Vaatteet ja kengät ovat kulutustavaroita. Kun kyse on tilanteesta, jossa kuluttaja ostaa vaatteen tai kengät elinkeinonharjoittajalta, sovelletaan kuluttajansuojalain säännöksiä. Miten toimia, jos huomaa, että tuotteessa on virhe?
Tavaran virhettä ja sen seurauksia koskeva sääntely sisältyy kuluttajansuojalain 5 lukuun. Erityisesti vaatteiden ja kenkien osalta on hyvä ottaa huomioon, että tätä sääntelyä sovelletaan siis vain elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisessä kaupassa. Lisäksi, jos vaate tai kengät ostetaan verkkokaupasta, tulevat sovellettavaksi myös etämyyntiä koskevat kuluttajansuojalain säännökset.
Kulutustavarassa on virhe esimerkiksi silloin, kun se ei vastaa siitä myyjän antamia tietoja tai se ei sovellu sen yleiseen käyttötarkoitukseen. Mikäli tavarassa on virhe, kuluttajalla on oikeus lähtökohtaisesti valintansa mukaan vaatia joko virheen korjaamista tai tavaran vaihtamista uuteen. Mikäli virheen hyvittäminen näillä tavoilla ei kuitenkaan onnistu tai se esimerkiksi tuottaisi kohtuuttomia haasteita myyjälle, voi kuluttaja vaatia joko hinnanalennusta tai kaupan purkua.
Kaupan purkaminen tulee kyseeseen vain, jos virhe ei ole vähäinen. Liian vähäinen virhe saattaisi olla esimerkiksi se, jos toisen kengän kengännauha on jäykähkö ja värivirheellinen, mutta kenkä on kuitenkin muuten käyttökelpoinen. Kuluttajan on muutenkin hyvä huomata, että lähtökohtaisesti ennen hinnanalennuksen tai kaupan purkamisen vaatimista, tulee hänen pyytää joko tavaran vaihtamista uuteen tai tavarassa olevan virheen korjaamista. Virheestä on lisäksi ilmoitettava myyjälle kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe on havaittu tai kun se olisi pitänyt havaita. Kohtuullinen aika on aina vähintään kaksi kuukautta tuosta hetkestä.
Toisinaan kulutustuotteessa ilmenee virhe vasta jonkin aikaa oston jälkeen. Erilaisten kulutustavaroiden osalta voidaankin tehdä erilaisia olettamuksia sen suhteen, kuinka pitkään niiden tulisi kestää käytössä. Tavanomaisesta kulumisesta aiheutunut tavaran virheellisyys ei välttämättä tule korvattavaksi, eikä esimerkiksi tavallisen t-paidan virhevastuu ulotu yhtä kauas tulevaisuuteen kuin vaikkapa hintavan kodinkoneen. Lähtökohtana ja olettamuksena on tavallisten kulutustavaroiden kohdalla, että mikäli tuotteessa havaitaan vuoden sisällä virhe, oli siinä virhe jo myytäessä. On kuitenkin huomioitava, että jos tuotteen oletettu käyttöikä on lyhyempi kuin vuosi, ei kyseinen virhevastuuolettama päde.
Vaatteita ostaessaan kuluttajan on siis muistettava seuraavat asiat:
- Jos havaitset virheen, ilmoita siitä myyjälle.
- Vaadi joko tuotteen korjaamista tai vaihtoa ehjään.
- Mikäli edellä mainittuja keinoja ei voida hyödyntää, vaadi hinnanalennusta. Jos virhe ei ole vähäinen, voit vaatia myös kaupan purkua.
- Virhevastuun oletettu kesto on 12 kuukautta, mutta sen todellinen kesto riippuu siitä, kuinka pitkä tavaran oletettu käyttöikä on. Esimerkiksi kesäkaudeksi tarkoitetuissa vaatteissa käyttöikäolettama saattaa olla vain yhden kesäkauden. Toisaalta kalliissa vaatteissa tai kengissä käyttöikä voidaan olettaa vuotta pidemmäksikin.
