutokset). 

1Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Kestävämpiä ja korjattavia tuotteita sekä tukea korjauspalveluiden käyttöön

Mistä on kyse? 

Kuluttajat kokevat tuotteiden kestävyyden ja korjattavuuden olevan heikkoa. Tuotteiden käyttöikä jää usein lyhyemmäksi kuin mitä kuluttaja on odottanut. Jopa 80 % tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista syntyy jo sen suunnittelu- ja valmistusvaiheessa. Siksi on tärkeää pyrkiä lainsäädännöllä ohjaamaan tuotesuunnittelua nykyistä kestävämpään suuntaan. EU:ssa on vireillä useita aloitteita tuotteiden kierrätettävyyden ja korjattavuuden sekä kuluttajien tiedonsaannin parantamiseksi. Joissain jäsenvaltioissa on tehty erityisiä lainsäädäntötoimia korjattavuuden edistämiseksi. Muun muassa Ranskassa edellytetään tietyiltä tuotteilta korjattavuudesta kertovia pakkausmerkintöjä.

Miksi asia on tärkeä? 

Monet kulutustuotteet hajoavat ennenaikaisesti tai niiden käyttöikä jää suunniteltua lyhyemmäksi. Kuluttajaliiton selvityksen1 mukaan vain 8 % kuluttajista on sitä mieltä, että uudet käyttötavarat kuten pienelektroniikka ja kodinkoneet ovat yleensä kestäviä. Jopa 78 % kuluttajista on sitä mieltä, että käyttötavarat eivät ole helposti korjattavissa. Kuluttajat nimeävät useita syitä sille, miksi tuotteiden korjaaminen jää tekemättä. Syiksi mainittiin muun muassa, että tuotteiden korjaaminen on usein kalliimpaa kuin uuden ostaminen, korjauspalveluita ei ole riittävästi saatavilla tai että se kestää liian kauan tai vaatii erityisosaamista. Tuotteiden käyttöikää pidentämällä voitaisiin merkittävästi vähentää kulutuksen ympäristövaikutuksia. Myös käytöstä poistettujen tuotteiden nykyistä parempi kierrätettävyys ja materiaalien uudelleenkäyttö vähentäisi kulutuksen ympäristövaikutuksia.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

  • Tuotesuunnittelua koskeva EU-lainsäädäntö pitää saada paremmin kestävyys- ja korjattavuusnäkökulmat huomioivaksi.
  • Kuluttajansuojalainsäädäntöön tulee tehdä tarkennuksia koskien kuluttajien tiedonsaantioikeutta sekä korjausoikeuden toteutumista.
  • Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet tukea kuluttajia suoraan korjauspalveluiden käytön lisäämiseksi ja korjauspalveluiden arvonlisäverokannan alentamiseksi.

1 Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Kotitalousvähennykselle laajemmat käyttömahdollisuudet myös taloyhtiössä

Mistä on kyse?

Asumismenot kasvavat Suomessa rajusti ja myös korjauskustannukset kallistuvat. Tiedetään, että asunto-osakeyhtiöissä on sekä korjausvelkaa että korjausvajetta. On käynyt ilmi, että taloyhtiölainan saaminen korjaushanketta varten on vaikeutunut ja osa rakennuksista on jopa jäänyt korjaamatta. Kotitalousvähennyksen uudistaminen siten, että asunto-osakeyhtiön osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista vauhdittaisi korjausrakentamista, taloutta ja olisi hyödyllistä myös asuntorakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi.

Miksi asia on tärkeä?

Asunto-osakeyhtiössä osakkaat – samalla tavalla kuin omakotitalossa omistaja – maksavat rakennuksen, huoneistojen ja kiinteistön korjauskulut, mutta asunto-osakeyhtiössä tämä kulu näkyy yhtiövastikkeessa. Tästä huolimatta osakkaat eivät ole oikeutettuja kotitalousvähennykseen. Asunto-osakeyhtiö on osakeyhtiön erityismuoto. Asunto-osakeyhtiön toiminnan olennainen sisältö on rakennuksen tai rakennusten ylläpitäminen osakkaiden asumistarpeen tyydyttämiseksi. Asunto-osakeyhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa tulosta ja osinkoa osakkaille, vaan tarjota asumista. Asunto-osakeyhtiölle syntyneet kustannukset katetaan osakkaiden maksamalla vastikkeella. Näin ollen asunto-osakeyhtiön osakkaiden tulisi olla samassa verotuksellisessa asemassa kuin omakotitalon omistajan.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset

Kotitalousvähennys tulee laajentaa taloyhtiöremontteihin ja uudistaa niin, että asunto-osakeyhtiön osakas voi saada vähennyksen yhtiön teettämän remontin palkkakustannuksista ja siten olla samassa verotuksellisessa asemassa kuin omakotiomistaja.

