Ruoka on liian arvokasta hukattavaksi. Hävikkiviikko on viestintäkampanja, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien.
Ruokahävikki on syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt jätteeksi syömisen sijasta. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Siksi Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan erityisesti kuluttajiin, jotta kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä. Jokainen voi omalta osaltaan vaikuttaa ruokahävikin vähenemiseen. Pienetkin teot ovat tärkeitä.
Vuoden 2026 Hävikkiviikkoa vietetään jälleen syyskuussa viikolla 39. Merkitse ajankohta kalenteriisi jo nyt ja tule mukaan tekemään hävikkitekoja myös ensi vuonna!
Tietoa kampanjasta
Tapahtumia vuoden 2025 Hävikkiviikolta
Tilaa Hävikkiviikon uutiskirje!
Haluatko saada ensimmäisten joukossa tietoa kampanjasta ja materiaaleista? Tilaa Hävikkiviikon uutiskirje alla olevasta linkistä!
Hävikkivinkkejä
- Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on kotonasi ja suunnittele ostokset sen mukaan.
- Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen ruokaostoksille lähtöä. Näin näet kaupassa, mitä tuotteita jääkaapissasi jo on ja vältyt turhilta ostoksilta.
- Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
- Järjestele aina kauppareissun jälkeen uudet tuotteet jääkaapin takaosaan ja jätä ensin käytettävät tuotteet etualalle. Kun ruoat ovat päiväysten mukaisessa järjestyksessä, näet helposti yhdellä silmäyksellä, mitkä pitää syödä ensin.
- Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
- Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
- Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
- Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen, mukaan.
- Pidä pää kylmänä kaupassa: osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista.
- Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.
Lisää vinkkejä arjen hävikin taklaamiseksi Kuluttajaliiton ruokahävikkioppaasta ja Saa syödä -sivuilta. Tutustu myös asiantuntijoiden hävikkivinkkeihin.
- Vilkaise jääkaappiin ennen kauppareissua.
- Käy läpi jääkaapin jämät ja ideoi niistä uutta ruokaa. Voit käyttää apunasi Saa syödä -sivun reseptihakua.
- Muista syödä pakastettu ruoka ajoissa pois. Kotiruoka säilyy pakkasessa 1-3 kuukautta.
- Tee jääkaapin vihannesjämistä uunivuoka tai wokkia.
- Leivo ruskeista banaaneista banaanileipää.
- Käytä juustonjämät, pehmenneet tomaatit ja paprikat sekä jauhelihan rippeet munakkaaseen.
- Paista kuivuneesta pullasta tai vaaleasta leivästä köyhiä ritareita.
- Paista eiliset perunat nakkien kanssa ja tee pyttipannua.
- Tee dippikastike kermaviilin ja mausteiden lopuista.
- Tee avatusta kermasta ja tomaattimurskasta pastakastike.
Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että ruokavalio, joka sisältää runsaasti kasviksia, edistää terveyttä ja on myös ympäristölle parempi (Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023). Suomalaisissa kotitalouksissa kasviksia kuitenkin syödään selvästi suosituksia vähemmän. Lisäksi kasviksia heitetään hukkaan kaikista tuoteryhmistä eniten. Poimi alta vinkit, joiden avulla voit lisätä kasvisten määrää ruokavalioosi ja taklata turhan kasvishävikin.
Vinkit kasvisten syönnin lisäämiseen
- Valitse kaupassa satokauden kasviksia, jolloin tutustut ympäri vuoden automaattisesti uusiin kasviksiin ja makuihin. Satokauden kasvikset ovat parhaimmillaan ja usein myös edullisempia.
- Lisää kasviksia erilaisiin ruokiin, kuten kastikkeisiin, patoihin, keittoihin, lisukkeisiin tai vaikka sämpylätaikinaan. Ne tuovat lisää makua ja väriä ruokiin.
- Kokeile rohkeasti uusia reseptejä ja erilaisia mausteita. Korosta kasvisten omaa makumaailmaa. Vaihda kasviksia saatavuuden ja mieltymystesi mukaan.
- Valmista kasviksia eri tavoin: keitä, höyrytä, paista, paahda tai grillaa. Älä kypsennä liikaa, jotta kasvikset säilyttävät makunsa ja ravintoarvonsa.
