Tänään vietetään Black Fridayta, ja joulun alennusmyynnit kolkuttelevat jo ovella. Monien kukkaronnyörit ovat nyt aiempaa kireämmällä, jolloin tarjouksiin ja alennuksiin tarttuminen on entistä ajankohtaisempaa. Valitettavasti tämän tietävät myös rikolliset. 

Tunnetuin sesonginaikainen huijaus on tietojenkalastelu tekaistujen saapumisilmoitusten muodossa, mutta verkossa leviää myös toinen yhä enemmän suomalaisiin kuluttajiin kohdistettu huijaus: valeverkkokaupat. 

Tietojenkalastelua ja vääriä tuotteita – taustalla usein kansainvälinen rikollisuus 

Vaaran merkit on helpompi yhdistellä oikein, kun tietää, mihin valeverkkokauppahuijaus perustuu. Karkeasti valeverkkokaupat voi jakaa kahteen kategoriaan:  

  1. niihin, jotka kalastelevat luottokorttitietoja ja  
  2. niihin, joiden ansaintamalli perustuu halpatavaran myymiseen brändituotteina.  

Näistä jälkimmäiset ovat huomattavasti vaarallisempi ryhmä, sillä niihin panostetaan resursseja kuten mihin tahansa tavalliseen verkkokauppaan. Huijarit ovat valmiita näkemään paljonkin vaivaa saadakseen rikollisiin tarkoituksiin suunnatun verkkokauppansa pystytettyä.  

Valeverkkokaupan taustalta paljastuu usein sama kuvio: 

  • Huijarit perustavat yrityksen kotimaassaan. 
  • Yrityksen nimissä perustetaan ”pöytälaatikkofirma” (eli peiteyritys, jolla ei ole todellista toimintaa) johonkin Euroopan maahan tai Yhdysvaltoihin. Useimmiten peiteyritys perustetaan sellaiselle alueelle, jonka lainsäädäntö helpottaa omistajuuden häivyttämisen. 
  • Peiteyrityksen nimissä tehdään sopimus verkkokauppa-alustan toimittajan sekä maksunvälittäjän kanssa. Tämä erottaa ammattimaiset valeverkkokaupat kalasteluun keskittyvistä sivustoista, sillä tunnetun maksunvälittäjän käyttö lisää kaupan luotettavuutta. 

Näin halpatavaraan perustuva valeverkkokauppahuijaus etenee 

Kun huijaussivusto on saatu valmiiksi, se julkaistaan kuin mikä tahansa verkkokauppa. Huijarit tekevät ahkerasti markkinointia ja hakusanaoptimointia, jotta kuluttajat päätyvät sivustolle. Kun uhri löytää mielenkiintoisen tuotteen ja päättää ostaa sen, huijaus tapahtuu usein seuraavalla kaavalla: 

  • Uhri saa tilausvahvistuksen ja tuotteet lähetetään hänelle. 
  • Kun valeverkkokaupan tuote saapuu, se on jotain aivan muuta kuin tilattua. Tuotteen saavuttua uhri huomaa, että koon 41 merkkitennarit ovatkin viisi numeroa liian pienet ja brändi aivan muuta kuin luvattu. Tällöin rikolliset tienaavat rahaa myymällä halpatuotteita suurella katteella. 
  • Jos uhri reklamoi tuotteesta, vaativat huijarit palautusmaksua, joka voi olla jopa suurempi kuin tilatun tuotteen hinta. Jos uhri suostuu palautukseen, tienaavat huijarit siis vielä lisää. Jotkin valeverkkokaupat saattavat myös kalastella maksukortin tietoja palautusmaksun tai hyvityksen varjolla. 

Näin siis silloin, kun tuote ylipäätään saapuu. Osa valeverkkokaupoista ei koskaan lähetä tuotetta, vaan huijaus perustuu ostoskoriin syötettävien tietojen kalasteluun. 

Mistä valeverkkokaupan tunnistaa? 

Kun maksukortin tietoja kalastellaan suojaamattomalla lomakkeella hätäisesti kyhätyllä sivustolla, huijauksen tunnistaa helpommin. Vaatii tarkkaavaisuutta, jotta isommilla resursseilla rakennetun huijauksen pystyy tunnistamaan. Huijarit ovat kuitenkin kaikkea muuta kuin täydellisiä ja valeverkkokaupoilla on monia yhdistäviä piirteitä.  

