Tässä Hävikkifoorumi-hankkeen viimeisessä blogikirjoituksessa koottuja ajatuksia ja oppeja heinäkuussa päättyvästä valtakunnallisesta Hävikkifoorumi-hankkeestamme. Hankkeen loppumetreillä haluamme myös lämpimästi kiittää kaikkia hankekumppaneita sekä lukuisia yhteistyötahoja, joiden kanssa saimme yhdessä edistää kuluttajien ruokahävikin vähentymistä.

Hankkeen keskeisinä tavoitteina oli lisätä kuluttajien ruokahävikkitietoisuutta sekä löytää myös uusia keinoja ohjata ja tukea kuluttajia kohti pienempää hävikkiä.  Hanke pääsi hyvin tavoitteisiinsa, vaikka toteutus tapahtui osittain poikkeuksellisen koronapandemian aikaan. Hävikkifoorumissa on etsitty ja myös löydetty uusia keinoja ratkaista kuluttajien ruokahävikkiongelmaa. Hankkeen yhteistyöverkoston avulla ruokahävikkiasiaa saatiin nostettua laajasti kuluttajien keskuuteen niin eri medioiden kuin kaikissa maakunnissa toteutettavien lukuisten tapahtumien kautta. 

Räätälöityjä ruokahävikkiratkaisuja erilaisille kuluttajaryhmille 

Hävikkifoorumi-hankkeen selvityksen keskeisiä johtopäätöksiä oli, että kuluttajien ruokahävikkiä ei saada riittävän tehokkaasti vähenemään ilman uusia ratkaisuja, ja että ruokahävikkitoimissa tulisi huomioida nykyistä paremmin erilaiset kuluttajaryhmät. Kuluttajien ruokahävikkiin vaikuttaessa tulisi siis nykyistä paremmin tiedostaa, että meillä kaikilla kuluttajilla on erilaiset elämäntilanteet, elämäntyylit sekä suhtautuminen ruokaan ja ruokahävikkiin. Myös motiivit oman arjen hävikin vähentämiseen vaihtelevat eri kuluttajilla. Tunnistamalla omassa vaikutuspiirissä olevia erilaisia kuluttajaryhmiä ja toteuttamalla kohdennettuja hävikkitoimia näille erilaisille kuluttajaryhmille, voidaan saada kuluttajien ruokahävikkiä vähenemään nykyistä tehokkaammin.

Hävikkifoorumin punaisena lankana uusia hävikkiratkaisuja pohtiessa on siksi hyödynnetty tietoa erilaisista kuluttajaryhmistä sekä käyttäytymistaloustieteen tuuppausmenetelmistä.

Hävikkifoorumin punaisena lankana uusia hävikkiratkaisuja pohtiessa on hyödynnetty tietoa erilaisista kuluttajaryhmistä sekä käyttäytymistaloustieteen tuuppausmenetelmistä.  Tämä siksi, että on havaittu, että tuuppaaminen eli hienovarainen ohjaaminen voi olla hyödyllinen tapa vaikuttaa kuluttajakäyttäytymiseen, ja toisaalta kuluttajaryhmittäin luodut ratkaisut voivat edistää tuuppaamiseen onnistumista.  

Hävikkifoorumin ruokahävikkiratkaisujen innovoinnissa käytettiin hyödyksi Aschemann-Witzelin ja kumppaneiden (2021) tutkimuksen kuluttajatyyppejä. Hävikkifoorumin työpajoissa kehitettiin kuluttajatyyppejä eteenpäin: on nuori ruokafiilistelijä, Jonna, pienituloinen ja hintatietoinen, Jani, vakavarainen kulinaristi, Irja, suunnitteleva nuukailijakokki, Sanna sekä välinpitämätön tuhlari, Jesse.

