Unohtuiko ruoka lämpimään yön yli? Onko arki niin kiireistä, että kaupasta ostetut ainekset ehtivät pilaantumaan ennen käyttöä? Teitkö liikaa ruokaa, jota kukaan ei halua enää syödä? Et ole yksin – ruoan poisheiton taustalla vaikuttavat monimutkaiset tekijät. Jos kuulostaa tutulta, kannattaa jatkaa lukemista: ruoan oikeanlaisella käsittelyllä ja säilyttämisellä voidaan pyrkiä minimoimaan arjen käänteissä kotona syntyvää hävikkiä.
Jäähdytys
Itse valmistetun ruoan säilyvyyden kannalta oleellista on, että ruokaa käsitellään hygieenisesti valmistusvaiheessa ja keittiön puhtaudesta pidetään huolta. Jos ruokaa ei aiota syödä heti kuumentamisen jälkeen, on suositeltavaa, että ruoka jäähdytetään nopeasti. Pikainen jäähdytys estää kuumennuksessa säilyneiden bakteerien lisääntymisen ja takaa paremman laadun sekä säilyvyyden. Kuinka ruoan sitten saa jäähtymään? Lämmintä ruokaa ei kannata laittaa suoraan jääkappiin tai pakastimeen, sillä ruoasta hehkuva lämpö lämmittää muita elintarvikkeita tehden niistä bakteereille otollisen kasvualustan. Sen sijaan ruokaa kannattaa jäähdyttää seuraavin konstein:
- Siirrä ruoka uuteen säilytysastiaan ja laita ruoka jäähtymään kylmällä vedellä täytettyyn tiskialtaaseen.
- Jos tiskiallas on täynnä, laita säilytysastia kylmällä vedellä täytettyyn isoon kattilaan tai ämpäriin.
- Jaa ruoka pienempiin annoksiin, säilö ne erillisiin rasioihin ja laita rasiat kylmällä vedellä täytettyyn tiskialtaaseen. Ruoan annostelu, pilkkominen ja paloittelu nopeuttaa jäähtymistä.
- Kylmempinä kuukausina ruoan voi viedä säilytysastiassa pihalle tai parvekkeelle jäähtymään.
- Laita kylmävaraajia tiskipöydälle, siirrä ruoka erilliseen säilytysastiaan ja laita ruoka jäähtymään kylmävaraajien päälle.
- Jos ruokaa haluaa jäähdyttää huoneenlämmössä, kannattaa ruoka jälleen siirtää erilliseen säilytysastiaan ja jäähdyttää ilman kantta. Ruokaa ei kuitenkaan ole hyvä pitää huoneenlämmössä 1–2 tuntia pidempään!
Säilytys
Itse valmistettu ruoka säilyy jääkaapissa noin 2–4 päivää. Ruoat säilyvät pidempään, kun ne säilytetään ilmatiiviissä astioissa. Kannattaa suosia läpinäkyviä säilytysastioita, sillä muovisten säilytysastioiden läpi on hankalampaa tarkastella, mitä astian sisällä on ja miltä sisältö näyttää.
Koska jääkaapin lämpötila voi vaihdella huomattavasti jääkaapin eri osissa, myös elintarvikkeiden sijoittelulla voidaan vaikuttaa niiden säilyvyyteen. Jääkaapin ideaalilämpötila on 2–4 astetta, sillä se edistää useimpien elintarvikkeiden säilyvyyttä ja estää bakteereiden kasvua. Jääkaapin ovi ja ylin hylly ovat kuitenkin yleisesti lämpimämpiä kuin jääkaapin muut kohdat, sillä ne altistuvat eniten lämpimälle huoneilmalle. Niillä ei siis kannata säilyttää helposti pilaantuvia tuotteita, kuten maitoa, lihaa, kalaa ja kanaa, jotka vaativat viileämpiä lämpötiloja säilyäkseen hyvänä. Ylin hylly soveltuu sen sijaan esimerkiksi tähteiden säilyttämiseen, sillä sieltä ne eivät levitä hajua ja makua muihin tuotteisiin yhtä helposti kuin alemmille hyllyille säilöttynä. Oman jääkaappinsa kylmin kohta kannattaa selvittää jääkaapin käyttöohjeesta tai etsiä lämpömittarin avulla, sillä monissa kodeissa jääkaapin lämpötila on liian lämmin esimerkiksi tuoreen kalan oikeaoppiseen säilyttämiseen. Yleensä kylmin kohta on kaapin alin hylly.