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Lyhyemmät käsittelyajat kuluttajariitalautakuntaan

Mistä on kyse? 

Kuluttajariitalautakunta on lailla säädelty vaihtoehtoinen riidanratkaisulautakunta, jonka tarkoituksena on tarjota kuluttajille edullinen, helppo ja nopea keino saada kuluttajariitansa ratkaistuksi. Kuluttajariitalautakunta antaa ratkaisusuosituksia, joita noudatetaan varsin hyvin. Kuluttajariitalautakunnan toiminta on olennaisen tärkeä kuluttajien tehokkaalle oikeussuojalle ja se korvaa menettelynä kalliita oikeudenkäyntejä. Kuluttajaliiton teettämän kuluttajakyselyn1 mukaan 47 % kuluttajista piti yhtä kuukautta kohtuullisena aikana saada ratkaisusuositus. 32 % vastaajista katsoi 2–3 kuukauden olevan kohtuullinen aika.

Miksi asia on tärkeä? 

Kuluttajariitalautakunnan resurssit eivät ole riittävät, jotta sille tulevat asiat saataisiin käsitellyksi nopeasti. Muut kuin erittäin monimutkaiset asiat tulisi lain mukaan käsitellä 90 päivässä siitä, kun tarvittavat asiakirjat ovat saapuneet kuluttajariitalautakuntaan. Valtion talousarvioesityksen mukaan keskimääräinen kokonaiskäsittelyaika vuonna 2021 oli 13,9 kuukautta ja vuoden 2022 arvio 13 kuukautta. Yksittäistapauksissa käsittelyajat ovat olleet jopa kahta vuotta. Eduskunnan oikeusasiamieskin on kiinnittänyt huomiota, että resurssit eivät ole riittävät työmäärään nähden ja edellyttänyt selvitystä, kuinka moni asia tulee käsitellyksi 90 päivässä. Käsittelyaikojen ollessa näin pitkiä, ei voida sanoa, että Suomessa olisi tehokasta vaihtoehtoehtoista riidanratkaisua, jota myös EU jäsenvaltioiltaan edellyttää. Pienissä ja pienehköissä kuluttajariidoissa ei kuluttajalla ole realistista mahdollisuutta viedä asiaansa tuomioistuimen arvioitavaksi. Tämän estää Suomen kalliit oikeudenkäyntikulut ja ”häviäjä maksaa” -periaate. Kuluttajien oikeussuojassa on näin ollen vakavia puutteita.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

Kuluttajariitalautakunnalle on turvattava riittävät resurssit varmistamalla riittävä rahoitus lautakunnan toimintaan. Kuluttajariitalautakunta tarvitsee lisää henkilökuntaa. Lisäksi on syytä selvittää kuluttajariitalautakunnan prosesseja ja tutkia, onko niissä tehostamisen varaa ja palveleeko nykyinen rakenne parhaalla mahdollisella tavalla sitä, että asiat saataisiin pääsääntöisesti ratkaistuksi 90 päivässä. Samassa yhteydessä tulisi tarkastella mahdollisuutta saattaa asiansa lautakunnan käsittelyyn myös englannin kielellä ainakin joissain asiatyypeissä.

1Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Luotettavien taksipalveluiden saatavuus turvattava

Mistä on kyse? 

Taksilainsäädäntöä on uudistettu vuonna 2018 ja päivitetty 2021. Vielä kaikki viat eivät ole korjaantuneet. Taksiliikenteen ongelmat ovat viime vuosina herättäneet yhteiskunnallista keskustelua, ja kuluttajien tyytyväisyys taksiliikenteeseen näyttää osin heikentyneen. Kuluttajaliiton teettämän kuluttajakyselyn1 mukaan 35 % vastaajista ilmoitti tyytyväisyytensä taksipalveluihin laskeneen. Erityisesti taksien saatavuudessa tietyillä alueilla on ollut ongelmia.  Taksiliikenteessä kuljettajan ja asiakkaan välille tarvitaan luottamusta. Taksiliikenteessä tapahtuneet muutokset ovat olleet omiaan heikentämään asiakkaan luottamusta taksipalveluihin.

