Mitä eroa on ruokahävikillä ja elintarvikejätteellä?    

Elintarvikejäte on alun perin ei-syötäväksi tarkoitettu ruoka, kuten luut ja hedelmien kuoret sekä alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei hyödynnetä ihmisravintona, rehuna tai muuna.   

Ruokahävikki on alun perin syötäväksi tarkoitettu (ts. syömäkelpoinen) ruoka, jota ei syystä tai toisesta hyödynnetä ruokana, vaan joutuu hukkaan. Kun puhutaan ruokahävikin vähentämisestä, kyse on juuri tämän alun perin syötäväksi tarkoitetun ruoan pelastamisesta hävikiltä.  (Riipi ym., 2021).  

Miksi Suomessa tehdään ruokahävikin vähentämiseen tähtäävää työtä? 

Ruokahävikki on globaalisti tunnistettu ja moniulotteinen ongelma. YK:n kestävän kehityksen tavoitteena on puolittaa maailmanlaajuinen elintarvikejätteen määrä vuoteen 2030 mennessä jälleenmyyjä- ja kuluttajatasolla sekä vähentää elintarvikejätettä ruokaketjun kaikissa osissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää laajaa panostusta ruokajärjestelmien eri toimijoilta, kuten alkutuotannolta, teollisuudelta, kaupalta, ruokapalveluilta, hallituksilta ja kuluttajilta.

Miksi hävikistä puhutaan paljon juuri kuluttajille?    

Suomessa kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä siten yli 155 miljoonaa kiloa vuosittain (Luonnonvarakeskus 2021).  Siksi kotitaloudet ovat keskeinen kohderyhmä erilaisille hävikkitoimille Suomessa.

Tilastojen mukaan monissa muissakin kehittyneissä maissa ruokahävikkiä syntyy eniten juuri ruokaketjun loppupäässä ja erityisesti kotitalouksissa (Bräutigam ym., 2014).   

Miksi ruokahävikki on ongelmallista? 

 Ruokahävikki on monimutkainen ongelma, joka nivoutuu taloudellisiin, sosiaalisiin, ekologisiin ja eettisiin haasteisiin. 

  • Ruokahävikki liittyy globaaliin epätasa-arvoon. Samalla kun ruokahävikin määrä kasvaa maailmanlaajuisesti, myös nälänhätä lisääntyy (YK:n alueellinen tiedotuskeskus 2020).    
  • Ruokahävikin määrä on valtava: noin 400 miljoonaa kiloa tuotettua ruokaa jää vuosittain käyttämättä elintarvikeketjussa Suomessa (Luonnonvarakeskus 2021).   
  • Ruoantuotanto aiheuttaa moninaisia ympäristövaikutuksia, kuten vesistöjen rehevöitymistä, monimuotoisuuden heikkenemistä, happamoitumista, ympäristön kemikalisoitumista, ilmastovaikutuksia, vesivarojen ehtymistä, maankäytön muutoksia, metsäkatoa, maaperän köyhtymistä sekä muuta luonnonvarojen kulutusta. Kun ruokahävikki minimoidaan, vältytään ruoantuoannon turhilta ympäristövaikutuksilta.
  • Ruokahävikin vähentäminen liittyy myös resurssiviisauteen. Ruoantuotanto kuluttaa luonnonvaroja, työaikaa ja energiaa. Kaikki nämä resurssit menevät hukkaan silloin kun työn tulosta, eli ruokaa, päätyy hävikkiin. Esimerkiksi vesi on yksi arvokkaista ja ehtyvistä resursseista, jota kuluu aina ruoantuotannossa.  Ruokajärjestelmämme voi olla kestävä vain, mikäli ruokahävikki minimoidaan (MMM 2019).

