Mitä eroa on ruokahävikillä ja elintarvikejätteellä?
Elintarvikejäte on alun perin ei-syötäväksi tarkoitettu ruoka, kuten luut ja hedelmien kuoret sekä alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna.
Ruokahävikki on alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei syystä tai toisesta hyödynnetä ruokana, vaan joutuu hukkaan. Kun puhutaan ruokahävikin vähentämisestä, kyse on juuri tämän alun perin syötäväksi tarkoitetun ruoan pelastamisesta hävikiltä. (Riipi ym., 2021).
Miksi Suomessa tehdään ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää työtä?
Ruokahävikki on globaalisti tunnistettu ja moniulotteinen ongelma. Sen taklaamiseksi on asetettu kansainvälisiä ja kansallisia tavoitteita. Ruokahävikin vähentäminen on yksi YK:n kestävän kehityksen tavoitteista. EU-maat, Suomi mukaan lukien ovat sitoutuneet YK:n tavoitteeseen puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä.
Miksi hävikistä puhutaan paljon juuri kuluttajille?
Suomessa kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä siten yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain (Luonnonvarakeskus 2021). Siksi kotitaloudet ovat keskeinen kohderyhmä erilaisille hävikkitoimille Suomessa.
Tilastojen mukaan monissa muissakin kehittyneissä maissa ruokahävikkiä syntyy eniten juuri ruokaketjun loppupäässä ja erityisesti kotitalouksissa (Bräutigam ym., 2014).
Miksi ruokahävikki on ongelmallista?
Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka nivoutuu taloudellisiin, sosiaalisiin, ekologisiin ja eettisiin haasteisiin.
- Ruokahävikki liittyy globaaliin epätasa-arvoon. Samalla kun ruokahävikin määrä kasvaa maailmanlaajuisesti myös nälänhätä lisääntyy (YK:n alueellinen tiedotuskeskus 2020).
- Ruokahävikin määrä on valtava, noin 360 miljoonaa kiloa tuotettua ruokaa jää vuosittain käyttämättä elintarvikeketjussa Suomessa (Riipi ym., 2021).
- Ruoantuotanto aiheuttaa moninaisia ympäristövaikutuksia, kuten vesistöjen rehevöitymistä, monimuotoisuuden heikkenemistä, happamoitumista, ympäristön kemikalisoitumista, ilmastovaikutuksia, vesivarojen ehtymistä, maankäytön muutoksia, metsäkatoa, maaperän köyhtymistä sekä muuta luonnonvarojen kulutusta. Kun ruokahävikki minimoidaan vältytään ruoantuoannon turhilta ympäristövaikutuksilta.
- Ruokahävikin vähentäminen liittyy myös resurssiviisauteen. Ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja, työaikaa ja energiaa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan silloin kun työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin. Ruokajärjestelmämme voi olla kestävä vain, mikäli ruokahävikki minimoidaan (MMM 2019). Esimerkiksi vesi on yksi arvokkaista ja ehtyvistä resursseista, jota kuluu aina ruoantuotannossa.
Suomessa syntyvä ruokahävikki nivoutuu globaaleihin ilmastonmuutoksen pahentamiin ongelmiin. Esimerkiksi tuontiruoan poisheittäminen tuhlaa resursseja, joita alkuperäismaassa voi olla niukalti käytössä, toisinaan jopa niin, että vientituotteiden valmistamisen etu ajaa maan kansalaisten edun edelle.
Mitkä ovat kuluttajan ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutukset?
RuokaMinimi-hanke (2019) tarkasteli ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ja kuluttajan ruokahävikin vähentämisen vaikutusta ruokavalion ilmastovaikutukseen. Hankkeen mukaan pelkän ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutus on noin neljä prosenttia. Siksi yksistään ruokahävikin ilmastovaikutuksia ei kannata korostaa liikaa.
Onko ruokavaliolla merkitystä hävikin ympäristövaikutuksiin?
Kyllä, ruokavaliolla on merkitystä ruokahävikin laatuun: mitä kasvispainotteisempi ruokavalio, sitä pienempi ympäristökuorma myös hävikillä.
Mikä on keskeistä hävikin hallinnassa?
Olennaista on tunnistaa oma hävikin määrä ja taklata se. Keskeistä on välttää erityisesti niiden ruokien poisheittämistä, joiden tuotanto aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat esimerkiksi liha- ja maitotaloustuotteet.
Lähteet:
Bräutigam, K. R., Jörissen, J., & Priefer, C. (2014). The extent of food waste generation across EU-27: Diferent calculation methods and the reliability of their results. Waste Management and Research, 32(8), 683–694.
Luonnonvarakeskus. (2021). Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous. Viitattu: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/
Maa- ja metsätalousministeriö. (2019). Valtioneuvoston tiedote 12.12.2019. Ruokahävikin torjuntaa tehostetaan, Suomen malli esillä komissiossa. Viitattu: https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/ruokahavikin-torjuntaa-tehostetaan-suomen-malli-esilla-komissiossa
Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M. & Katajajuuri,
J-M. (2021). Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahä-
vikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki.
72 s. Viitattu: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547657/luke-luobio_49_2021.pdf
Saarinen M., Kaljonen M., Niemi J., Antikainen R., Hakala K., Hartikainen H., Heikkinen J., Joensuu K., Lehtonen H., Mattila T., Nisonen S., Ketoja E., Knuuttila M., Regina K., Rikkonen P., Seppälä J., Varho V., (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. Viitattu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-773-4
YK:n alueellinen tiedotuskeskus (29/09/2020). Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa. Viitattu: https://unric.org/fi/nalanhata-ja-ruokahavikki-kasvavat-yhta-aikaa/
Usein kysytyt kysymykset: Ruokahävikki -sivu on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Kuluttajaliiton koordinoimaa Hävikkifoorumi-hanketta.