Miksi asia on tärkeä? 

Toimivat taksipalvelut ovat tärkeitä kuluttajille. Taksiliikenne on osa monipuolisia liikkumisen vaihtoehtoja, joka paikkaa julkista liikennettä etenkin alueilla, joissa julkinen liikenne kulkee harvemmin tai ei ollenkaan. Lainsäädäntö ei nykyisellään kykene vastaamaan niihin ongelmiin, joita taksimarkkinoilla on havaittu ja tämän vuoksi lainsäädännön tasolla on asetettava minimivaatimukset, jotta taksin saa saavutettavasti, turvallisesti ja kohtuuhintaisesti koko Suomessa.  

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

Laki liikenteen palveluista tarvitsee taksien osalta laajemman lainsäädäntöpäivityksen. Korjauslistalla tulisi olla muun muassa:

  • viranomaisvalvonnan tehostaminen
  • kuskien koulutusvaatimusten tiukentaminen
  • hyvämaineisuuden uudelleentarkastelu.

Erityisesti tarvitaan keinoja, joilla taksin saatavuus etenkin harvaan asutuilla seuduilla taataan. Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi kuntien järjestämänä taksipäivystyksenä. Kuluttajaliiton edellä mainitun kuluttajakyselyn mukaan 59 % vastaajista kannatti taksien päivystysvelvollisuuden palauttamista ja vain 9 % näki sen tarpeettomana.

1Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Parempia pakkausmerkintöjä elintarvikkeisiin

Mistä on kyse? 

Kuluttajat tarvitsevat parempia pakkausmerkintöjä helpottamaan kestävien, terveellisten valintojen tekemistä sekä pakkausten kierrättämistä. Kuluttajille annettavan tiedon tulee olla oikea-aikaista ja oikeassa muodossa kuluttajien saatavilla. Tiedon tulee olla helposti luettavissa ja ymmärrettävissä. Useimmat kuluttajat pitävät hyödykkeiden pakkauksia parhaana paikkana ostopäätöksen kannalta olennaiselle ja tärkeälle tiedolle.

Miksi asia on tärkeä? 

Elintarvikkeiden osalta hinta, kotimaisuus sekä terveellisyys ovat kuluttajille tärkeimpiä ostopäätökseen vaikuttavia tekijöitä. Pakkausmerkinnät eivät nykyisellään täysin vastaa kuluttajien tiedontarpeeseen ja jotkin merkinnät saattavat jopa johtaa kuluttajia harhaan. Kuluttajaliiton selvityksen mukaan1 70 % kuluttajista toivoisi elintarvikepakkauksiin niiden ravitsemuksellista laatua kuvaavat yhdenmukaiset merkinnät (esimerkiksi Nutri-Score-merkintäjärjestelmän mukaisesti).

Pakkauksen ympäristöystävällisyydellä on väliä kuluttajan koko tuotetta koskevan ostopäätöksen kannalta. Pakkauksien lajittelu ja kierrättäminen on usein kuluttajille vaikeaa. Lajitteluohjeiden sijoittamista ja ulkonäköä tai sisältöä ei ole yhdenmukaistettu, joten merkinnät vaihtelevat eri tuotteiden välillä. Jotta pakkaukset saadaan paremmin kiertoon, tulee kuluttajilla olla mahdollisuus lajitella ne nykyistä tehokkaammin. Valtaosa kuluttajista toivoo pakkauksiin yhdenmukaisia, kuvallisia lajitteluohjeita.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

  • Elintarvikepakkauksiin on tarpeen saada yhdenmukaiset, pakkauksen etupuolella sijaitsevat, tuotteen ravitsemuksellisesta laadusta kertovat merkinnät.
  • Kaikkiin kuluttajapakkauksiin tulee saada yhdenmukaiset, kuvalliset lajitteluohjeet.
  • Kaikkien pakkausmerkintöjen osalta on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota niiden luettavuuteen ja ymmärrettävyyteen.

1Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Viherpesu kuriin

Mistä on kyse? 