- Hyödynnä kasvisten kaikki osat ruoanlaitossa. Esimerkiksi parsakaalin ja kukkakaalin sekä naattikasvikset, kuten porkkanan ja retiisin, voi syödä kokonaan. Hieman nahistuneitakaan kasviksia ei tarvitse pelätä.
- Syö kasviksia välipalana: porkkana, kurkku ja paprika ovat mainioita vaihtoehtoja. Syö kasviksia sellaisenaan tai dippaa hummukseen, guacamoleen tai muuhun dippiin.
- Käytä kasviksia kylmissä salaateissa ja lämpimissä lisukkeissa. Esimerkiksi uunijuureksia voi varioida loputtomiin. Myös kaupan pakastealtaasta löytyy helppoja ja edullisia vaihtoehtoja.
- Pese ja pilko kasviksia valmiiksi jääkaappiin. Esivalmistelu säästää aikaa ja vaivaa. Näin voit käyttää kasviksia helposti erilaisiin ruokiin ja syödä välipalana.
- Valmista värikkäitä smoothieita erilaisista vihanneksista ja hedelmistä. Kokeile vaikkapa pinaattia, banaania, marjoja ja avokadoa. Smoothie on helppo ja herkullinen tapa lisätä päivän kasvisten määrää.
- Korvaa eläinperäisiä tuotteita kasvipohjaisilla vaihtoehdoilla. Kokeile papuja, herneitä, linssejä, pähkinöitä ja siemeniä proteiinin korvikkeena. Esimerkiksi kikherneistä tai pavuista valmistettua hummusta voit käyttää levitteenä ja kasvipohjaisella maidolla voit korvata lehmänmaidon.
- Aseta tavoitteeksi syödä kasviksia vähintään 500–800 grammaa eli 5–8 annosta päivässä. Yksi annos voi olla esimerkiksi 1,5 dl kasvisraastetta tai salaattia, 1 dl keitettyjä kasviksia, 1 dl marjoja tai 1 keskikokoinen hedelmä.
Vinkit kasvishävikin minimointiin:
- Suunnittele ateriat etukäteen. Suunnittele kerralla useamman päivän ruoat ja osta vain tarvitsemasi määrä kasviksia.
- Opettele säilyttämään erilaisia kasviksia oikein. Jotkut kasvikset säilyvät parhaiten jääkaapissa, kun taas osa säilyy paremmin huoneenlämmössä. Opettele, mitkä kasvikset tuottavat etyleeniä ja mitkä kasviksista ovat sille herkkiä. Vältä näiden kasvisten säilyttämistä vierekkäin.
- Hyödynnä tähteet. Jos sinulla jää yli kasviksia, käytä niitä luovasti seuraavilla aterioilla. Voit käyttää esimerkiksi ylijääneet juurekset keittoihin, patoihin tai kastikkeisiin. Tee keitetyistä perunoista herkullisia mäiskyperunoita tai munakas muiden ylijääneiden kasvisten kanssa höystettynä.
- Jos huomaat, että tuoreita kasviksia uhkaa jäädä yli, pilko ja pakasta ne myöhempää käyttöä varten.
- Hyödynnä tuoretuotteiden lisäksi säilykkeitä tai pakasteita, jotka säilyvät pidempään. Ne toimivat myös hyvänä kotivarana ja tarvittaessa pohjana tähderuokien tekemiseen.
- Pyri hyödyntämään kasvisten kaikki osat ruoanlaitossa. Esimerkiksi parsakaalin voi syödä kokonaan: pilko varret ja kypsennä keittämällä, uunissa tai pannulla tai höyrytä ja käytä aterian lisukkeena. Voit myös raastaa varren ja lisätä raakana esimerkiksi salaattiin. Samoin kukkakaalin voi syödä lehtineen. Juuresten ja vihannesten kuoret voi myös hyödyntää kasvislienten ja -muhennosten valmistuksessa.
Mistä lisävinkkejä?
- Aloita seuraamaan sosiaalisessa mediassa vaikuttajia, jotka tekevät kasvispainotteista ruokaa. Esimerkiksi Instagramissa viimeistämuruamyöten, urbaanivegenda ja sallajokin.
- WWF:n reseptipankista löydät erilaisia kasvisreseptejä, joiden avulla voit lisätä herkullisesti kasvisten määrää arjessa.
- Lisätietoa etyleenistä ja kasvisten oikeaoppisesta säilyttämisestä Kotimaiset Kasvikset ry sivuilta.