Jos ruokaa tuli tehtyä kerralla paljon, kannattaa ylijäämä pakastaa. Esimerkiksi itse valmistetut keitot ja laatikot säilyvät Marttojen mukaan pakastimessa noin 1–3 kuukautta. Rasvaisen lihan ja kalan säilyvyysaika on sen sijaan melko lyhyt. Pakastimeen voi pelastaa myös sellaisia ruokia, jotka ovat menossa pian vanhaksi. Pakastaminen kuitenkin muuttaa elintarvikkeen koostumusta. Mitä enemmän ruoassa on vettä, sitä enemmän pakastimessa muodostuvat jääkiteet muuttavat sen rakennetta ja ominaisuuksia. Kannattaa myös muistaa, etteivät elintarvikkeet varsinaisesti parane pakastimessa. Pakasteetkin kannattaa siis pyrkiä käyttämään mahdollisimman pian. Marjat ovat poikkeus, ne pysyvät pakastimessa hyvänä seuraavaan satokauteenkin asti.
Uudelleenlämmitys
Kun ruokaa lämmitetään säilyttämisen jälkeen uudelleen, kannattaa varmistaa, että ruoka lämpenee kuumaksi, sillä bakteerit voivat käydä rellestämään myös puolilämpöisessä ruoassa. Ruokaviraston mukaan ruoka pitäisikin lämmittää aina yli +75-asteiseksi. Mikroaaltouunilla ruokaa uudelleen lämmitettäessä tämä tarkoittaa sitä, että ruokaa tulisi muistaa sekoittaa välillä, jotta ruoka kuumenee varmasti tasaisesti. Kannattaa muistaa, ettei ruokaa ole lähtökohtaisesti suositeltavaa lämmittää useammin kuin kerran. Siksi esimerkiksi pakasteet kannattaa laittaa useampaan pienenpään rasiaan. Näin kaikkea ruokaa ei tarvitse sulattaa kerralla, jos aikoo syödä vain yhden annoksen.
Ruokahävikkiä syntyy, kun alun perin syömäkelpoinen ruoka jää syömättä ja ruokaa päätyy jätteeksi. Suomen koko elintarvikeketjussa haaskataan vuosittain noin 360 miljoonaa kiloa ruokaa. Eniten ruokahävikkiä syntyy kotitalouksissa, joissa ruokaa heitetään roskiin vuosittain yli 100 miljoonaa kiloa. Hävikkiä syntyy melkein jokaisessa kodissa. Kiinnittämällä huomiota arjen rutiineihin, kuten ruoan käsittelemiseen, säilyttämiseen sekä uudelleenlämmittämiseen, on kuitenkin mahdollista tehdä pieniä muutoksia, jotka sekä helpottavat omaa arkea että myös vähentävät kotona syntyvää hävikkiä. Lisää tietoa ruoan säilytyksestä löydät Saa syödä -sivustolta, Marttojen verkkosivuilta sekä Maa- ja kotitalousnaisten verkkosivuilta.
Lähteet:
Martat: Pakastaminen
Ruokavirasto: Elintarvikkeiden uudelleen kuumentaminen
Lisää vinkkejä ruokahävikin hallintaan saat seuraamalla Kuluttajaliiton koordinoimaa Hävikkifoorumi-hanketta somessa! Löydät Hävikkifoorumin Facebookista, Twitteristä ja Instagramista, #hävikkifoorumi
Lue lisää hankkeesta.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Ronja Bruun
Hankeassistentti
Hävikkifoorumi-hanke