Vastuullisuus puhuttaa ja kuluttajat haluavat vaikuttaa valinnoillaan. Vastuullisuuden korostamisesta on tullut yritysten uusi myyntivaltti. Vastuullisuusnäkökulmia korostavien mainoslauseiden tai symbolien käyttö on yleistynyt. Viherpesusta on kyse silloin, kun väitteet tai merkinnät johtavat harhaan – tai niille ei löydy katetta ollenkaan.

Miksi asia on tärkeä? 

Kulutuksessa tulee siirtyä nykyistä kestävämpiin valintoihin. Kuluttajien on kuitenkin vaikea vertailla tuotteita ja niiden kestävyysominaisuuksia. Kuluttajaliiton selvityksen1 mukaan jopa 81 % kuluttajista piti erittäin tai melko vaikeana tunnistaa, mikä tuote on aidosti vastuullinen. Vastuullisuusmerkintöjen ja -väitteiden tekemiselle ei ole olemassa yhdenmukaisia vaatimuksia, joita myös kuluttajien olisi helppo ymmärtää. Monenkirjavat väitteet ja merkinnät vähentävät kuluttajien luottamusta ja voivat pahimmillaan johtaa kuluttajia harhaan ja tekemään ostopäätöksiä väärin perustein. Peräti 57 % selvityksen vastaajista arvioi, että yritysten esittämiin ympäristöväitteisiin ei voi luottaa. Yritysten itse kehittämät ympäristömerkit eivät herätä sen enempää luottamusta: jopa 65 % vastaajista pitää niitä epäluotettavina.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

  • Lainsäädännöllä tulee asettaa selkeät säännöt vastuullisuusmerkintöjen ja -väitteiden käytölle. Viranomaisvalvontaa tulee tehostaa ja harhaanjohtavasta tai totuudenvastaisesta markkinoinnista tulee seurata tuntuvat seuraamukset.
  • Virallisten merkkien, kuten esimerkiksi Joutsenmerkin eli pohjoismaisen ympäristömerkin, tunnettuutta ja käyttöä tulee edistää mm. julkisten hankintojen kautta.
  • Lisäksi on keskeistä säätää kattava ja tehokas yritysvastuulaki, joka asettaa yrityksille ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskevan huolellisuusvelvoitteen, jolloin vastuullisuus ei jää vain yritysten vapaaehtoisuuden varaan.

1Kuluttajaliitto | Kantar, 2/2022, n = 1001

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Kuluttajille välttämättömät palvelut saataville ja saavutettaviksi myös ilman digitaitoja

Mistä on kyse? 

Palveluja ja asiointia viedään entistä enemmän internetiin digipalveluiksi, mikä tuo valtaosalle kuluttajista asioinnin helppoutta ja halvempia hintoja. Samaan aikaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston selvityksen mukaan noin 10–15 % kuluttajista ei kykene sähköiseen asiointiin. Tämä on suuri joukko ihmisiä, jotka eivät kykene toimimaan digikuluttajina.

Kuluttajaliiton teettämän kuluttajakyselyn1 vastaajista 71 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä seuraavan väittämän kanssa: ”Posti- ja pankkipalveluiden kaltaisten välttämättömien palveluiden perinteiset palvelukanavat (mm. puhelinpalvelu, henkilökohtainen asiakaspalvelu) tulisi turvata verkkopalveluiden rinnalla, vaikka se voisi johtaa palveluiden hintojen maltilliseen nousuun.” Samasta selvityksestä kävi myös ilmi, että 16 % vastaajista ilmoitti kokevansa digitaalisten matkalippujen hankinnan vaikeaksi.

Miksi asia on tärkeä? 

On syntynyt valtava railo niiden kuluttajien välille, jotka osaavat ja voivat käyttää sähköisiä palveluita ja niiden, jotka eivät voi. Asioiminen muutenkin kuin digikanavissa on turvattava, jotta taataan ihmisten yhdenvertaisuus ja estetään digisyrjäytyminen. Kuluttajille välttämättömät palvelut, kuten pankki- ja vakuutusasiointi sekä esimerkiksi julkisen liikenteen tiedot on oltava kuluttajien saatavilla myös verkon ulkopuolella. Digitaalisen kehityksen jatkuessa on syytä valmistautua siihen, että digipalveluita on yhä enemmän tarjolla, mutta kaikki eivät voi niitä käyttää. Nyt on hyvä aika varautua digitaaliseen tulevaisuuteen varmistamalla lainsäädännön aukot yhdenvertaisuuden osalta.