- Marttaliitto ry
Lähteet: Satokausikalenteri ja Marttaliitto ry
Kasvikset ovat terveellinen ja arvokas ravinnonlähde, sillä ne sisältävät runsaasti vitamiineja, kivennäisaineita ja antioksidantteja. Suomalaisissa kotitalouksissa kasviksia kuitenkin heitetään hukkaan kaikista tuoteryhmistä selkeästi eniten. Poimi alta vinkit, joiden avulla taklata kasvishävikki niin kotona, kouluissa, ravintoloissa kuin työpaikoillakin.
Kotona:
- Suunnittele ateriat etukäteen. Suunnittele kerralla useamman päivän ruoat ja osta vain tarvitsemasi määrä kasviksia.
- Opettele säilyttämään erilaisia kasviksia oikein. Jotkut kasvikset säilyvät parhaiten jääkaapissa, kun taas osa säilyy paremmin huoneenlämmössä. Opettele, mitkä kasvikset tuottavat etyleeniä ja mitkä kasviksista ovat sille herkkiä. Vältä näiden kasvisten säilyttämistä vierekkäin.
- Hyödynnä tähteet. Jos sinulla jää yli kasviksia, käytä niitä luovasti seuraavilla aterioilla. Voit käyttää esimerkiksi ylijääneet juurekset keittoihin, patoihin tai kastikkeisiin. Tee keitetyistä perunoista herkullisia mäiskyperunoita tai munakas muiden ylijääneiden kasvisten kanssa höystettynä.
Ravintoloissa:
- Kartoita, kuinka paljon kasvishävikkiä muodostuu. Selvitä, mitkä ovat sen keskeiset syyt.
- Pohdi ratkaisuja kasvishävikin vähentämiseen. Jos huomaat, että tietyt kasvikset tai ruoka aiheuttavat säännöllisesti kasvishävikkiä, pohdi tapoja korvata ne jollain toisella kasviksella tai tuunaa reseptiikkaa.
- Kouluta henkilökuntaa. Kouluta keittiön henkilökuntaa kasvisten oikeaoppiseen käsittelyyn ja säilytykseen.
- Harkitse annoskokojen pienentämistä ratkaisuna kasvishävikin vähentämiselle. Näin vältät ruoan tuhlaamisen ja säästät resursseja.
Kouluissa:
- Suunnittele kouluruokailua tarkasti ja huomioi erityisesti kasvisten menekki ja hävikki.
- Pyri tarjoamaan monipuolisia vaihtoehtoja ja kannusta oppilaita ottamaan kasviksia sen verran kuin he arvioivat jaksavansa syödä.
- Rohkaise oppilaita kertomaan omista lempikasviksistaan. Toteuta kasvisruokapäiviä oppilaiden ehdotusten pohjalta.
- Tietoisuuden lisääminen. Osallistukaa Hävikkiviikkoon, jonka aikana käydään keskustelua myös kasvisten terveellisyydestä ja ruokahävikin vähentämisestä. Innosta oppilaita tekemään kestäviä valintoja ja kiinnostumaan ruoan alkuperästä.
Työpaikoilla:
Järjestä työpaikallasi salaattipäivä, jolloin kaikki voivat tuoda seisovaan pöytään erilaisia kasviksia. Näin osan kasviksista voi myös pelastaa helposti hävikiltä.
Kannusta työyhteisöäsi vähentämään hävikkiä työpaikkaruokailussa. Voit jakaa tietoa kasvishävikin yleisyydestä. Yhteisillä toimilla on iso merkitys.
Ehdota, että jaatte säännöllisesti vinkkejä ja reseptejä kasvishävikin vähentämiseksi työyhteisössänne. Moni taatusti ilahtuu uusista kasvisruokaohjeista.
Tietoa ruokahävikistä
Ruokahävikki on alun perin syömäkelpoista roskiin päätynyttä ruokaa, jonka synty olisi voitu välttää ennakoimalla paremmin ruuan kulutusta tai valmistamalla tai säilyttämällä ruoka toisin.
Ruokahävikkiä eli syömäkelpoista ruokaa menee hukkaan kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Ruokahävikkiä muodostuu niin ravitsemuspalveluissa, kaupoissa, teollisuudessa ja alkutuotannossa kuin kotitalouksissa. Koko ruokaketjun hävikin arvioidaan olevan lähes 400 miljoonaa kiloa vuosittain.
Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, peräti yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä 137 miljoonaa kiloa vuosittain.
