Suomen Potilaslehti 3/2020

Suomen Potilaslehden 3/2020 teemana on potilasturvallisuus. Lataa PDF-tiedosto tai lue keskeisimmät artikkelit alta!

Katso kaikki Potilaslehdet täältä.

HUOM! Painetussa Potilaslehdessä oli väärä numero Tutkimukseen etsitään osallistujia -jutun lopussa. Tohtorikoulutettava Anu Jokisen oikea puhelinnumero on 0400 528825. Pahoittelemme virhettä!

Sisällys

Potilasturvallisuuden professori Tuija Ikonen: Potilasturvallisuuden tason kehittymisen seurannalle tarvitaan yhteisiä mittareita ja käytäntöjä

Elokuussa Turun yliopiston potilasturvallisuuden professorina aloittanut Tuija Ikonen johtaa myös Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskusta Vaasan sairaanhoitopiirissä. Pitkän työuransa aikana hän on nähnyt, minkälaisten ongelmien parissa arjessa painitaan, kun kaikki ei suju potilaan tai asiakkaan kannalta toivotulla tavalla.

Potilasturvallisuuden tarina on Suomessa verrattain nuori. Tuija Ikonen kertoo Potilaslehdelle, miten potilasturvallisuus on viime vuosikymmenten saatossa kehittynyt ja omasta roolistaan matkan varrella.

Tuija Ikonen: Olen koulutukseltani kirurgi ja thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri. Kun olin nuori lääkäri, potilasturvallisuudesta ei vielä puhuttu. Potilaita hoidettiin parhaan osaamisen mukaan, mutta kaikenlaista sattui ja tapahtui. Potilaat ja omaiset olivat yleensä kiitollisia annetusta hoidosta, vaikka komplikaatiota olisi tullut tai virheitä sattunut.

Laatuajattelu alkoi tulla lääkärin työhön 1990-luvulla ja 2000-luvun taitteessa alettiin ymmärtää, että virheitä voi aktiivisesti estää erilaisilla suojauksilla ja että yksilön toiminnan lisäksi myös monet järjestelmään liittyvät asiat vaikuttavat siihen, kuinka hoidossa onnistutaan ilman vahinkoja.

Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus yhdistää alan toimijat

Vaasan sairaanhoitopiirissä on pitkään tehty työtä potilasturvallisuuden eteen ja v. 2019 sairaanhoitopiiri perusti potilasturvallisuuden osaamiskeskuksen, jonka nimeksi tuli lopulta Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus. Toukokuussa 2020 meille myönnettiin kolmivuotinen valtionavustus ja sen myötä tehtäväksi tuli potilas- ja asiakasturvallisuuden kansalliset koordinaatiotehtävät. Keskuksen toimintaa ohjaa, seuraa ja arvioi sosiaali- ja terveysministeriön asettama ohjausryhmä. Parhaillaan olemme laajentamassa toimintaamme uusilla työntekijöillä. Toimimme verkostomaisesti. Olennaista on tavoittaa kaikki potilasturvallisuuden asiantuntijat ja palvelujärjestelmän päättäjät, jotta voimme jakaa tietoa ja jalkauttaa hyviä käytänteitä sekä sopia yhteisistä tavoista seurata ja mitata turvallisuuden toteutumista.

Huomio sinne, missä on tarve parantaa potilaan tai asiakkaan saamaa palvelun laatua ja turvallisuutta

Kehittämiskeskuksen tehtäväksi on annettu huolehtia kansallisen potilas- ja asiakasturvallisuusstrategian
toimeenpanon koordinaatiosta, kehittää yhtenäisiä menettelyjä, edistää tutkimusta ja jakaa tietoa avoimesti. Toiminta-ajatuksena on tehdä yhteistyötä kaikkien potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittäjien kanssa.

Erityisesti haluamme kehittää niitä potilasturvallisuuden osa-alueita, joissa on tunnistettu tarve parantaa potilaan tai asiakkaan saamaa palvelun laatua ja turvallisuutta. Keskitymme Vaasassa aluksi akuuttihoidon eri vaiheiden ja hoitoketjujen turvallisuuden varmistamiseen sekä lääkitys- ja laiteturvallisuuteen. Myös kotiin vietävät palvelut sekä etähoidon ja digitalisaation hyödyt ja riskit ovat kiinnostuksen kohteina.

