Vieraskynä: Ruokahävikkiä torjumaan arjen hyveitä omaksumalla

Hävikkifoorumi-hankkeen blogisarjassa ovat äänessä kaikki hankkeen mainiot asiantuntijat! Tällä kertaa puheenvuoron saa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun markkinoinnin professori Outi Uusitalo.

Ruokahävikki on aikamme viheliäinen ongelma. Lähes huomaamatta ja vaivihkaa syömäkelpoisesta ruoasta on tullut vakavia seurauksia aiheuttavaa jätettä. Hävikki ei kuitenkaan synny itsestään, vaan se on seurausta yritysten, kotitalouksien ja kuluttajien toiminnasta. Milloin ja miksi ylimääräinen syömäkelpoinen ruoka ja sen käsittely on alkanut muodostua ongelmaksi?

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoululla olemme tutkineet ruokahävikkiä sosio-eettisestä näkökulmasta, tähteeksi jääneeseen ruokaan liitettyjen hyveiden ja arvostusten valossa. Keräsimme tutkimusaineistoa kahdelta aikaperiodilta. Vuosien 1885–1917 aineisto kuvaa ilmiötä agraariyhteiskunnassa ja 2008–2017 aineisto kypsässä kulutusyhteiskunnassa. Lähestyimme ruokahävikkiä mediatekstien kautta, sillä ne heijastavat yhteiskunnassa vallitsevia arvostuksia ja hyveitä.

Maatalousyhteiskunnassa ruokahävikki oli tuntematon käsite

Mediatekstit sadan vuoden takaa kuvaavat sitä, miten agraariyhteiskunnassa hävikin sijasta ongelmana oli ruoan niukkuus ja vaikea saatavuus. Ei puhuttu hävikistä vaan ruoan tähteistä. Tähteinä pidettiin kaikkea mahdollista, vihannesten kuorista kattilaan juuttuneisiin puuronjäännöksiin. Niukkuus ja arvostus kävivät käsi kädessä. Ruoan käsittelyä, arvostuksia ja käytänteitä ohjasivat hyveet kuten säästäväisyys, yksinkertaisuus, hyväntahtoisuus, huolenpito ja kunnioitus.

Agraariyhteiskunnassa hyveet ilmensivät paikallisuutta ja kuluttajien oman elämän hallintaa. Ne liittyivät usein yksilön huolellisuuteen ja pikkutarkkuuteen. Ruokaa oli niukasti ja ruoasta tuli pitää hyvää huolta. Ruoan arvostus merkitsi myös huolenpitoa läheisistä ihmisistä, eläimistä, luonnosta ja muista ihmisistä.

Yltäkylläisyys estää näkemästä roskiin heitettyä ruokaa ongelmana

Tämän päivän kehittyneessä kulutusyhteiskunnassa arkea kuvaa vauraus ja hyvinvointi, mutta myös valtava määrä jätteeksi muodostuvaa syömäkelpoista ruokaa. Tähteeksi jäänyttä ruokaa ei nähdä arvokkaana varantona, vaan kompostiin kätevästi sullottavana ylijäämänä. Ruoan tuotantoketju on monimutkaistunut ja hävikkiä syntyy ketjun kaikissa vaiheissa.

Hävikkiruoan käsittelyyn liitetään hyveitä kuten kunnioitus, oikeudenmukaisuus ja hyväntahtoisuus. Kypsässä kulutusyhteiskunnassa hyveet heijastavat hävikin tiedostamista yhteiskunnallisena ja globaalina ilmiönä, jolla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia seurauksia.

Jäte syntyy huomaamatta ja yltäkylläisyys estää näkemästä roskiin heitettyä syömäkelpoista ruokaa ongelmana, joka pitäisi omassa arjessa ratkaista. Vaikka ilmiön olemassaolo tunnistetaan, hävikkiin tai sen syihin ei aina tartuta omien tekojen kautta. Ruoka kietoutuu moniin muihin käytänteisiin; arki on palapeli, jossa etenkin näkymättömiä osia on vaikea hallita.

Vanhojen hyveiden, kuten säästäväisyyden, ruoan kunnioituksen ja läheisistä huolenpidon uudelleen omaksuminen voisi olla askel ruokahävikin vähentämisessä.

Ruokahävikin yhtenä syynä on kestäviä arjen käytänteitä ohjaavien standardien heikkous tai puuttuminen yhteiskunnan instituutioilta, yrityksiltä, kotitalouksilta ja kuluttajilta. Vanhojen hyveiden, kuten säästäväisyyden, ruoan kunnioituksen ja läheisistä huolenpidon uudelleen omaksuminen voisi olla askel ruokahävikin vähentämisessä. Kuluttaja tai organisaatio voi harjaannuttaa itsensä noudattamaan hyveitä, jotka automaattisesti ohjaavat arjen käytänteitä. Kun hyveet tukevat ruoan arvostusta kaikilla ruokaketjun tasoilla, ne voivat ohjata arkiset päätöksemme kohti kestäviä tekoja.     

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.