Kun asiointi digikanavissa ei onnistu, on vaihtoehtona usein asioida puhelimitse. Toisinaan asiaa on mahdollista hoitaa myös palveluntarjoajan toimipisteellä. Digille vaihtoehtoinen asiointi on usein kalliimpaa. Esimerkiksi henkilö, joka ei kykene maksamaan laskuaan verkkopankissa, joutuu usein maksamaan laskunmaksusta useita euroja per tapahtuma. Jokaisella on oltava mahdollisuudet hoitaa elämän kannalta välttämättömiä asiointitilanteita ja kuluttajien yhdenvertaisuus on taattava näissä välttämättömissä palveluissa kohtuuhintaan.

Kuluttajille välttämättömiä palveluita ja hyödykkeitä ovat muun muassa peruselintarvikkeet, lääkkeet, pankki- ja vakuutuspalvelut, julkinen liikenne, energia ja vesi. Näiden hankkimisen ei tulisi olla merkittävästi kalliimpaa ilman digitaalisia taitoja kuin digiosaamisella.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

  • On turvattava lainsäädännön tasolla ihmisille välttämättömien palveluiden toteutuminen digitaalisen ympäristön ulkopuolella ja turvattava lainsäädännön tasolla näiden palveluiden ja hyödykkeiden osalta kaikkien kuluttajien mahdollisuudet asiointiin ilman kohtuuttomia kustannuksia.
  • Esimerkiksi pankki- ja vakuutuspalveluiden osalta on varmistettava, että konttori- ja puhelinaikoja on riittävästi saatavilla.
  • On syytä varmistaa, että puhelinpalvelu yhtenä asiointikanavana pysyy kohtuuhintaisena.
  • On varmistettava, että julkisen liikenteen aikataulut ovat saavutettavissa muutenkin kuin sähköisesti.
  • Lisäksi on huolehdittava, että esimerkiksi energia-, vesi- ja telesopimukset on mahdollista tehdä ja irtisanoa muutenkin kuin sähköisesti.

1Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Käteismaksamisen mahdollisuus turvattava

Mistä on kyse? 

Käteismaksamisen mahdollisuuden säilyttäminen on edelleen ensiarvoisen tärkeää, vaikka digitaaliset maksutavat yleistyvät. Kaikilla ei ole mahdollisuuksia ottaa käyttöön digitaalisia maksuvälineitä ja käteismaksaminen onnistuu silloinkin, kun sähköisessä maksamisessa on häiriöitä. Lisäksi käteisellä maksaessa rahan kulumisen hahmottaa eri tavalla. Maksamisen lisäksi käteistä on voitava nostaa ja tallettaa kohtuullisella hinnalla.

Miksi asia on tärkeä? 

Käteisen saatavuus, käteisen hyväksyttävyys maksuvälineenä ja käteisen tallettamismahdollisuus on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta erityisen tärkeää. Kaikille kuluttajille on mahdollistettava maksaminen, osalle kuluttajista tämä tarkoittaa käteismaksamista. Käteismaksamisen tärkeys korostuu etenkin kuluttajille välttämättömissä hankinnoissa, kuten ruoan ja lääkkeiden yhteydessä. Pankkikonttoreiden vähentyessä käteisen nostaminen ja etenkin käteisen tallettaminen vaikeutuu ja matkat pitenevät. Osa ruokakaupoista mahdollistaa käteisen nostamisen, mutta nostamismahdollisuus perustuu tällöin kaupan vapaaehtoisesti tarjoamaan mahdollisuuteen.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

Muissa Pohjoismaissa käteisen asemaa turvataan jo nyt tarkemmalla lainsäädännöllä. Myös Suomeen tulee luoda sopiva sääntely, joka tukee kuluttajien mahdollisuuksia nostaa, tallettaa ja käyttää käteistä arjessaan.

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Vuokravakuuden käyttämiseen ja palauttamiseen selkeät pelisäännöt

Mistä on kyse?