Erityistilanteen muodostaa etämyynti. Etämyyntiä on esimerkiksi se, jos ostaa vaatteen verkkokaupasta. Etämyyntiä koskee 14 vuorokauden peruuttamisoikeus, jonka aikana kuluttajalla on siis oikeus palauttaa ostamansa tuote ja saada rahansa takaisin. Tämän oikeuden käyttämiseksi ei tarvitse olla mitään syytä. Mikäli tuotteessa kuitenkin on virhe, voi sen ilmoittaa elinkeinonharjoittajalle, vaikka 14 päivän peruuttamisaika ei olisikaan vielä umpeutunut.
Takuu
Kulutustavaroiden hyvittämistä ja virhevastuuta koskevia käytäntöjä voidaan selkiyttää säätämällä takuusta. Takuusääntelyllä voidaan tarjota sekä kuluttajalle että elinkeinonharjoittajalle lisäturvaa ottamalla kauppasopimukseen mukaan ehdot, joiden mukaisesti virhevastuun kestoa tulkitaan. Mikäli kulutustuotteelle on annettu myyjän puolelta takuu, tulee kyseisen takuuajan olla vuotta pidempi, koska yleensä takuu pidentää normaalisti vuoden pituiseksi oletettua myyjän virhevastuuta. Lyhyemmän takuuajan myöntäminen ei parantaisi kuluttajan asemaa lakiin verrattuna ja tällöin takuuehto olisi kuluttajien harhauttamista.
Takuusääntelyllä ei voida kiertää kuluttajansuojalakia tai muita kuluttajansuojakäytäntöjä. Yleensä tavaran virhevastuu kuitenkin jatkuu takuuajan päätyttyäkin siksi, että tuotteen oletettu käyttöikä on normaalia vuoden mittaista käyttöikäolettamaa pidempi. On erittäin poikkeuksellista, että yritys myöntäisi takuun, joka olisi tavaran oletettua käyttöikää pidempi.
Takuuajalla on myös se merkitys, että takuuaikana myyjä on vastuussa kokonaan tavaran korjauskustannuksista. Lisäksi, jos kauppa puretaan, palautettavasta kauppahinnasta ei saa vähentää kuluttajan tavarasta jo saamaa käyttöhyötyä. Useimmiten takuita annetaan kalliille ja pitkäkestoisille kulutustavaroille, kuten tiskikoneelle. On kuitenkin mahdollista, että takuu voitaisiin antaa myös esimerkiksi kengille.
Kansainvälinen kuluttajankauppa (erityisesti ulkomaiset verkkokaupat)
EU- ja ETA-maan (Euroopan talousalue) verkkokaupasta ostettaessa noudatetaan lähtökohtaisesti sen kansallisvaltion kuluttajansuojalakia, jossa kuluttaja on. Lisäksi EU:lla on yhteisiä ja kaikissa EU-maissa implementoituja kuluttajansuojasäännöksiä, jotka vastaavat pitkälti esimerkiksi Suomen kuluttajansuojalain tasoa. Näihin kuuluu esimerkiksi etämyynnissä noudatettava 14 vuorokauden peruutusoikeus sekä velvollisuus antaa kuluttajalle selkeästi ja ymmärrettävästi tieto käytettävissä olevasta riidanratkaisuelimestä ongelmatilanteissa (Direktiivi kuluttajariitojen vaihtoehtoisesta riidanratkaisusta 2013/11/ EU, 13 artikla).
EU:n sisäisten verkkokauppojen osalta neuvontaa ja apua tarjoaa Euroopan kuluttajakeskus, joka Suomessa toimii osana Kilpailu- ja kuluttajavirastoa (KKV). Euroopan kuluttajakeskukseen voi olla yhteydessä silloin, kun myyjään ei saada yhteyttä tai asiointi myyjän kanssa ei muusta syystä onnistu. Apuna asioimisessa voi käyttää esimerkiksi Euroopan kuluttajakeskuksen sivuilta löytyviä valmiita reklamaatiolomakkeita.
