Suomalaiset menettivät erilaisiin huijauksiin viime vuoden aikana ennätysmäärän rahaa. Arvioiden mukaan jopa yli 40 miljoonaa euroa valui huijareiden taskuihin. Vaikka 40 miljoonaa on Suomen kokoisessa maassa järkyttävän iso summa, koko Euroopan unionin tasolla puhutaan jo useista miljardeista euroista. Nämä miljoonat ja miljardit eurot on tavallisten ihmisten säästöjä, jotka päätyvät rikollisille. 

Huijausten määrä lisääntyy jatkuvasti ja muu maailma tulee aina vähän jäljessä. Työtä huijausten estämisen ja ennaltaehkäisyn parissa tehdään paljon eri puolilla yhteiskuntaa ja miljoonia euroja saadaankin palautettua – joskus rikollisia saadaan myös kiinni. Huijaukset eivät kuitenkaan huomioi valtioiden rajoja, joten yksin Suomessa ongelmaa ei ratkaista. Viranomaisten riittämättömät resurssit ja digijättien laimeus huijausten estämisessä alustoillaan jättääkin ison vastuun yksittäiselle ihmiselle. Samalla kun toivomme, että sääntely ja digipalveluiden kehitys vähentäisivät huijauksia, on meidän myös parannettava omia taitojamme huijausten tunnistamisessa. 

On tärkeää ymmärtää yleisesti, miten huijaukset toimivat.

Huijausten tunnistaminen on tärkeä osa medialukutaitoa ja digitaitoja. Ei kuitenkaan riitä, että oppii tunnistamaan yhden huijauksen. Tärkeämpää olisi ymmärtää yleisesti, miten huijaukset toimivat, sillä tänään tehty huijaus voi olla jo huomenna täysin erilainen. On siis hyväksyttävä, että huijauksia voi esiintyä missä vain netissä ja sosiaalisessa mediassa. Tämän takia on muutettava kokonaan tapaa, jolla netissä ja sosiaalisessa mediassa olemme oppineet toimimaan. Sen sijaan, että luotamme turhankin varmasti omiin kykyihimme tunnistaa huijaus, tulisi aina varmistaa sivuston tai viestin aitous. 

Nämä miljoonat ja miljardit eurot on tavallisten ihmisten säästöjä, jotka päätyvät rikollisille.

Huijari voittaa joka kerta, kun keskittymisemme herpaantuu, teemme kiireessä päätöksen tai toimimme miettimättä seurauksia ja menetämme rahaa huijaukseen, oli kyse sitten 15 tai 5 000 eurosta. Voimme kuitenkin vielä kääntää pelin suunnan, ja siksi huijauksesta kannattaa aina ilmoittaa viranomaisille. Omaa osaamista pitää päivittää ja huijauksista on kerrottava myös läheisille. Koulutukset ja huijauksista tiedottaminen ovat ainoastaan välineitä, mutta ne eivät itsessään huijauksia estä tai ihmisten rahoja säästä. Silti juuri koulutukset ja tiedottaminen ovat elintärkeitä monille, joilla ei ole muita keinoja pysyä mukana huijausten täyteisessä digimaailmassa. Tämän vuoksi Kuluttajaliitto on tehnyt ja tekee jatkossakin työtä, jotta säästämme jokaisen euron sille, jolle se oikeasti kuuluu. 

Kuluttajaliiton Huijarit kuriin! -hanke koulutti, tiedotti ja neuvoi huijauksista yhdessä laajan yhteistyökumppaniverkoston kanssa vuosina 2019–2021. Lisätietoa huijauksista ja materiaaleja oman osaamisen päivittämiseen löytyy Kuluttajaliiton sivuilta osoitteesta www.huijausinfo.fi. 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Tapani Veija

Huijarit kuriin! -hankkeen projektipäällikkö 2019–2021