Vuokravakuuden käyttämiseen (pidättämiseen) ja palauttamiseen liittyy vuokranantajien ja vuokralaisten keskuudessa paljon epäselvyyksiä ja vakuuden käyttäminen aiheuttaa usein erimielisyyksiä. Huomattava osa Kuluttajaliiton asumisneuvontaan tulevista, vuokrasuhteisiin liittyvistä puheluista koskee nimenomaan vuokravakuutta.

Voimassa olevassa asuinhuoneenvuokralaissa olevat säännökset vuokravakuuteen liittyen ovat hyvin suppeat. Laissa tulisi säännellä tarkemmin vakuuden käyttöön ja palauttamiseen liittyviä menettelytapoja, jotta riitoja saataisiin näiltä osin vähennettyä.

Miksi asia on tärkeä?

Laista puuttuu muun muassa selkeä takaraja vakuuden palauttamiselle. Aikaraja voisi olla esimerkiksi yksi kuukausi vuokrasuhteen päättymisestä. Vakuus voi lain mukaan olla kolmen kuukauden vuokraa vastaava määrä ja näin ollen olla huomattava rahasumma vuokralaiselle. Varsinkin muuttaminen voi muodostua vuokralaiselle hankalaksi, jos vuokranantaja pidättää vakuuden perusteettomasti, eikä palauta vakuutta kohtuullisessa ajassa. Samanaikaisesti voi olla tilanne, jossa puolestaan uutta vuokra-asuntoa varten tulee asettaa uuden kolmen kuukauden vuokran vastaava määrä.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset

Asuinhuoneiston vuokrasuhteessa asetettavan vakuuden toimivuutta on syytä arvioida ja tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Laissa tulisi esimerkiksi säännellä tarkemmin vakuuden käyttöön ja palauttamiseen liittyvät menettelytavat. Esimerkiksi voitaisiin vaatia, että mikäli vuokranantaja haluaisi pidättää vakuuden tai osan siitä täyttämättömien velvoitteiden vakuudeksi, tulisi siitä ilmoittaa kirjallisesti kuukauden kuluessa vuokrasuhteen päättymisestä ja samalla olisi annettava kirjallinen selvitys siitä, mihin vakuutta tullaan käyttämään. Vuokranantaja, joka laiminlöisi tämän velvoitteen, menettäisi oikeuden käyttää vakuutta.

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Parempaa asukkaiden riidanratkaisua tuomioistuimen ulkopuolella

Mistä on kyse?

Asukkaiden väliset riidat eivät ole vähentyneet, vaikka se olikin yhtenä tavoitteena vuoden 2010 asunto-osakeyhtiölain uudistuksessa. Arvioiden mukaan noin neljännes tuomioistuinten pääkäsittelyyn edenneistä riidoista liittyy asumiseen. Niistä vajaa puolet koskee asunnon tai kiinteistön kauppaa. Asukkaiden välisiä riitoja tuomioistuimen pääkäsittelyyn edenneistä riidoista on noin joka kuudes.

Miksi asia on tärkeä?

Naapuririitojen taustalla voi usein olla pienikin seikka ja tuomioistuimeen saatetaan päätyä riitelemään periaatteesta – taloudellisen intressin ollessa hyvinkin pieni tai olematon. Tuomioistuinmenettely on kuitenkin suhteellisen pitkä ja taloudellisestikin iso ponnistus, eikä välttämättä johda osapuolten kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen, kun riita ja siihen käytetyt varat jäävät harmittamaan.

Oikeudenkäyntien kalleuden vuoksi on myös mahdollista, ettei asukkaalla ole käytännössä varaa viedä riitaa tuomioistuimeen. Tämän vuoksi maksuttomia ratkaisusuosituksia antavien riidanratkaisuelimien työ on ensiarvoisen tärkeää. Nykyisin ei kuitenkaan ole sellaista tahoa, joka voisi antaa ratkaisusuosituksia asukkaiden riitoihin. Tällä hetkellä löytyy tahoja, jotka voivat auttaa sovittelemaan erimielisyyksiä osapuolten välillä, mutta mikäli sovintoa ei saavuteta, jää ainoaksi vaihtoehdoksi jättää asia siihen tai viedä se tuomioistuimeen.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset

Asukkaiden keskinäisiin sekä taloyhtiön ja asukkaiden välisiin riitoihin tulisi perustaa vaihtoehtoinen riidanratkaisuelin, joka sovittelisi ja tarvittaessa antaisi erimielisyyksiin ratkaisusuosituksen.