Ruokahävikki jakautuu ruokaketjussa seuraavasti:
- kotitaloudet 137 miljoonaa kiloa eli 39 %
- elintarviketeollisuus 74 miljoonaa kiloa eli 21 %
- ravitsemispalvelut 64 miljoonaa kiloa eli 18 %
- kauppa 53 miljoonaa kiloa eli 15 %
- alkutuotanto 28 miljoonaa kiloa eli 8 %
Luvut eivät sisällä peltoon jäävää satoa.
Lähde:
Luonnonvarakeskus 2025. Ruokahävikin ja elintarvikejätteen määrä.
Luonnonvarakeskus 2022. Luonnonvaratieto. Ruokahävikki, kokonaismäärä.
Kotitalouksien osuus ruokaketjun ruokahävikistä on suurin, yli kolmasosa. Kotitalouksissa muodostuu ruokahävikkiä 137 miljoonaa kiloa vuosittain. (Luonnonvarakeskus 2022)
Mitä tieteellinen tutkimus kertoo kotitalouksien ruokahävikistä?
Suomen tavoin monissa muissakin kehittyneissä maissa ruokahävikkiä syntyy eniten juuri ruokaketjun loppupäässä ja erityisesti kotitalouksissa (Bräutigam ym., 2014). Siksi hävikistä puhutaan paljon juuri kuluttajille.
Keskivertokuluttaja heittää Suomessa syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 28 kiloa vuosittain (Luonnonvarakeskus 2021). Rahassa mitattuna se tarkoittaa sitä, että suomalaiset heittävät ruokaa roskikseen vuosittain yhteensä useiden satojen miljoonien eurojen edestä. Nelihenkisessä perheessä se tarkoittaa useamman sadan euron edestä vuosittain hukkaan heitettyä rahaa.
Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa vihanneksista, juureksista ja perunoista (23 %), toiseksi eniten hedelmistä (16 %) sekä kolmanneksi eniten kahvista (14 %) (Luonnonvarakeskus 49/2021).
Tutkimuksissa on havaittu, että ruokahävikin määrässä on isojakin eroja kotitalouksien välillä. Joillakin hävikkiä ei synny juuri lainkaan, mutta useimmilla sitä tulee ainakin joskus. Hävikkiä syntyy suhteellisesti enemmän yksinasuvilla sekä kotitalouksissa, joissa on pieniä lapsia.
Miksi kotitalouksissa syntyy ruokahävikkiä?
Kotitalouksien ruokahävikki voi johtua esimerkiksi suunnittelemattomuudesta, tilanteiden muuttumisesta, keittiötaitojen heikkoudesta ja viitseliäisyyden puutteesta. Tähteitä ei osata tai haluta hyödyntää ja parasta ennen -merkintää ei osata erottaa viimeinen käyttöpäivä -merkinnästä. Arjen haasteiden vuoksi ruokahävikkiä ei välttämättä onnistuta vähentämään, vaikka tahtoa olisikin. Suunnittelemattomuuden seurauksena kaupasta ostetaan liikaa ruokaa, jolloin kaikkea ei ehditä hyödyntää ennen ruoan pilaantumista.
Yleisimpiä syitä ruoan poisheittämiseen ovat ruoan pilaantuminen ja päiväysten vanheneminen. Muita syitä ovat lautasille jääneet ruoantähteet, liian ison määrän valmistus tai se, ettei samaa ruokaa haluta enää syödä. Ruokaa heitetään pois myös varmuuden vuoksi, vaikka se vaikuttaisikin syömäkelpoiselta.
Kuinka vähentää ruokahävikkiä kotikeittiössä?
Kotitalouksien ruokahävikkiä voi ehkäistä esimerkiksi suunnittelemalla ruokaostokset paremmin, muistamalla päiväysmerkintöjen erot, käyttämällä luovuutta kokkaamisessa ja kokeilemalla rohkeasti uusia reseptejä sen pohjalta, mitä ruoka-aineita kaapissa on jo valmiiksi.
Pauligin ja Luonnonvarakeskuksen kehittämän ruokahävikkilaskurin avulla voit arvioida, paljonko sinun kotonasi syntyy hävikkiä. Samalla saat arvion hävikin rahallisesta arvosta ja sen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä.
Lähteet:
Bräutigam, K. R., Jörissen, J., & Priefer, C. (2014). The extent of food waste generation across EU-27: Diferent calculation methods and the reliability of their results. Waste Management and Research, 32(8), 683–694.