Suomalainen kuluttaja voi ulkomaisistakin verkkokaupoista ostettuaan kääntyä kotimaisen viranomaisen, eli KKV:n, puoleen. Näin on esimerkiksi silloin, kun kyseisen ulkomaisen kaupan verkkokauppaosoite on kuitenkin suomalainen tai verkkokaupassa asioiminen on mahdollistettu suomen kielellä ja markkinoinnin voidaan näin katsoa kohdistuvan nimenomaisesti suomalaisiin. Ratkaisussaan ”Etämyyntiä koskevat puutteet yrityksen verkkokaupassa” KKV toteaa, että vaikka ratkaisussa mainitun ulkomaisen verkkokaupan verkkosivuilla väitetään toimintaan sovellettavan Ruotsin kuluttajansuojalainsäädäntöä, sovelletaan suomalaisten kuluttajien osalta Suomen kuluttajansuojalakia. Tämä johtuu esimerkiksi siitä, että verkkosivusto oli suomeksi.
Verkkokauppa EU:n ulkopuolella
Myös EU:n ulkopuolisista verkkokaupoista ostaessa EU:n kuluttajansuojasäädökset pätevät. Lisäksi myös tällöin tulisi soveltaa esimerkiksi tuoteturvallisuuslainsäädäntöä. Näin on silloin, kun yritys myy ja markkinoi tuotteitaan EU:n alueella. Ulkomaisista verkkokaupoista ostaessa on kuitenkin aina hyvä pitää mielessä, että vaikka kuluttajansuojan tulisikin vastata EU:n edellyttämää tasoa, voi varsinainen sääntöjen ja lakien toimeenpano olla heikkoa. Lähtökohtaisesti kuluttajansuojasäännökset pätevät kuitenkin riippumatta esimerkiksi ulkomaisen verkkokaupan toimipaikan sijainnista.
Kuluttajansuojan tehokas toimeenpano myös ulkomaisten verkkokauppojen kohdalla on tärkeä tavoite. EU onkin erityisesti viimeaikaisessa säätelytoiminnassaan keskittynyt esimerkiksi digitaaliseen talouteen ja kuluttajien aseman turvaamiseen ja parantamiseen digitaalisilla markkinoilla. Tähän liittyen on vastikään säädetty esimerkiksi uusi digimarkkina-asetus (DMA) sekä digipalveluasetus (DSA). Erityisesti digipalveluasetuksen yhtenä tarkoituksena on suojella EU:n perusoikeuskirjaan kirjattuja perusoikeuksia, joihin lukeutuu esimerkiksi kuluttajansuoja.
Moni suosituista ulkomaisista verkkokaupoista, kuten esimerkiksi TEMU ja AliExpress, kuuluvat myös digipalveluasetuksen erityissääntelyn kohteena oleviin niin kutsuttuihin ”portinvartijoihin”, eli erittäin suuriin verkkoalustoihin, joiden toimintaa sisämarkkinoilla EU:n on tarkoitus erityisesti valvoa ja säädellä. Komissio onkin osana sääntelyn toimeenpanon valvontaa aloittanut virallisen menettelyn sen arvioimiseksi, onko esimerkiksi verkkokauppajätti TEMU rikkonut digipalveluasetuksen mukaisia velvoitteita ja rajoituksia koskien esimerkiksi myytävien tuotteiden laittomuutta ja verkkosivuston suunnittelua.
Sen sijaan tehdessäsi ostoksia EU:n ulkopuolisissa maissa paikan päällä, eivät EU:n kuluttajansuojasäännökset päde. Kaukomaissa shoppaillessasi sinun on siis itse huolehdittava kuluttajansuojan tason selvittämisestä sekä huomioitava myös se, ettei esimerkiksi tuoteturvallisuutta valvota välttämättä yhtä tarkasti kuin EU:n alueella. Myöskään tulli ei valvo tuotteiden turvallisuutta niiden maahantuonnin yhteydessä, jos tavarat on ostettu omaan käyttöön. Ulkomailla ostaessa onkin erityisen tärkeää aina perehtyä etukäteen kaupan ehtoihin, tuotteiden palautusoikeuteen sekä elinkeinonharjoittajan soveltamaan kuluttajansuojalainsäädäntöön.
Julkaistu 6.9.2024
Päivitetty 25.11.2024