Hankkeessa opimme, että kuluttajien ruokahävikkiä voi vähentää tuuppausmenetelmiä hyödyntäen esimerkiksi viestinnän keinoin, elintarvike- tai pakkaussuunnittelulla, kaupan ja kodin toimintaympäristöjä muokkaamalla tai erilaisia digitaalisia hävikkiratkaisuja luomalla. Hankkeen ruokahävikkiratkaisuista ja kuluttajatyypeistä lisätietoa täällä.    

Hävikkifoorumi haastaa eri toimijat kuluttajien avuksi hävikkitalkoihin 

Hävikkifoorumissa nähtiin keskeiseksi selvittää, miten eri ruokaketjun toimijat voivat auttaa kuluttajia haastavassa hävikin vähentämisessä. Hankkeessa koottiin yhteen suositukset, jotka tarjoavat eri toimijoille keinovalikoimaa keskeisistä kuluttajien hävikkiä vähentävistä ratkaisuista ja toimintatavoista. Suositukset on kohdistettu erityisesti päivittäistavarakaupalle, elintarviketeollisuudelle ja pakkausteollisuudelle ja paikallisille ruohonjuuritason toimijoille.  

Opimme, että kuluttajaryhmittäin tapahtuva toimien toteuttaminen eli niin sanottu kuluttajasegmentointi on mahdollisuus tehdä vaikuttavampaa työtä kuluttajien ruokahävikin vähentämiseksi. Tarvitsemme kuitenkin vielä lisää tietoa kuluttajasegmentoinnin mahdollisuuksista ja rajoitteista juuri käytännön tekijöille. On selvää, että vaikuttavat tulokset vaativat jokatapauksessa monen eri ruokaketjun toimijan samanaikaista kuluttajien tuuppaamista kohti pienempää hävikkiä. 

Toivomme, että mahdollisimman moni toimija ottaa koppia Hävikkifoorumin ruokahävikkiratkaisuista, suosituksista ja kuluttajaryhmittäin ratkaisujen räätälöinnistä sekä pohtii oman organisaationsa mahdollisuuksia soveltaa niitä omassa toiminnassaan. Hankkeen suosituksiin voit tutustua täältä.  

Viestintämateriaalia, vinkkejä ja ohjeistuksia kaikkien hyötykäyttöön 

Hankkeen suosituksista löytyy kiinnostavia ideoita myös siihen, miten ruokahävikkiviestinnässä tulisi huomioida erilaisia kuluttajaryhmiä. Hävikkiviestintää tehdessä on hyvä vähintään tiedostaa, että erilaisia kuluttajaryhmiä motivoivat erilaiset syyt arjen hävikin vähentämiseen. Kun toista kuluttajaa motivoi erityisesti keinot, jotka mahdollistavat arjen helppoutta, ajansäästöä tai edullisuutta, voi toisiin parhaiten vaikuttaa vetoamalla sosiaalisiin normeihin.

Myös Hävikkifoorumissa on tehty monipuolisesti viestintämateriaalia erilaisiin käyttötarkoituksiin ja erilaisille kohderyhmille. Hankkeessa on tehty muun muassa viestintämateriaalia sekä ohjeistuksia koulujen ja varhaiskasvatuksen ruokahävikkiviestintään sekä räätälöityä ruokahävikkivinkkejä ruoka-avun piirissä oleville sekä selkokielestä hyötyville. Hankemateriaaleja saat käyttöösi Hävikkifoorumin sivuilta.  

Viestintää tuunaamalla vaikuttavampaan tekemiseen 

Hankkeessa opimme, että ruokahävikistä kannattaa viestiä mahdollisimman monipuolisesti tuoden esille ruokahävikin monia eri näkökulmia: ekologinen, sosiaalinen, taloudellinen, eettinen. Yksittäisen kuluttajan ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutus on verrattain pieni, ja siksi hävikkiviestintää ei kannata tehdä ilmastokärki edellä. 

Teemojen yhdistämisen ja yhteistyön kautta mahdollistuu uudenlaiset verkostoitumisen mahdollisuudet, joiden avulla voi lisätä merkittävästi ruokahävikkiviestinnän näkyvyyttä.