Luonnonvarakeskus 2022. Elintarvike- ja ruokahävikkiraportti.
Luonnonvarakeskus: Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Riipi, I., Hartikainen, H., Silvennoinen, K., Joensuu, K., Vahvaselkä, M., Kuisma, M. & Katajajuuri, J-M. 2021. Elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmän rakentaminen ja ruokahävikkitiekartta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 49/2021. Luonnonvarakeskus. Helsinki. 72 s.
Ravitsemuspalveluissa ruokahävikkiä syntyy yhteensä 64 miljoonaa kiloa. Se on noin 18 % koko elintarvikeketjun hävikistä.
Miksi hävikkiä syntyy ravitsemispalveluissa?
Suurin hävikin aiheuttaja ravitsemispalveluissa on tarjoiluhävikki eli ruoka, joka on ollut linjastossa tai valmistettu sitä varten eikä tulekaan syödyksi. Lisäksi ravitsemispalveluissa syntyy hävikkiä ruokailijoiden lautastähteenä ja keittiöissä ruokaa valmistettaessa (Luonnonvarakeskus 2021).
Kuinka hävikkiä voidaan vähentää ravitsemuspalveluissa?
Ravitsemuspalveluissa syntyvää hävikkiä voidaan ehkäistä selvittämällä hävikin määrä ja alkuperä ja suunnittelemalla toimintaa ja ruokatilauksia tarkemmin mittaustulosten pohjalta. Linjastoihin valmistettavaa ruokaa pitäisi pystyä ennakoimaan paremmin, jotta hävikin määrää saataisiin pienennettyä. Lautashävikkiin voi pyrkiä vaikuttamaan myös esimerkiksi vaihtamalla astioiden ja ottimien kokoa linjastossa. Myös asiakkaalla on oma vastuunsa: ruokaa tulee ottaa lautaselle vain sen verran kuin oikeasti jaksaa syödä.
Kaupoissa syntyy vuosittain noin 53 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä. Kauppojen osuus elintarvikeketjussa syntyvästä ruokahävikistä on noin 15 prosenttia.
Miksi kaupoissa syntyy hävikkiä?
Suurin osa kauppojen hävikistä tulee päiväysvanhoista tuotteista. Suurinta hävikki on hedelmissä ja vihanneksissa sekä leipä- ja leipomotuotteissa. (Luonnonvarakeskus 2021)
Kuinka kaupoissa vähennetään hävikkiä?
Tärkeintä kauppojen hävikin hallinnassa on tuotteiden menekin ennakointi mahdollisimman tarkasti sekä se, että tilataan oikea määrä sellaisia tuotteita, joita asiakkaat kulloinkin haluavat ostaa. Kaupat hyödyntävät tilausautomatiikkaa, joka tekee ennusteet menekistä. Hävikkiä voidaan vähentää myös esimerkiksi tehokkaalla logistiikalla, markkinointitoimenpiteillä ja alennuksilla. Ammattitaitoisella henkilökunnalla on hävikin hallinnassa suuri merkitys. Kauppojen aukioloaikojen vapauttaminen vähensi hävikkiä: menekki on nykyisin tasaisempaa, ja ruoan hamstraus ennen pitkiä juhlapyhiä on vähentynyt.
Ensisijaisesti myymättä jääneet elintarvikkeet ohjataan hyväntekeväisyyteen. Sitä osaa, mitä hyväntekeväisyysjärjestöt eivät pysty ottamaan vastaan, voidaan hyödyntää energiantuotannossa bioetanolin tai biokaasun raaka-aineena ja joissain tapauksissa myös eläinrehuna. Hävikkiin päätyneestä leivästä voidaan esimerkiksi tehdä liikenteen biopolttoainetta. Viimeisenä vaihtoehtona on hävikin toimittaminen biojätteen erilliskäsittelyyn. Suomessa ei toimiteta ruokajätettä kaupoista lainkaan kaatopaikoille, sillä orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto tuli voimaan vuonna 2016.
Kuinka kuluttaja voi auttaa vähentämään kaupan hävikkiä?
Kuluttaja voi auttaa vähentämään kaupan ruokahävikkiä esimerkiksi valitsemalla hedelmiä, vihanneksia tai maitotuotteita päiväyksellä, joka on omaan käyttöön riittävä. Jos keität riisipuuroa tänään, riittää maidolle lyhyempikin päiväys! Ostoskoriin voi myös poimia alelaputettuja tuotteita aamu- tai ilta-alesta tai hyödyntää kauppojen valmiiksi kokoamia hävikkiruokalaatikoita.