Pidä mielessä ainakin nämä vinkit: 

  • Kiinnitä huomiota sivuston kieliasuun. Viliseekö jo etusivulla omituisia sanoja tai jopa kielioppivirheitä, kuten ”Viimeistä tilaisuus alennus” tai ”Vapaa toimitus”? 
  • Tarkista käyttöehdot, tietosuojaseloste sekä yrityksen yhteystiedot. Huijarit käyttävät usein konekäännöksiä tai kopioivat oikeudelliset tekstit muista verkkokaupoista. Luotettavassa verkkokaupassa tulee olla selkeästi esillä yhteystiedot sekä y-tunnus. 
  • Tarkista täsmäävätkö tiedot. Onko yrityksen nimi ”Veikko Kauppiaan Verkkokauppa”, mutta rekisteriselosteessa puhutaan ”Matti Meikäläisen Verkkokaupasta”? Myykö verkkokauppa vaatteita, mutta palautusehdoissa puhutaan viihde-elektroniikasta? 
  • Onko tuotteita valikoimassa realistinen määrä ja ovatko tuotetiedot riittäviä? Monet valeverkkokaupat voivat mainostaa etusivulla esimerkiksi kattavaa urheiluvaatevalikoimaa, mutta tuotteita on vain parisen kymmentä. Tuotetiedoissa saatetaan puhua kaupan oman brändin kengistä, mutta tuotekuva on kopioitu tunnetulta brändiltä. 
  • Käytä hakukonetta ja lue arvosteluja sekä keskusteluja. Jos sosiaalisesta mediasta löytyy paljon valituksia puuttuvista toimituksista tai viallisista tuotteista, on kyseessä todennäköisemmin huijaus. Valeverkkokaupat myös tehtailevat vääriä positiivisia arvosteluja – kiinnitä näissäkin siis huomiota kielioppiin ja mahdollisiin konekäännöksiin. 
  • Varmista, että verkkokauppa käyttää luotettavaa maksupalveluntarjoajaa. Tämä ei ole valitettavasti ole aukotonta, sillä huijarit hyödyntävät peiteyrityksiä erehdyttääkseen maksupalveluntarjoajia. 

Kuinka toimia, jos huomaat valeverkkokaupan 

Jos olet tilannut tuotteita valeverkkokaupasta, tärkeintä on ottaa välittömästi yhteyttä pankin asiakaspalveluun ja/tai luottokorttiyhtiölle. Tee sen jälkeen rikosilmoitus poliisille. 

Muita tapoja, joilla voit auttaa valeverkkokauppahuijausten ehkäisemisessä: 

  • Ilmoita epäilyttävästä verkkokaupasta Kilpailu- ja kuluttajavirastolle sekä Traficomille. 
  • Jos verkkokauppa käyttää kansainvälisesti tunnettua verkkokauppa-alustaa, kuten Shopifyta, ilmoita epäilyttävästä kauppiaasta alustan ylläpitäjälle. 
  • Jos epäilyttävä verkkokauppa käyttää luotettavaa maksupalveluntarjoajaa, kuten PayPalia, ilmoita tästä maksupalveluntarjoajalle. 
  • Voit myös ottaa yhteyttä suoraan verkkokauppaan. Kaikki epäilyttävältä vaikuttavat verkkokaupat eivät ole huijauksia, vaan esimerkiksi ruotsalainen verkkokauppa voi hyvin aloitella myyntiä Suomeen pienellä budjetilla ja on tällöin tehnyt käännökset koneellisesti. Jos verkkokauppa ei vastaa, on epäilylle todennäköisesti aihetta. 
  • Kuuntele ja kerro. Valeverkkokaupat voivat olla taitavasti rakennettuja, eivätkä kaikki uhrit välttämättä ymmärrä tulleensa huijatuksi. Uhriksi päätyminen ei ole häpeä. Rikolliset kehittävät koko ajan toimintaansa, ja huijauksen uhriksi voi joutua kuka tahansa meistä. Auta huijauksen uhriksi joutunutta olemaan yhteydessä viranomaisiin. 

Erityisesti kansainvälisiin verkkokauppa-alustojen ja maksupalveluiden toimittajiin voi olla haastavaa löytää oikeaa yhteydenottokanavaa, ja asiat saattavat edetä hitaasti. Ilmoittaminen kuitenkin kannattaa aina: mitä nopeammin ja useammin valeverkkokaupasta ilmoitetaan, sitä todennäköisemmin se saadaan ajettua alas ja huijaus lopetettua. 

Valeverkkokaupoista huolimatta verkko-ostoksia voi tehdä huoletta, kunhan pysyy tarkkana. Tärkein ohjenuora verkko-ostoksilla on: maltti on valttia! Vaikka tarjous kuulostaisi kuinka loistavalta, malta tutustua kauppaan ennen ostoksen tekoa.  

Turvallista Black Fridayta ja joulusesonkia! 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Juuso Paulasuo

KULUTTAJALIITON VAPAAEHTOINEN TURVALLISEN DIGITAALISEN ASIOINNIN LÄHETTILÄS

Juuso Paulasuo on toiminut vuodesta 2014 lähtien verkkokaupan, maksamisen ja digitaalisen identiteetin parissa. Ensimmäistä kertaa hän törmäsi valeverkkokauppaan vuonna 2019 ja on siitä lähtien tutkinut aihetta sekä jakanut tietoa sosiaalisessa mediassa ja blogeissa.