Haluamme myös edistää potilaiden ja asiakkaiden äänen kuulumista kehittämisessä. Erityisasiantuntijamme Tarja Pajusen tehtävänä on nimenomaan asiakkaan ja potilaan näkökulman huomioiminen pitämällä yhteyttä järjestöihin ja sidosryhmiin.

Potilasturvallisuuteen tarvitaan kehittävää otetta

Monet potilasturvallisuutta varmistavat käytännöt, kuten tarkistuslistat ja vaaratapahtumien ilmoitusmenettelyt, ovat laajasti käytössä. Myös suomalaisella henkilöstöllä on hyvä ammattiosaaminen ja halu tehdä työnsä hyvin. Suomessa potilasturvallisuus on kansainvälisesti vertailtuna hyvällä tasolla. Esimerkiksi omat tuloksemme osoittavat, että lähinnä amerikkalaisista aineistoista tehdyt arviot estettävistä sairaalakuolemista ovat aivan liian suuria. Eli Suomessa tarjotaan kyllä pääasiassa turvallista hoitoa ja laadukasta palvelua.

Ongelmana on ollut valtakunnallisen koordinaation puute kehittämisessä. Keskuksemme tehtävänä on vahvistaa yhteistyötä ja yhdessä kehittämisen kulttuuria Suomessa. Esimerkiksi tietoon perustuva potilasturvallisuuden tilannekuva puuttuu, eikä meillä ole yhteisiä mittareita ja käytäntöjä seurata turvallisuuden tason kehittymistä. Kun emme tiedä, miten onnistumme potilasturvallisuustyössä, emme myöskään voi oppia vertaiskehittämisen kautta toisista organisaatioista. Tähän olemme laatimassa selvitystä ja suositusta ensi vuoden aikana Vaasan vetämässä TEAS-hankkeessa. Kun tiedämme potilas- ja asiakasturvallisuuden todellisen tilan, voimme myös kohdistaa kehittämisen voimavarat tehokkaammin ja tehdä yhdessä oikeita asioita.

Potilasturvallisuuden professorina pidän tärkeänä turvallisuutta varmistavien työelämätaitojen sisällyttämistä lääkäreiden ja hoitajien peruskoulutukseen. Tätä suunnitellaan nyt sekä Turun yliopistossa että Pohjanmaan alueella korkeakouluyhteistyönä. Peruskoulutuksen lisäksi jokaisella työpaikalla tarvitaan perehdytystä ja osaamisen päivittämistä myös kokeneemman henkilöstön parissa. Toimintaympäristöt, hoitomenetelmät ja käytännöt muuttuvat. Turvallisuuden varmistamisen ja vahingoilta suojautumisen pitää seurata yleistä kehitystä, tai mieluummin jopa ennakoida sitä. Etävastaanotot ja digitalisaatio ovat hyvä esimerkkejä siitä, kuinka käyttöön otetaan uusia menettelytapoja, joiden hyödystä ja riskeistä meillä ei ole tarkkaa käsitystä. Tarvitaan tutkimusta ja seurantaa uusista menetelmistä, että osaamme käyttää niitä parhaalla tavalla potilaiden ja asiakkaiden hyväksi.

Sivun alkuun

Taukojumppaa ja elvyttäviä vastaliikkeitä – koronakevät sai monen etätyöläisen paikat jumiin

Koronatilanne ajoi toimistotyöläiset töihin kodin seinien sisään. Joku tekee töitä työhuoneessa, toinen näpyttää tietokonetta ruokapöydällä ja kolmas on valloittanut sohvannurkan läppärin kanssa. Työn tavat ovat muuttuneet ja tauotkin saattavat unohtua etäkokousten välissä. Mitä kaikkea lisääntynyt etätyö on tuonut työergonomiaan? Potilaslehti haastatteli Mehiläisen vastaavaa työfysioterapeutti Raili Vartiaista, joka kertoi vinkkinsä työergonomian vinkkinsä kotona työskenteleville.

Kuka olet ja mitä teet?