Lisätietoa kaupan työstä hävikin vähentämiseksi:
- Kauppa vähentää ruokahävikkiä
- Ruokahävikki kaupan sektorilla Suomessa (Luke, 2022, pdf)
YK:n mukaan maailmassa muodostuu elintarvikejätettä yhteensä 931 miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä 570 miljoonaa tonnia arvioidaan tulevan pelkästään kodeissa muodostuvasta elintarvikejätteestä. On laskettu, että yhtä kuluttajaa kohden syntyy noin 74 kiloa elintarvikejätettä vuosittain (Lähde UNEP Food Waste Index Report 2021)
EU:n tasolla elintarvikejätettä arvioidaan syntyvän noin 59 miljoonaa tonnia vuosittain. Tästä noin puolen (53%) on arvioitu syntyvän kotitalouksissa. Eurostat julkaisi vuonna 2023 maaliskuussa uusia tuloksia, joissa on mukaan laskettuna, Romaniaa lukuun ottamatta, kaikkien EU-maiden (26) elintarvikejätteen määrä. Arvioiden päivittymistä voi seurata Eurostatin sivuilta.
Huom! Ruokahävikin määrien vertailua eri maissa, globaalisti ja esimerkiksi EU:n sisällä haastavat erilaiset tavat määritellä ruokahävikki. Suomessa käytetään kansallista määritelmää, jossa ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi (edible food waste). EU:n määritelmässä ruokahävikkiin lasketaan kuitenkin mukaan myös ei-syötäväksi tarkoitetut ruoanosat, kuten kuorijätteet, luut ja kahvinporot (edible and inedible food waste). Globaalin ja EU:n tason laskelmissa puhutaankin usein ruokahävikin sijasta elintarvikejätteestä (food waste). Eriävät hävikin määritelmät aiheuttavat muun muassa sen haasteen, että eri maiden ruokahävikkimääriä on vaikea nykyisellään verrata keskenään.
Ruoantuotannolla ja -kulutuksella on merkittävä vaikutus ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön. Ruoantuotannossa tarvitaan paljon erilaisia resursseja, kuten ravinteita, maa-alaa, energiaa ja ehtyviä vesivaroja. Samalla syntyy kasvihuonekaasupäästöjä sekä vesistöjä ja maaperää rehevöittäviä päästöjä. Jos ruoka päätyy hävikkiin, koko tuotantoketjussa aiheutuneet päästöt ovat syntyneet turhaan ja resurssit turhaan kulutettuja.
Merkittävä osa ruoan ympäristövaikutuksista syntyy eläinperäisen ruoan tuotannosta. Siksi oman ruokailun ympäristövaikutuksia voi pienentää tehokkaasti erityisesti kasvispainotteisella ruokavaliolla. Ruokavaliolla on merkitystä myös, kun tarkastellaan ruokahävikin ilmastovaikutuksia. Kotitalouksien ruokahävikistä vain noin 10% on tyypillisesti lihaa ja lihatuotteita, mutta lihatuotteiden hävikillä on silti suurin ilmastovaikutus, reilu kolmannes tai lähes puolet kuluttajan koko hävikin ilmastovaikutuksesta (Luonnonvarakeskus 2022). On resurssiviisasta vähentää kaikkea ruokahävikkiä, mutta keskeistä on välttää heittämästä pois erityisesti sellaisia elintarvikkeita, joiden tuotanto aiheuttaa paljon ympäristövaikutuksia. Ilmastovaikutusten näkökulmasta keskeistä on välttää erityisesti lihan, juuston, kalan ja kahvin hävikkiä (Suomen Ilmastopaneelin raportti 2022).
Lähteet:
Luonnonvarakeskus 2022. Silvennoinen,K., Nisonen,S.& Katajajuuri J-M. 2022. Food waste amount, type, and climate impact in urban and suburban regions in Finnish households, Journal of Cleaner Production, Volume 378.
Seppälä J. (toim.) 2022. Kuluttajien mahdollisuudet Suomen päästövähennysten vauhdittamiseksi – Taustaraportti asumiseen, ruokaan, liikkumiseen ja muuhun kulutukseen liittyvistä toimista. Suomen ilmastopaneelin raportti 6/2022.