Suomessa syntyvä ruokahävikki nivoutuu globaaleihin ilmastonmuutoksen pahentamiin ongelmiin. Esimerkiksi tuontiruoan poisheittäminen tuhlaa resursseja, joita alkuperäismaassa voi olla niukalti käytössä, toisinaan jopa niin, että vientituotteiden valmistamisen etu ajaa maan kansalaisten edun edelle.   

Mitkä ovat kuluttajan ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutukset?                 

RuokaMinimi-hanke (2019) tarkasteli ravitsemussuositusten mukaisen syömisen ja kuluttajan ruokahävikin vähentämisen vaikutusta ruokavalion ilmastovaikutukseen. Hankkeen mukaan pelkän ruokahävikin vähentämisen ilmastovaikutus on noin neljä prosenttia. Siksi yksistään ruokahävikin ilmastovaikutuksia ei kannata korostaa liikaa.   

Onko ruokavaliolla merkitystä hävikin ympäristövaikutuksiin? 

Kyllä, ruokavaliolla on väliä. Lihavalmisteilla on merkittävä osuus ruokahävikin ilmastovaikutuksista. Kotitalouksien ruokahävikistä lihaa ja lihatuotteita on tyypillisesti vain noin 10 %, mutta kokonaishävikin ilmastovaikutuksista lihan osuus on kuitenkin reilu kolmannes tai lähes puolet. Eli mitä kasvispainotteisempi ruokavalio ja ruokahävikki, sen parempi ympäristön näkökulmasta. (Luonnonvarakeskus 2022)

Mikä on keskeistä hävikin hallinnassa?    

Olennaista on tunnistaa oma hävikin määrä ja taklata se. Keskeistä on välttää erityisesti niiden ruokien poisheittämistä, joiden tuotanto aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia. Ilmastovaikutusten näkökulmasta keskeistä on välttää erityisesti lihan, juuston, kalan ja kahvin hävikkiä (Suomen ilmastopaneelin raportti 6/2022).

Lähteet:

Bräutigam, K. R., Jörissen, J., & Priefer, C. (2014). The extent of food waste generation across EU-27: Diferent calculation methods and the reliability of their results. Waste Management and Research, 32(8), 683–694.   

Luonnonvarakeskus. (2021). Ruokahävikki ja ruokajärjestelmän kiertotalous. Viitattu: https://www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ruoka-ja-ravitsemus/ruokahavikki/   

Luonnonvarakeskus (2022). Silvennoinen, K., Nisonen, S.& Katajajuuri J-M. 2022. Food waste amount, type, and climate impact in urban and suburban regions in Finnish households, Journal of Cleaner Production, Volume 378.

Maa- ja metsätalousministeriö. (2019). Valtioneuvoston tiedote 12.12.2019. Ruokahävikin torjuntaa tehostetaan, Suomen malli esillä komissiossa. Viitattu: https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/ruokahavikin-torjuntaa-tehostetaan-suomen-malli-esilla-komissiossa  

Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M. & Katajajuuri,  
J-M. (2021). Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahä- 
vikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki.  
72 s. Viitattu: https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/547657/luke-luobio_49_2021.pdf

Saarinen M., Kaljonen M., Niemi J., Antikainen R., Hakala K., Hartikainen H., Heikkinen J., Joensuu K., Lehtonen H., Mattila T., Nisonen S., Ketoja E., Knuuttila M., Regina K., Rikkonen P., Seppälä J., Varho V., (2019). Ruokavaliomuutoksen vaikutukset ja muutosta tukevat politiikkayhdistelmät: RuokaMinimi-hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019:47. Viitattu http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-287-773-4  

YK:n alueellinen tiedotuskeskus (29/09/2020). Nälänhätä ja ruokahävikki kasvavat yhtä aikaa. Viitattu: https://unric.org/fi/nalanhata-ja-ruokahavikki-kasvavat-yhta-aikaa/

Usein kysytyt kysymykset: Ruokahävikki -sivu on toteutettu osana maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa ja Kuluttajaliiton koordinoimaa Hävikkifoorumi-hanketta.

Päivitetty 12.3.2024