Vieraskynä: Ruokahävikin vähentäminen koko ketjun asia

Hävikkifoorumi-hankkeen blogisarjassa ovat äänessä kaikki hankkeen mainiot asiantuntijat! Tällä kertaa esittelyvuorossa ovat Luonnonvarakeskus Luken asiantuntijat, erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri ja tutkija Inkeri Riipi, jotka ovat olleet kehittämässä Suomen ruokahävikin seurantajärjestelmää ja tiekarttaa ruokahävikin vähentämiseksi.

Ruokahävikkitietous nousi tutkimuksesta keskusteluun ja otsikoihin kymmenisen vuotta sitten. Nyt ruokahävikin vähentäminen on pysyvä osa kansainvälisiä ja kansallisia strategioita ja toimeenpanoa. Ruokahävikin vähentämistavoitteita ovat asettaneet niin yksittäiset yritykset, valtiot, YK kuin Euroopan komissiokin.

Luke julkisti tammikuussa 2021 Suomen ensimmäisen kansallisen ruokahävikin vähentämisen tiekartan (ks. kuva yllä), missä on asetettu keskeiset suuntaviivat ruokahävikin vähentämiseksi Suomessa. Yhteistyö ketjun toimijoiden kesken on avain tiekartassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Ruokahävikki on viheliäinen ongelma. Kokonaisuutena kansallinen ruokahävikkimme muodostuu kaikkien kotitalouksien ja ruokaketjun toimijoiden toiminnasta. Ruoan osuus kansalaisten kasvihuonekaasupäästöistä on merkittävä, noin neljännes. Kun ruoka päätyy roskiin, on kaikki ruoan tuotantoon käytetty työ ja tuotantopanokset tuotettu turhaan. Ruokahävikki on siis kaikkein tarpeettominta ympäristön kuormittamista.  

Ruokahävikki on kaikkein tarpeettominta ympäristön kuormittamista.

Ruokahävikin vähentämiseen tarvitaan toimia koko yhteiskunnan tasolla ja kaikissa ruokajärjestelmän vaiheissa, niin lainsäädännön ja vapaaehtoisten ohjauskeinojen tasolla, koulutuksessa ja kasvatuksessa, informaatio-ohjauksessa, toimintaympäristössä, teknologiassa, liiketoiminnassa, tutkimuksessa kuin toimijoiden välisessä yhteistyössäkin. Muutoksia tarvitaan myös kuluttajien toimintaan.  

Sosiaalisiin normeihin vaikuttaminen, toimintaympäristöjen muokkaaminen sekä teknologian hyödyntäminen ovat keskeisiä tapoja ohjata kuluttajia kohti pienempää ruokahävikkiä.

Tiekarttatyössä kirjallisuusanalyysin sekä työpajatyöskentelyn pohjalta nousi esiin keskeisinä asioita seuraavat osa-alueet kuluttajien toiminnan muuttamisessa: Sosiaalisten normeihin vaikuttaminen, toimintaympäristöjen muokkaaminen sekä teknologian hyödyntäminen. Esimerkkinä näistä ovat punalaputetut tuotteet, joista on tullut nopeasti laajasti hyväksyttäviä eri tuloluokissa. Toimintaympäristön muokkaamisesta hyvä esimerkki on tuotesijoittelu kaupoissa, jolla voidaan ohjata kuluttajia huomaamatta valitsemaan esimerkiksi vanhemman päivämäärän tuotteet ensin.  

Teknologia tarjoaa puolestaan kuluttajille esimerkiksi mobiilisovelluksia ruokaostosten ja reseptien suunnitteluun sekä älyjääkaappeja, jolloin turhien ostosten määrä vähenee.  

Työ tiekartan parissa ja sen kehittämisessä jatkuu Elintarvikejäte- ja hävikkiseuranta -hankkeen kautta. 

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.