Opimme myös, että ruokahävikkiviestinnän vaikuttavuutta kannattaa lisätä yhdistämällä ruokahävikkiteemaa kiinnostavasti muihin teemoihin, kuten biojätteen lajittelun edistämiseen, laajemmin kiertotalouteen tai energiansäästöön. Teemojen yhdistämisen ja yhteistyön kautta mahdollistuu uudenlaiset verkostoitumisen mahdollisuudet, joiden avulla voi lisätä merkittävästi ruokahävikkiviestinnän näkyvyyttä. Opimme, että eri teemoista voi löytää yllättävän paljon yhteneväisiä tavoitteita ruokahävikin vähentämisen kanssa.  Tästä esimerkkinä valtiohallinnon Astetta alemmas -kampanjan kanssa yhteistyössä toteutettu Astetta rennompi -joulukampanja, joka tavoitti suuren määrän ihmisiä, ja jossa jaettiin samanaikaisesti rahanarvoisia ruokahävikki- ja energiansäästövinkkejä kuluttajille. Teemojen yhdistäminen on tehokas keino saada uusia yleisöjä ruokahävikkiaiheelle sekä innostaa myös ei-niin kiinnostuneita hävikin vähentämiseen.  

Ruokahävikkiviestintää tehdessä kannattaa vahvistaa mielikuvaa ruokahävikistä pelastettavissa olevana syömäkelpoisena ruokana.  Ruokahävikkiin liitettyjen positiivisten mielikuvien vahvistaminen tapahtuu niin sanavalinnoilla kuin visuaalisilla elementeillä. Ruokahävikkiviestinnässä kannattaa suosia houkuttelevia ja ohjeistavia kuvia ruoasta tai kotikeittiöstä sen sijaan, että käyttäisi kuvia ruoasta roskiksessa. Myös sanavalinnoilla on vaikutusta. Ruokahävikistä puhuttaessa voi ruokahävikki-sanan sijasta käyttää sanoja, kuten ruokatuhlaus tai ruokahävikin vähentämisen sijasta puhua ruoan fiksusta hyödyntämistä.   

Mitä seuraavaksi?  

Hävikkifoorumi-hanke pääsi hienosti tavoitteisiinsa, mutta on selvää, että kuluttajien ruokahävikkiin liittyvää tekemistä tarvitaan jatkossakin. Moni Hävikkifoorumin hankekumppani ja yhteistyötaho jatkaa onneksi vaikuttavaa tekemistään teeman ympärillä. Syksyllä koittaa jälleen myös valtakunnallinen Hävikkiviikko Kuluttajaliiton koordinoimana. Kampanjaviikkoon osallistumalla voit antaa oman panoksesi ruoan tuhlauksen lopettamiseksi! 

Toivomme, että Hävikkifoorumissa syntyneet ruokahävikkiratkaisut, suositukset ja viestintämateriaalit pääsevät käytäntöön ja mahdollisimman monen tahon hyötykäyttöön. Löydät kaikki materiaalit kootusti Hävikkifoorumi-hankkeen sivuilta.

Lähteet:

Aschemann-Witzel, J., de Hooge, IE &, Almli, VL. 2021. My style, my food, my waste! Consumer food waste-related lifestyle segments. Journal of Retailing and Consumer Services.

Kuluttajaliitto 2023. Hävikkifoorumi-hankkeen suositukset ja hyvät käytänteet kuluttajan ruokahävikin vähentämiseksi. ISBN 978-952-9787-83-8 (pdf) 40 s.

Riipi, I., Poutiainen, M. & Kuisma, M. 2021. Esteet ja ajurit kuluttajien ruokahävikin vähentämisessä: Kirjallisuusselvitys. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 85/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 35 s.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Jenni Vainioranta

VASTUULLISUUSASIANTUNTIJA