Toimin vastaavana työfysioterapeuttina Helsingin alueella terveydenhuoltopalveluja tuottavassa Mehiläisessä. Helsingissä meillä työterveyshuollossa työskentelee tällä hetkellä 23 työfysioterapeuttia. Vastaavan työfysioterapeutin roolissa osallistun työfysioterapiapalveluiden ja työfysioterapeuttien osaamisen kehittämiseen. Lisäksi teen itse työtä tuki- ja liikuntaelinoireisten asiakkaiden parissa. Minulla on jo yli 20 vuoden työura takana Mehiläisessä ja olen viihtynyt hyvin.

Miksi vastaanotollesi yleensä hakeudutaan?

Asiakkaiden vaivat ovat pysyneet pitkälti samoina vuosien saatossa. Tavallisimmat vaivat, joiden vuoksi vastaanotolle hakeudutaan, ovat selkä-, niska-hartiaseutu-, olkapää- ja polvivaivat. Vaivojen painopiste vaihtelee hieman työntekijöiden toimialasta riippuen. Esimerkiksi fyysisesti raskaissa työtehtävissä, joissa ollaan paljon jalkojen päällä, korostuvat alaselän, lonkan ja polvien vaivat. Toimistotyöläisellä taas tavallisia vaivoja ovat niska-hartiaseudun ja yläraajojen ongelmat. Tosin runsas istuminen rasittaa myös alaselkää.

Mitkä ovat vaaranpaikat työergonomian suhteen, kun ihmiset ovat siirtyneet tekemään enemmän töitä kotoa käsin?

Etätyöksi soveltuva työ on yleensä näyttöpäätetyötä. Päätetyöskentelyn kuormitustekijät ovat pitkälti samat kuin jos työ tehtäisiin toimistossa: pitkään samanlaisena jatkuva työasento (istuminen), niska-hartiaseudun staattinen jännitys ja käsien toistoliikkeet. Myös silmät väsyvät pitkään näyttöpäätteelle katsottaessa.

Työpaikoilla on usein jo panostettu ergonomia-asioihin. Toimistoissa on säädettävät työtuolit ja sähköisesti korkeussäädettäviä pöytiä, jolloin työasennon säätäminen itselle sopivaksi ja työasennon vaihtelu on helpompaa. Kotona näitä samoja mahdollisuuksia ei usein ole, kun töitä tehdään esimerkiksi ruokapöydän ääressä tai sohvalla istuen. Monesti istuma-asento ei ole riittävän hyvin tuettu, eikä työtason korkeutta voi säätää. Pelkän kannettavan tietokoneen kanssa työskentely johtaa helposti etukumaraan työasentoon, mikä lisää kuormitusta niskan ja yläselän alueelle. Pientä näyttöruutua katsellessa myös silmien kuormitus kasvaa, kaikilla kun ei ole kotikäytössä isompaa erillistä näyttöruutua.

Työntekijät ovat kuitenkin löytäneet kekseliäitä ratkaisuja työergonomian parantamiseksi kotona. Muun muassa on laitettu tietokone välillä silityslaudan päälle tai pöydälle laatikon päälle, jotta voidaan työskennellä välillä seisten. Myös erilaisia tyynyjä käytetään pehmusteena ja lisätukea antamaan. Kaikenlainen luovuuden käyttö on sallittua. Olen huomannut, että ihmiset ovat myös entistä enemmän alkaneet panostaa etätyön ergonomiaan hankkimalla toimistopöytiä ja -tuoleja kotiin, koska tulevaisuuden näkymät ovat sellaiset, että etätyö tulee ehkä pysyvästi lisääntymään.

Onko etätyöskentely jo muuttanut vaivojen luonnetta?

Näyttöpäätetyötä tekevien oireilu lisääntyi koronakevään aikana ja yhteydenottoja työterveyshuoltoon tuli tämän vuoksi runsaasti. Paikat olivat selvästi monella jumissa, mutta vastaanotolle ei uskallettu tulla. Onneksi saimme Mehiläisessä pikavauhdilla käyttöön etävastaanottomahdollisuuden. Etäyhteydellä esi-
merkiksi Teamsin kautta pystyimme auttamaan asiakkaita sekä kotityöpisteen ergonomian kehittämisessä että omahoito-ohjeiden avulla. Tämä on toiminut yllättävänkin hyvin, tosin nyt asiakkaat tulevat jo rohkeammin taas vastaanotollekin.

