Ulosotossa on tavallisesti kysymys velan perinnästä pakolla. Jos velallinen ei noudata vapaaehtoisesti tuomioistuimen antamaa tuomiota, tuomio pannaan täytäntöön ulosotossa. Ulosotossa käytettäviä perintäkeinoja ovat maksukehotuksen lähettäminen sekä palkan, eläkkeen tai muun toistuvan tulon ja omaisuuden ulosmittaus.

Ulosottotoimen rajoittaminen

Velkoja voi halutessaan rajoittaa ulosottotoimia pyytämällä suppeaa ulosottoa. Suppeassa ulosotossa ulosmittaustoimet rajoittuvat sellaisiin kohteisiin, joita ei tarvitse muuttaa rahaksi. Tällöin ulosottotoimet koskevat esimerkiksi palkkaa, eläkettä tai muita tuloja ja saatavia.

Ulosmittauksen kulku

Kun saatava tulee ulosottoon perittäväksi, ulosottomies lähettää velalliselle vireilletuloilmoituksen, jossa on saatavaa koskevat tiedot ja asiaa hoitavan avustavan ulosottomiehen yhteystiedot.

Vireilletuloilmoituksessa voi olla myös yhteydenottokehotus ja ennakkoilmoitus tulevasta ulosmittauksesta. Vireilletuloilmoituksen lisäksi velalliselle lähetetään yleensä maksukehotus. Menettelyn tarkoituksena on saada velallinen maksamaan saatava vapaaehtoisesti.

Jos velallinen ei kykene maksamaan velkaa, hänen kannattaa ottaa yhteyttä asiaa hoitavaan ulosottomieheen. Jos velallinen ei ota yhteyttä ulosottomieheen sopiakseen vapaaehtoisesta maksusta, täytäntöönpanoratkaisut tehdään ulosottomiehen hankkimien tietojen perusteella.

Saatavan maksamiseksi vapaaehtoisesti ulosottomies voi tehdä velallisen kanssa maksusuunnitelman. Jos velallinen ei kykene maksamaan saatavia vapaaehtoisesti, joudutaan turvautumaan ulosmittaukseen. Velkaa voidaan ulosmitata suoraan palkasta, eläkkeestä tai elinkeinotulosta tai velka voidaan maksaa myymällä ulosmitattua omaisuutta.

Palkan ja muun toistuvan tulon ulosmittaus

Tavallisimmin ulosmittaus tehdään palkasta, eläkkeestä, työttömyyskorvauksesta tai muusta toistuvasta tulosta sekä veronpalautuksista. Sosiaaliavustukset, kuten lapsilisät tai asumistuki, eivät ole ulosottokelpoisia. Ulosmittaamatta jätetään aina suojaosuus, joka on tarkoitettu velallisen ja hänen perheensä toimeentuloa varten.

Ulosotosta on lievennyksiä. Esimerkiksi jos velallinen on ollut työttömänä pitkään, voidaan palkan ulosmittausta lykätä enintään neljällä kuukaudella. Ulosmittauksesta voidaan myöntää myös vapaakuukausia, jos palkan tai muun tulon ulosmittaus on kestänyt yhtäjaksoisesti tai lähes yhtäjaksoisesti vuoden.

Varattomuus ulosotossa

Jos velallisella ei ole ulosmittauskelpoista tuloa eikä omaisuutta, ulosottomies toteaa velallisen varattomaksi ja asia palautetaan velkojalle. Velkoja voi lähettää saatavansa uudelleen ulosottoon. Varattomaksi toteamisesta tulee merkintä luottotietoihin.

Suoraan ulosmitattavissa olevat velat

Suuri joukko julkisyhteisöjen perimiä velkoja on säädetty suoraan ulosottokelpoisiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että velkojan ei tarvitse hakea saatavalleen erillistä ulosottoperustetta tuomioistuimesta. Tällaisia saatavia ovat esimerkiksi

  1. kunnan/kuntayhtymien sairaalamaksut sekä terveyskeskusmaksut
  2. päivähoitomaksut sekä muut sosiaali- ja terveyshuollon asiakasmaksut
  3. televisiomaksut
  4. pysäköintivirhemaksut ja joukkoliikenteen tarkastusmaksut
  5. verot
  6. pakolliset liikennevakuutusmaksut.

Samoin ilman tuomioistuimen päätöstä ulosmitattavissa ovat rikesakot ja rangaistusmääräysmenettelyssä määrätyt päiväsakot. Suoraan ulosmitattavissa olevien velkojen perintäkulut ovat vapaaehtoisessa perinnässä pienemmät kuin tavallisten velkojen. Lisäksi velallinen säästyy oikeudenkäyntikuluilta.

Lue lisää oman talouden hallinnasta

Ongelmia tuotteen palautuksen kanssa? Kaipaatko lakimiehen apua?

Lakimiehemme on vain puhelinsoiton tai sähköpostin päässä jäsenillemme. Liity nyt – saat ensi vuoden maksutta!

Lue lisää