Eurooppa-päivänä 9.5. juhlistetaan yhtenäistä Eurooppaa. Monia eurooppalaisen kuluttajan asemaa ja oikeuksia koskevia kysymyksiä käsitellään EU:ssa. Europarlamenttivaalien lähestyessä Kuluttajaliitto on koonnut joukon keskeisiä kuluttajakysymyksiä. Yksi näistä on digitalisaatio, joka on monella tapaa helpottanut ja yksinkertaistanut kuluttajien arkea. Mutta digitaalinen maailma tuo mukanaan myös haasteita, jotka asettavat kuluttajat haavoittuvaan asemaan suhteessa yrityksiin. Lue alta lisää, mitä EU:n on tehtävä voidakseen taata kuluttajille turvallisen digitaalisen ympäristön!
Digitalisaatio ei ole enää aivan uusi ilmiö, mutta siitä keskustelemisen tarpeellisuus ei ole vähentynyt. Digitalisaatio onkin saanut monia uusia ilmeitä ja piirteitä, joiden kehittyminen tulee myös jatkumaan kiihtyvällä tahdilla. Erityisesti markkinoiden digitalisoitumiseen liittyy paljon mahdollisuuksia, mutta toisaalta myös uusia riskejä ja vaaratilanteita. Markkinoiden kehittyessä on aktiivisesti kehitettävä myös suojamekanismeja, joiden avulla voidaan turvata kuluttajien oikeuksien toteutuminen.
Markkinoiden digitalisaatio muokkaa markkinoilla toimivien tahojen välisiä valta-asemia. Digitaaliset markkinat voivat lisätä yritysten mahdollisuuksia asettua kuluttajien yläpuolelle erilaisissa tilanteissa. Kuluttajien asemaa onkin vahvistettava siten, ettei se muutu liian alisteiseksi markkinoilla toimiviin suuryrityksiin ja merkittäviin taloudellisiin toimijoihin nähden.
Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia sekä päätäntävaltaa omien tietojensa käsittelyyn on lisättävä.
Avainasemassa kuluttajien aseman ja turvallisuuden parantamisessa on kuluttajien henkilötietojen suojan vahvistaminen sekä kuluttajan itsemääräämisoikeuden sekä turvallisuuden varmistaminen. Digitaalisessa ympäristössä toimiessaan kuluttajat jättävät jälkeensä paljon informaatiota esimerkiksi ostokäyttäytymisestään ja kulutustavoistaan. Osa markkinoiden käyttöön jäävistä tiedoista saattaa olla henkilökohtaisia ja salaisia, kuten erilaiset tiedot asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta ja terveyden tilasta. Näiden tietojen hyödyntäminen esimerkiksi kohdennetussa markkinoinnissa tekee kuluttajasta haavoittuvaisen. Tietojen keräämistä ja sallittua käyttöä on syytä tarkastella ja tarpeen mukaan rajoittaa koko EU:n laajuisesti. EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki eivät vielä tarjoa riittävää henkilötietojen suojaa. Kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia sekä päätäntävaltaa omien tietojensa käsittelyyn on lisättävä.
Kuluttajista voidaan erotella ryhmiä, kuten lapset, joita voidaan pitää erityisen haavoittuvaisina. Lapsiin kohdistuvaa markkinointia tulee myös jatkossa rajoittaa ja säädellä. Yleisesti on kiinnitettävä huomiota esimerkiksi markkinoinnin harhaanjohtavuuden sekä petollisen toiminnan estämiseen. EU:n on pyrittävä saavuttamaan koko sisämarkkinat kattava yhtenäinen harhaanjohtavien ja petollisten käytäntöjen rajoitusmekanismi. Kuluttajia on suojattava verkossa tapahtuvilta petoksilta. Petollisen toiminnan johdosta maksettavien hyvitysten saaminen on turvattava.
Jäsenvaltioiden on ryhdyttävä yhteisiin toimiin tehokkaan tekoälyteknologian sääntelyn aikaansaamiseksi.
On myös tärkeää varmistaa, että uudet teknologiset innovaatiot koituvat kuluttajien hyödyksi, eivät haitaksi ja vaaraksi. Tämä vaatii lainsäädännöltä jatkuvaa kehittymistä esimerkiksi hurjin harppauksin kehittyvän tekoälyn osalta. Tekoälyn riskit liittyvät kuluttajien autonomian vähentymiseen, yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, yleiseen turvallisuuteen sekä perusoikeuksien toteutumiseen. Riskeihin varautumiseksi on ryhdyttävä EU:n tekoälysäädöstäkin tehokkaampiin toimiin. Korkean riskin tekoälyihin kohdistuvan sääntelyn lisäksi huomio tulisi kiinnittää myös harmittomalta vaikuttaviin tekoälysovellutuksiin. Esimerkiksi yksinkertainen tekstiä tuottava tekoälysovellus voi helposti esimerkiksi edesauttaa markkinoilla tapahtuvaa petollista toimintaa. Kaikkien jäsenvaltioiden on ryhdyttävä EU:n johdolla yhteisiin toimiin tehokkaan tekoälyteknologian sääntelyn aikaansaamiseksi. Myös kuluttajajärjestöt ja teollisuus on otettava mukaan tekoälyn sääntelyyn liittyviin aloitteisiin.
Eurovaaleissa valitaan EU:n parlamentin jäsenet, joiden yhtenä tehtävänä on yhdessä Euroopan Unionin neuvoston ja Euroopan komission kanssa luoda ja kehittää EU-politiikkaa, jolla on suoraa vaikutusta myös kuluttajien oikeuksiin ja asemaan sisämarkkinoilla. Muista äänestää itsellesi sopivaa ehdokasta europarlamenttivaaleissa 9.6.2024!
Tutustu Kuluttajaliiton EU-vaalitavoitteisiin
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