Mitkä ovat työergonomian vinkkisi kotona työskentelevälle?

Ihminen on luotu liikkuvaksi, joten muista vaihdella työasentoa. Tauota työtäsi ja tee elvyttäviä vastaliikkeitä ja taukojumppaa työn lomassa. Pienistäkin tauoista on hyötyä. Olen huomannut, että kotona tauot tahtovat helpommin unohtua ja työhön saatetaan uppoutua pitkiksikin, kun ympärillä ei ole häiriötekijöitä. Toisaalta etätyö tuo myös joustoa päivään. Mieti, voisitko aloittaa työpäivän aiemmin ja käydä kävelyllä vaikka keskellä päivää. Työmatkoihin normaalisti kuluvaa aikaa voi hyödyntää esimerkiksi liikuntaan.

Työnantajilla on eri käytäntöjä etätyön työergonomian tukemiseksi. Monilla työpaikoilla on järjestetty yhteistyössä työterveyshuollon kanssa lyhyitä webinaareja, joissa annetaan ohjausta ja neuvontaa terveellisen työasennon järjestämiseksi tai liikunnan lisäämiseksi etätyössä. Jotkut työnantajat ovat sallineet työvälineiden, kuten tuolien tai näyttöruutujen, siirtämisen väliaikaisesti kotiin. Jos kotityön ergonomiassa on jotain todella pielessä, kannattaa keskustella asiasta oman esimiehen kanssa. Rohkaisen myös hakemaan vaivoihin apua ajoissa, jolloin niihin on helpompi vaikuttaa. Uskon, että keskustelu kotiergonomiasta tulee kokonaisuutena lisääntymään etätöiden jatkuessa.

Haluatko kertoa vielä jotakin Potilaslehden lukijoille?

Moni työnantaja on aiemmin järjestänyt työntekijöilleen ohjattua ryhmäliikuntaa, jotka ovat nyt koronan vuoksi tauolla. Vinkkinä työnantajille ehdotan, että yhteisiä jumppa- ja liikuntatunteja voi järjestää myös etäyhteydellä. Toki jokainen voi myös lisätä kävelyjä tai pyörälenkkejä etenkin, jos työmatkaliikunta jää nyt saamatta. Älä unohda liikkua!

Sivun alkuun

Lääkäri kuuntelee stetoskoopilla

Marina Kinnunen – potilasturvallisuuden kehittämisen pioneeri

Tie potilaan turvallisempaan hoitoon on paikoin ollut pitkä, mutta myös tuloksia on matkan varrella saatu aikaan. Marina Kinnunen aloitti työuransa sosiaali- ja terveyshuollon parissa sairaanhoitajana vuonna 2000. Kun Marina siirtyi työssään potilasturvallisuuden saralle lähes 13 vuotta sitten, oli potilasturvallisuudessa vielä paljon kehitettävää.

”Sai tehdä paljon töitä, että ihmiset avasivat silmänsä potilasturvallisuuden puutteille.” Vaaratapahtumia tapahtui tuolloin liikaa. Kun näiden tapahtumien raportointi on nyt yleistynyt, on myös tietoisuus potilasturvallisuuden tilasta kasvanut. ”Nyt tulisi keskittyä rakentamaan ja kehittämään tiedon mittaamisen työkaluja ja tehdä kehitystyötä saadun tietopohjan avulla. Painopisteen tulee siirtyä ennakointiin, riskien arviointiin ja onnistumisista oppimiseen”, Kinnunen muistuttaa.

Seuranta vaatii yhdenmukaisia mittareita

Suomessa on ollut jo useampia potilasturvallisuusstrategioita. ”Lähtötason mittauksia ei kuitenkaan ole tehty, eikä meillä ole kokonaisvaltaista mittaristoa, josta tämän voisi selvittää.” Potilasturvallisuus on kuitenkin mennyt eteenpäin ja sen näkee monesta asiasta. Toimintakulttuuri on muuttunut ja kehittämistä tehdään huomattavasti enemmän kuin 13 vuotta sitten. ”Tietoisuus potilasturvallisuudesta on noussut ja myös asiakkaat ovat tietävät turvallisuutta varmistavista toimista.”

Potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus kehittää ja tutkii

Suuri edistysaskel Suomessa on vastikään perustettu potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus. ”Nyt meillä on toimija, jonka tehtävänä on kehittää ja tutkia potilasturvallisuutta. Sille on varattu myös määrärahat.” Suomessa lainsäädäntö edellyttää laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelmaa, eli turvallisuusjohtamisjärjestelmää. Tämän avulla turvallisuutta hallitaan ja kehitetään. ”Mutta vielä on paljon tekemistä. Tarvitaan enemmän tutkimustietoa sekä uutta lainsäädäntöä tukemaan tätä työtä.”
Potilastuvallisuus ei Kinnusen mielestä saa tarvitsemaansa näkyvyyttä ja kuuluvuutta yhteiskunnallisessa keskustelussa. ”Valitettavasti yhdelle ihmiselle tapahtunut haitta jää hyvin pienelle huomiolle. En toki kaipaa kulttuuria, jossa näistä reposteltaisiin, mutta kyllä suurista haasteista pitäisi puhua enemmän.”
Potilasturvallisuudessa on tällä hetkellä paljon käynnissä. ”Uskon, että olemme Suomessa nousemassa aivan uudelle tasolle koko turvallisuuden kehittämisessä. Se tehdään kaikkien toimijoiden yhteistyöllä ja myös potilaat, asiakkaat ja omaiset tarvitaan mukaan tähän työhön”, summaa Kinnunen.

Marina Kinnunen on vaasalainen kauppatieteiden tohtori, sairaanhoitaja ja sosiaali- ja terveysalan pitkän linjan asiantuntija. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen erityisesti potilas- ja asiakasturvallisuuden osalta toimii Marinan innostuksen lähteenä.

Sivun alkuun

Kädet tietokoneella

Satasairaalan verkkosivut ovat selkokieliset

Selkokieltä tarvitsee Suomessa arviolta jopa 14 prosenttia väestöstä. Selkokielen kasvun tarve johtuu useista eri syistä, kuten väestön ikääntymisestä, maahanmuuttajien määrän kasvusta sekä nuorten lukutaidon heikentymisestä (lähde: Selkokeskus).

Satasairaalan verkkosivut ovat kokonaan saavutettavat ja potilaille ja asiakkaille suunnatut tekstit ovat selkokieliset. Matkalla kohti selkokielisiä verkkosivuja uudistuksia on vienyt eteenpäin selkokielikoordinaattori Riikka Törnroos. Suomen Potilaslehti haastatteli Riikkaa, joka kertoi selkokielen eduista ja tärkeydestä erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja 17 jäsenkuntansa noin 220 000 asukkaalle yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Sairaanhoitopiirin sairaalat sijaitsevat Porissa, Raumalla ja Harjavallassa ja näiden lisäksi psykiatrian ja kehitysvammaisten erityishuollon toimipisteitä on useilla eri paikkakunnilla.

Haastattelussa Satasairaalan selkokielikoordinaattori Riikka Törnroos

Kerro hieman itsestäsi

Olen Riikka ja asun Ulvilassa, Satakunnassa. Työskentelen Satakunnan sairaanhoitopiirin selkokielikoordinaattorina. Pääasiallinen tehtäväni on muokata (joskus hieman hankaliakin) tekstejä selkokielelle. Tekstit on tarkoitettu suurimmaksi osaksi potilaille ja asiakkaille, mutta osin myös sairaalan henkilökunnalle. Koulutukseltani olen sosionomi (ylempi AMK). Olen opiskellut aineopintojen verran myös suomen kieltä, jotta voin tehdä nykyistä työtäni mahdollisimman hyvin.

Miten itse kiinnostuit selkokielen
hyödyntämisestä?

Olen työskennellyt kehitysvammaisten ihmisten parissa ja selkokieli on aina ollut yksi arjen työväline, joka helpottaa ymmärtämistä puolin ja toisin.