Millaisia ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi on jo luotu?
Luonnonvarakeskuksen Elintarvikejäte- ja ruokahävikkiseuranta -hankkeessa kehitetään kansallista elintarvikejätteen ja ruokahävikin seurantajärjestelmää koko elintarvikeketjun osalta. Ruokahävikkitiekartan sivustolla esitellään ruokaketjun eri vaiheiden ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseksi.
Ruokahävikin ympärille on syntynyt myös paljon liiketoimintaa. Fiksuruoka ja Matsmart ovat hävikkiruoan verkkokauppoja, joiden valikoima koostuu valmistajien, maahantuojien ja tukkuketjujen poisto- ja jäännöseristä, jotka olisivat muuten vaarassa joutua hävikkiin. ResQ Club -sovelluksella voi ostaa hävikkiruokaa ravintoloista, kahviloista ja ruokakaupoista. Ammattikeittiöiden puolella ruokahävikkiä voidaan seurata ja mitata esimerkiksi Biovaaka-, Hävikkimestari-, HävikkiValvoja– tai Hukka AI -palveluiden avulla.
Kuluttajaliiton koordinoimassa Hävikkihyppy-hankkeessa on toteutettu ekosysteemikartta kotitalouksien ruokahävikkiin vaikuttavista ratkaisuista. Kartta kuvaa miten monenlaisten ruokaketjun jäsenten ratkaisuilla on vaikutusta myös kuluttajien hävikkiin ja mihin toimintakenttään suurin osa ratkaisuista tällä hetkellä sijoittuu. Lisäksi hankkeessa järjestetään innovaatiohaaste, jonka avulla pyritään vauhdittamaan kuluttajien ruokahävikin vähentymistä tukevien ratkaisujen ja liiketoiminnan kehittämistä.
Millaisia ratkaisuja tarvitaan tulevaisuudessa?
Ruokahävikin vähentäminen on koko elintarvikeketjun yhteinen haaste. Eniten hävikkiä syntyy kotitalouksissa, ja siksi ratkaisuja tulee kehittää erityisesti kuluttajien hävikin vähentämiseksi. Lisäksi tulisi tunnistaa, miten eri ketjun osat voivat tukea kuluttajia haastavan hävikin vähentämistavoitteen saavuttamiseksi. Ratkaisuja voidaan etsiä muun muassa pakkaus- ja tuotesuunnittelusta tai keinoista, joilla kauppa ja ruoan verkkokauppa voivat tukea kuluttajia kohti pienempää hävikkiä esimerkiksi viestinnän keinoin tai toimintaympäristöään muokkaamalla.
Tiesitkö, että syyskuussa vietetään myös kansainvälistä ruokahävikkipäivää?
Tänä vuonna kansainvälinen ruokahävikkipäivä osuu Hävikkiviikon jälkeiselle maanantaille 29.9.2025. Päivä muistuttaa globaalilla tasolla ruokahävikin ehkäisemisen ja vähentämisen merkityksestä. Samaan aikaan kun syömäkelpoista ruokaa menee valtavia määriä hävikkiin, maailmanlaajuisesti miljoonat ihmiset kärsivät edelleen nälästä ja aliravitsemuksesta.
Ruoantuotantoon tarvitaan paljon resursseja, kuten maaperää, vesivaroja, energiaa ja työvoimaa. Jos ruokaa heitetään hukkaan, kaikki sen tuottamiseen käytetyt resurssit ovat mennyttä. Hävikin minimointi kannattaakin monesta eri näkökulmasta: se on järkevää niin ympäristön kuin taloudenkin näkökulmasta.
Lue lisää kansainvälisestä ruokahävikkipäivästä.
Vuoden 2025 kampanjamateriaalit
Vuoden 2025 Hävikkiviikon maksuttomat kampanjamateriaalit löydät Google Drivesta tämän linkin takaa. Materiaaleja löytyy niin suomeksi, ruotsiksi kuin englanniksikin. Mikäli sinulla on kysyttävää materiaaleista tai niiden lataamisesta, ota yhteyttä: havikkiviikko@kuluttajaliitto.fi
Esimerkkejä somekuvista
Esimerkkejä julisteista
Lisää oivalluksia hävikistä – lue Hävikkiviikon blogisarja:
Lisätietoja
Jenni Vainioranta
hankevastaava
Hävikkiviikkoa rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö.