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Uudistuksia rakentamisen ja asuntokaupan lainsäädäntöön

Mistä on kyse?

Uusia asuntoja ja uudistaloja rasittavat rakennusvirheiden suuret määrät. Virheitä on esiintynyt niin paljon, että yleisesti puhutaan rakentamisen huonosta laadusta. Uusien asuntojen rakennusvirhekiistojen määrä on jatkanut kasvuaan ja kuluttajariitalautakunnassa on tällä hetkellä vireillä huomattava määrä asiaa koskevia valituksia.

Hallitusohjelman 2019–2023 maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhdeksi päätavoitteeksi merkittiin rakentamisen laadun parantaminen, mutta uudistuksen toteutus on jäämässä puolitiehen. Lisäksi tällä hetkellä ei ole meneillään asuntokauppaa koskevan lainsäädännön uudistuksia, joilla turvattaisiin nykyistä paremmin ostajien oikeuksia rakennuttajan virhetilanteissa.

Miksi asia on tärkeä?

Huonosta rakentamisen laadusta ja rakentamisen virheistä aiheutuvien riitojen käsittelystä aiheutuu merkittäviä taloudellisia haittoja yksityishenkilöille.

Ongelman ratkaisuksi ei riitä ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistus, vaan myös asuntokauppalain toimivuutta rakentamisen laadun kannalta sekä taloyhtiön ja ostajien oikeuksien turvaamiseksi on syytä arvioida. Asuntokauppalaki on keskeisessä roolissa, kun arvioidaan perustajaosakkaan vastuukysymyksiä uudiskohteissa. Taloyhtiön ja ostajien oikeuksia saada perustajaosakas korjaamaan mahdolliset virheet tulee parantaa.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset

Asuntokauppalain toimivuutta rakentamisen laadun kannalta sekä taloyhtiön ja ostajien oikeuden turvaamiseksi on syytä arvioida ja tehdä tarvittavat lainsäädäntömuutokset. Esimerkiksi rakennustyön tarkkailijan valitsemista koskevia vaatimuksia tulisi tarkentaa ja vakuuden vapauttamismenettelyä uudistaa taloyhtiön ja osakkaan oikeuksia vahvistaen.

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Oikeus oikea-aikaiseen hoitoon

Mistä on kyse? 

Ihmiset eivät pääse tänä päivänä hoitoon hoitotakuun mukaisesti kohtuullisessa ajassa. Erikoissairaanhoidon kiireettömän hoidon hoitojonot kasvavat vuosi vuodelta ja huhtikuussa 2022 lähes 150 000 potilasta odotti pääsyä kiireettömään erikoissairaanhoitoon. Palvelut eivät vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja useammalla kuin joka neljännellä terveyspalveluita käyttäneistä asiakkaista palveluiden hankalat aukioloajat ovat haitanneet hoidon saantia.

Samalla päivystykset ovat ruuhkautuneita ja päivystysten kriisin takana on monia erilaisia haasteita. Yksi päivystysten kriisiytymiseen vaikuttavista tekijöistä on se, etteivät ihmiset saa apua terveyskeskuksista, jolloin he ajautuvat päivystykseen. Joka neljäs palvelunjärjestäjä on ohjannut potilaita virka-aikana yhteispäivystykseen kiirevastaanottoaikojen rajallisuuden takia. Terveyskeskusten iltavastaanottojen lisääminen vähentäisi päivystysten ruuhkautumista. Kuluttajaliiton kuluttajakyselyn1 vastaajista jopa 88 % oli sitä mieltä, että terveyskeskuksissa tulisi olla tarjolla myös iltavastaanottoaikoja. Säännöllistä kiireetöntä virka-ajan ulkopuolista vastaanottoa tarjosi vuonna 2019 vain 14 % terveysasemista.

Miksi asia on tärkeä? 

Oikeus riittäviin julkisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin turvataan sekä perustuslaissa että sote-lainsäädännössä, esimerkiksi hoitotakuun osalta terveydenhuoltolaissa. Lakia ei kuitenkaan tänä päivänä noudateta riittävällä tavalla eivätkä ihmiset saa hoitoa kohtuullisessa ajassa. Tällä on monenlaisia vaikutuksia ihmisten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen ja samalla ihmisten luottamus suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan heikkenee.