Kun opiskelin ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, tein kehittämishankkeen, jossa kehitysvammaiset ihmiset saivat koulutusta toimiakseen kokemusasiantuntijoina. Sen jälkeen he ovat kertoneet erilaisissa tilaisuuksissa, miksi he tarvitsevat selkokieltä. Kun kehitysvammainen ihminen itse perustelee, miksi hän toivoo, että sosiaali- ja terveysalan ammattilainen käyttää selkokieltä viestiessään hänen kanssaan, se on uskomattoman vakuuttavaa, koskettavaa ja pysäyttävää.

Kirjoitin kehittämishankkeesta opinnäytetyön. Halusin kirjoittaa sen kehitysvammaisille ihmisille, jotka kouluttavat kanssani sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia ja opiskelijoita.

Kielellä on valtava voima. Sen avulla voidaan hallita ja alistaa muita ihmisiä. Toisaalta kieli voi olla tasa-arvon ja saavutettavuuden merkittävä edistäjä. Siksi selkokieli kiinnostaa minua.

Miksi selkokielinen viestintä sote-asioissa on tärkeää?

Selkokieli on äärimmäisen tärkeä asia sosiaali- ja terveydenhuollossa, sillä se lisää ihmisten välistä tasa-arvoa. Jos asioista puhutaan sellaisella kielellä, joka ei ole asiakkaalle tai potilaalle ymmärrettävää, hän ei voi osallistua keskusteluun eikä päätöksentekoon. Silloin hän on auttamatta muita heikommassa asemassa.

Näen selkokielen hyödyissä ikään kuin kaksi puolta. Toisaalta selkokielestä hyötyvät sellaiset ihmiset arkipäivässään, joille tavallinen yleiskieli on liian vaikeaa lukea tai ymmärtää. Vaikeus voi johtua esimerkiksi muistisairaudesta tai siitä, että suomi ei ole äidinkieli.

Toisaalta erikoistilanteissa ihan jokainen ihminen tarvitsee selkokieltä. Erikoistilanne voi olla vaikka oma tai läheisen sairastuminen. Se on pelottavaa ja ahdistavaa, eikä siinä tilanteessa ole kykyä tai voimia lukea ja ymmärtää vaikeita tekstejä tai puhetta, jossa on mukana latinankielisiä termejä.

Mielestäni jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen tulisi osata ja myös käyttää selkokieltä, kun kohtaa asiakkaan tai potilaan.

Mikä on selkokielisen viestintänne tarina?

Teimme ensimmäisen selkokielisen ohjeen potilaille vuonna 2012. Ohje liittyi syöpähoitoihin ja saimme siitä potilailta paljon positiivista palautetta. Päätimme, että tähän suuntaan haluamme jatkaa! Nyt osa potilasohjeistamme on selkokielisiä ja lisää tulee rauhalliseen tahtiin koko ajan.

Satakunnan sairaanhoitopiirin verkkosivut uudistettiin ja julkaistiin ensin vuonna 2014 ja sittemmin vuonna 2019. Jo ensimmäisen verkkosivu-uudistuksen yhteydessä kirjoitimme potilaille ja asiakkaille tarkoitetut sivut selkokielellä, sillä selkeä viestintä on kaikkien etu. Se on myös hyvää asiakaspalvelua.

Vuonna 2019 uudistuksessa huomioitiin myös uusi digipalvelulaki, joka velvoitti meidät toteuttamaan verkkosivut saavutettavina. Toisin sanoen verkkosivujen käyttö onnistuu aiempaa paremmin esimerkiksi näkövammaisilta ihmisiltä. Ja jälleen verkkosivuilla asiakkaille ja potilaille tarjottu tieto oli selkokielellä.

Onko esimerkkinne innostanut muita toimimaan samoin?

Selkokieli kiinnostaa päivä päivältä enemmän ja ehkä esimerkkimme on innostanut myös muita sairaanh oitopiirejä. Meiltä kysytään selkokielestä ja olemme myös tehneet usean sairaanhoitopiirin kanssa yhteistyötä. Toivottavasti selkokieli on pian kaikkien asiakkaiden ja potilaiden saatavilla!

Sivun alkuun

Ongelmia tuotteen palautuksen kanssa? Kaipaatko lakimiehen apua?

Lakimiehemme on vain puhelinsoiton tai sähköpostin päässä jäsenillemme. Liity nyt – saat ensi vuoden maksutta!

Lue lisää