Lisäaineilla voidaan vaikuttaa tuotteen rakenteeseen, väriin, turvallisuuteen tai makuun. Yksipuolisesta, paljon prosessoituja elintarvikkeita sisältävästä ruokavaliosta saa runsaasti lisäaineita, mutta silloin ruokavalio on usein muutenkin kehnolaatuinen. 

Lisäaineet elintarvikkeissa

Lisäaineista liikkuu paljon vääriä väittämiä ja oletuksia, ja moni kuluttaja haluaa vältellä lisäaineita. Tämä on sinänsä hyvä suuntaus, koska moni runsaasti lisäaineita sisältävä tuote on samalla myös ravitsemuksellisesti kehnolaatuinen.

Lisäaineilla tarkoitetaan aineita, joita lisätään elintarvikkeisiin aina tarkoituksella. Niillä pyritään vaikuttamaan tuotteen säilyvyyteen, makuun, ulkonäköön tai rakenteeseen. Lisäaineilla voidaan estää bakteereiden ja muiden tauteja aiheuttavien mikrobien kasvua lihatuotteissa, saada makeisille tietty väri tai saada leivän rakenteeseen kuohkeutta. Lisäaineet voivat olla luontaisia, luontaisen kaltaisia tai keinotekoisia. Luontaiset lisäaineet on uutettu luonnon raaka-aineista. Luontaisen kaltaiset ja keinotekoiset lisäaineet valmistetaan laboratorio-olosuhteissa.

Turvallisuus syyniin

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA arvioi jokaisen lisäaineen turvallisuuden ennen kuin ne hyväksytään käyttöön. Myös lisäaineiden mahdolliset yhteisvaikutukset ovat puhuttaneet viime vuosina, mutta tällä hetkellä niitä on tutkittu vasta vähän.

Lisäaineet on lainsäädännön mukaan ilmoitettava tuotteen ainesosaluettelossa. Lisäaineen voi ilmoittaa lisäaineen nimellä, käyttötarkoitusta osoittavalla ryhmänimellä tai numerotunnuksella eli E-koodilla. E-kirjain numeron edessä merkitsee, että lisäaine on saanut käyttöluvan EU:lta. Käyttöluvan saaminen edellyttää, että EU:n viranomaiset ovat arvioineet lisäaineen turvalliseksi elintarvikekäytössä.

Yksipuolisesta ruokavaliosta liikaa lisäaineita

EU edellyttää, että kansalaisten lisäaineiden saantia seurataan. Suomalaisella aikuisväestöllä lisäaineiden saanti ei ole ongelma, sillä niiden saanti on vähentynyt säännöllisesti vuoden 1988 ja 1995 tasoista. Lasten kohdalla tilanne on toinen. Etenkin alle kouluikäiset lapset voivat saada liikaa bentsoehappoa mehuista ja nitriittiä makkaroista, nakeista ja leikkeleistä.

Lisäaineiden saanti voi olla liiallista sellaisilla henkilöillä, jotka syövät kovin yksipuolisesti ja pääosin pitkälle prosessoitua ruokaa. Lisäainepitoisimmat ruoat ovat usein ravitsemuksellisesti kehnolaatuisia, joten suuri lisäaineiden saanti kertoo myös yleisesti huonosta ruokavaliosta. Esimerkiksi sellaiset nuoret, joiden ruokavalioon kuuluu paljon virvoitusjuomia, makeisia, napostelutuotteita ja muita pitkälle prosessoituja tuotteita, saavat runsaasti lisäaineita.

Lisää tietoa

Löydät helpoiten tietoa elintarvikkeiden sisältämistä lisäaineista tutustumalla tarkkaan ostamiesi elintarvikepakkausten ainesosaluetteloihin. Ruokaviraston verkkosivuilta löytyy myös luettelo elintarvikkeiden lisäaineista.