Suomalaista ruokaa pidetään huipputurvallisena. Erittäin hyvä elintarviketurvallisuus ei ole syntynyt itsestään, vaan sen takana on mittava, ruokaketjun eri vaiheissa tehty työ. Tutkimukset, ruokaketjun yhteistyö, viranomaisten ja yritysten omat järjestelmät ja elintarvikevalvonta tähtäävät kaikki parempaan elintarviketurvallisuuteen. Elintarvikevalvonta valvoo elintarvikkeiden turvallisuutta ja sitä, että niistä annettavat tiedot ovat oikeita. Valvontaa tehdään monen eri tahon toimesta. Tuottajien, viranomaisten ja kaupan lisäksi myös kuluttajan on oltava tarkka ja tehtävä oma osuutensa, jotta syöty ruoka on turvallista nauttia. 

Elintarvikkeiden laatua valvotaan monin eri tavoin

Ruokavirasto tutkii erilaisten taudinaiheuttajien ja muun muassa raskasmetallien pitoisuutta tai saantia sekä eläimillä että ihmisillä. Näiden tutkimusten perusteella voidaan ohjata lainsäädäntöä ja esimerkiksi kuluttajaviestintää ruokavalinnoista. Kunnat tekevät käytännön elintarvikevalvontaa yrityksissä. Valvonnassa hyödynnetään Ruokaviraston ohjeistusta. Lainsäädännön, ohjeistuksen ja yhteistyön avulla erilaisia taudinaiheuttajia on pystytty tehokkaasti torjumaan tuotantoketjussa. Tästä syystä monia taudinaiheuttajia esiintyykin Suomessa huomattavasti vähemmän tai ei lainkaan moniin muihin Euroopan maihin verrattuna. Se, että suomalaisessa siipikarjassa esiintyy salmonellatartuntoja kansainvälisesti katsoen erittäin vähän, on yksi esimerkki suomalaisen ruokaketjun tehokkaasta toiminnasta.

Ruokavirasto

Ruokavirasto edistää, valvoo ja tutkii elintarvikkeiden turvallisuutta ja laatua, eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvinterveyttä sekä maa- ja metsätalouden tuotantoon käytettäviä lannoitevalmisteita, rehuja ja kasvinsuojeluaineita ja lisäysaineistoja eli siemeniä ja taimiaineistoa.

Kunnallinen elintarvikevalvonta

Käytännön elintarvikevalvonta on kuntien vastuulla. Jokainen kunta vastaa omalla alueella tuotettujen elintarvikkeiden valvonnasta. Kunnassa valvontaa tekevät eläinlääkärit, terveystarkastajat tai muut kunnalliset elintarvikevalvojat. Ruokavirasto ohjaa ja opastaa heitä valvontatyössä.

Tulli

Tulli valvoo EU-jäsenmaista ja kolmansista maista tulevia muita kuin eläinperäisiä saatavia elintarvikkeita. Tulli valvoo elintarvikkeiden turvallisuutta laboratoriotutkimuksin. Elintarvikkeista tutkitaan muun muassa lisäaineita, kasvinsuojeluaineiden jäämiä, hometoksiineja, ympäristömyrkkyjä sekä mikrobiologista laatua ja geenimuuntelua. Väärennetyt elintarvikkeet ovat uusi iso haaste Euroopassa. Tulli pyrkii estämään näiden pääsyn Suomen markkinoille.

Yritysten omavalvonta

Yritysten omavalvonta on keskeisin elintarviketurvallisuutta varmistava tekijä. Omavalvonta on yrityksen järjestelmä, jolla se varmistaa, että elintarvike, sen valmistus ja siitä annettavat tiedot vastaavat tuotteille elintarvikemääräyksissä asetettuja vaatimuksia.

Elintarviketurvallisuutta parantaa Ruokaviraston koordinoima Oiva, joka on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä. Mitä paremman Oiva-arvosanan, eli leveämmän hymyn, yritys saa, sitä paremmin ravintolan tai myymälän elintarviketurvallisuusasiat ovat. Järjestelmä kannustaa yrityksiä oman toimintansa kehittämiseen. Lisäksi se on yhtenäistänyt valvontaa ja vaikuttanut erityisesti niihin toimijoihin, joilla elintarviketurvallisuus ei ole ollut korkealla tasolla. Kuluttajilla on vapaa pääsy verkossa toimivaan Oiva-raportointijärjestelmään.

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA

Euroopassa ruoan turvallisuudesta vastaa EFSA (European Food Safety Authority) eli Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto. EFSA tarjoaa riippumatonta tieteellistä neuvontaa kaikissa asioissa, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti elintarvikkeiden turvallisuuteen. Tämä koskee myös eläinten terveyttä ja kasvien suojelua. EFSA kerää tietoa ja tekee riskinarviointeja. Riskinhallinnasta vastaavat tahot (esim. Euroopan komissio) tekevät päätöksiä EFSA:n lausuntojen pohjalta. Viraston yhtenä tehtävänä on antaa vankka tieteellinen perusta elintarviketurvallisuutta koskevien lainsäädännöllisten toimenpiteiden määrittelemiselle. EFSA:n tavoitteena on myös tarjota jatkuvasti asianmukaista ja tarkkaa tietoa elintarviketurvallisuudesta kaikille osapuolille ja kuluttajille.

Kuluttajallakin on vastuu

Voit omalla toiminnallasi pilata moitteettoman elintarvikkeen. Ole siis tarkka!

Elintarvikkeiden sisältämät bakteerit voivat olla haitallisia, jos elintarvikkeita käsitellään väärin. Huonosta keittiöhygieniasta voi seurata ruokamyrkytys, jos bakteerit ovat päässeet lisääntymään niille otollisissa oloissa. Yleisimmät ruokamyrkytysbakteerit joutuvat elimistöön huonosti kuumennetusta ruuasta, liian lämpimässä säilytetyistä elintarvikkeista, liian hitaasti jäähdytetyistä elintarvikkeista ja huonosta käsihygieniasta.

Ole tarkkana keittiössä:

  1. Älä anna kylmäketjun katketa matkalla kaupasta kotiin.
  2. Säilytä elintarvikkeita oikeissa lämpötiloissa.
  3. Pese kädet huolellisesti aina ennen ruuanlaittoa ja eri raaka-aineiden käsittelyjen välissä.
  4. Käytä puhtaita keittiövälineitä ja pese ne aina käyttökertojen välissä.
  5. Pese leikkuulauta hyvin erityisesti lihan ja kanan leikkuun jälkeen.
  6. Käytä omia leikkuulautoja lihatuotteille, kasviksille ja leivälle.
  7. Leikkuulauta kannattaa pestä välillä astianpesukoneessa.
  8. Vaihda keittiöpyyhe ja tiskirätti usein.
  9. Pidä jääkaappi riittävän kylmänä, oikea lämpötila on +4 – +6 astetta.
  10. Kypsennä ruoka riittävän kuumaksi.
  11. Jäähdytä ruoka nopeasti – älä jätä ruokaa tuntikausiksi pöydälle jäähtymään.
  12. Pidä raa’at ruoka-aineet ja valmiit ruuat erillään.