Palvelunjärjestäjä ei voi perustella hoitoon pääsyn haasteita nykyisellä tavoin työntekijäpulalla, sillä terveydenhuoltolain 54 §:ssä säädetään, että jos palvelunjärjestäjä ei voi itse antaa hoitoa hoitotakuun mukaan, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta. Tätäkään pykälää ei kuitenkaan noudateta riittävällä tavalla tällä hetkellä.

Ongelmana on myös, että asiakkaalla ei ole tällä hetkellä riittäviä oikeussuojakeinoja niissä tilanteissa, kun palvelunjärjestäjä ei noudata hoitotakuuta koskevia säännöksiä. Kuluttajaliiton kuluttajakyselyn1 vastaajista 78 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kansalaisella pitäisi olla oikeus rahalliseen hyvitykseen, jos pääsy julkiseen sosiaali- tai terveyspalveluun ei toteudu lain määrittelemän ajan sisällä.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

  • Lainsäädännössä tulee säätää, että jos hyvinvointialue ei pysty tarjoamaan hoitoa lain aikarajojen sisällä, asiakkaalle tulee antaa palveluseteli. Vaikka kyseinen velvoite voidaan jo tällä hetkellä johtaa edellä kerrotusta terveydenhuoltolain 54 §:stä, tulee lakia täsmentää, jotta sitä aletaan tosiasiassa noudattamaan.
  • Asiakkaan oikeutta taloudelliseen hyvitykseen hoitoon pääsyn viivästymisen takia tulisi selvittää.
  • Terveyskeskusten tulisi tarjota vastaanottoaikoja nykyistä laajemmin myös iltaisin.

1Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.

Sairastamisen hinta alas

Mistä on kyse? 

Sairastaminen on monille ihmisille liian kallista. Ulosotossa on vuosittain yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Asiakasta periaatteessa suojaava maksukattojärjestelmä on vanhentunut eikä se suojaa asiakasta riittävällä tavalla. Asiakasmaksuissa, matkakorvauksissa ja lääkekustannuksissa on omat maksukattonsa, jotka kaikki nollaantuvat vuodenvaihteessa. Yhteensä maksukatoista koituu noin 1600 euron maksurasitus ihmiselle vuodessa. Maksurasitus kohdistuu tällä hetkellä alkuvuoteen kohtuuttoman voimakkaasti ja sitä tulisi jaksottaa tasaisemmin läpi vuoden. 

Monet ihmiset kamppailevat myös lääkkeiden kustannusten kanssa. Kuluttajaliiton tekemän kuluttajakyselyn1 vastaajista 76 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että lääkkeet ovat kalliita Suomessa. 32 % vastaajista oli viimeisen kolmen vuoden aikana lykännyt tarvitsemiensa lääkkeiden ostamista tai jättänyt niitä kokonaan ostamatta lääkkeiden hinnan takia.

Miksi asia on tärkeä? 

Julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ihmisen varallisuudesta riippumatta. Perustuslakivaliokunta on todennut, että palveluista perittävät asiakasmaksut eivät saisi siirtää palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin tai aiheuttaa sitä, että ihmiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen maksun vuoksi. Niin kuitenkin tapahtuu. Asiakasmaksujen kierrättäminen perinnän ja ulosoton kautta on yhteiskunnalle kallista ja kustannustehotonta, ja on kohtuutonta, että ihminen voi joutua pitkäaikaisiin taloudellisiin vaikeuksiin sairastamisen kustannusten takia.

Kuluttajaliiton ratkaisuehdotukset 

  • Maksukattouudistus tulee tehdä ja terveydenhuollon maksukaton seurantavelvollisuus tulee siirtää palvelun järjestäjälle.
  • Asiakkaalla tulee olla oikeus saada myös terveydenhuollon tasasuuruisia asiakasmaksuja alennettua, jos hänen toimeentulonsa vaarantuu maksun vuoksi. Tällä hetkellä terveydenhuollon tasasuuruiset asiakasmaksut ovat asiakasmaksulain alentamisvelvoitteen ulkopuolella.
  • Lääkeköyhyyttä tulee ehkäistä tarvittavin lainsäädäntötoimin.
     

1Kuluttajaliitto | Aula Research, 9/2022, n = 1090

Takaisin vaalitavoitteisiin.