Potilas- ja asiakaslehti 2/2023

Tutustu maksutta Potilas- ja asiakaslehteen! Numeron 2/2023 teemana on resilienssi ja kriisitilanteisiin varautuminen. Löydät lehdestä myös paljon muuta mielenkiintoista luettavaa sosiaali- ja terveysalan sekä potilasoikeuden ajankohtaisista aiheista. Tutustu esimerkiksi suosittuun palstaamme ”Ratkaisukäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollossa”. Lataa alta PDF-tiedosto tai lue näköislehteä!

Lue näköislehteä.

Katso kaikki Potilas- ja asiakaslehdet täältä.

Nostoja sisällöstä

• Millä tavoin suomalainen terveysjärjestelmä oli varautunut koronapandemian kaltaiseen kriisiin?
• Varautumiseen kuuluvat myös sosiaaliset suhteet
• Tunnetko sairastamiseen liittyvät etuudet?
• Mitä kodin lääkekaapissa pitäisi olla?
• Ratkaisukäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta

Millä tavoin suomalainen terveysjärjestelmä oli varautunut koronapandemian kaltaiseen kriisiin?

Teksti: Laura Kihlström

Koronapandemia yllätti monet resilienteiksi arvioidut terveysjärjestelmät niin Suomessa kuin muuallakin maailmassa. Vaikka akuutti kriisitila on väistynyt, on tärkeää kerätä pandemia-ajan oppeja talteen.

Kriisit toimivat peileinä järjestelmille

Kriisit tekevät usein näkyväksi järjestelmän vahvuuksia, heikkouksia ja eriarvoisuuksia. Kriisit eivät myöskään koskaan tapahdu tyhjiössä, vaan niihin reagointiin vaikuttavat niin yhteiskunnalliset olosuhteet kuin edellisistä samantyyppisistä kriiseistä opitut toimintatavatkin.

Suomessa vuoden 2009 sikainfluenssa toimi aiempana vertailukohtana pandemialle. Kyseinen epidemia ilmeni kuitenkin täysin erilaisena verrattuna koronaviruspandemiaan. Koronapandemia osoittikin, että pitkittynyttä, laajasti koko yhteiskuntaa koskettavaa kriisiä ei ollut osattu kuvitella eikä siihen ollut osattu varautua.

Julkisessa keskustelussa varautumisen puutteet koskivat etenkin pandemian alkuvaiheessa suojavarusteita tai niiden puutetta, mutta kyse oli myös laajemmasta ilmiöstä. Esimerkiksi henkilöstön motivaation ja jaksamisen ylläpitämiseen ei ollut suunnitelmia pitkittyneen kriisitilanteen varalle.
Koronapandemia myös haastoi aiempia käsityksiä viestinnän tarpeista, sisällöistä ja kanavista. Lisäksi koronapandemian politisoituminen ja julkisessa keskustelussa kärjistyneet vastakkainasettelut järjestelmän eri toimijoiden välillä tulivat monelle yllätyksenä.

Järjestelmässä on monia vahvuuksia

Toisaalta yllättävä tilanne toi myös esiin järjestelmän vahvuuksia. Tutkimusaineistossamme korostuu näkemys sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön vahvasta osaamisesta. Järjestelmässä pystyttiin toimimaan joustavasti tilanteessa, jossa tieto uudesta viruksesta oli vähäistä ja tarve uusille toimenpiteille, kuten koronapotilaiden hoidolle, oli suuri.

Terveydenhuollon toimintoja jouduttiin rajoittamaan, mikä synnytti myös hoitovelkaa, mutta toisaalta palveluiden saatavuutta pyrittiin takaamaan muun muassa etäpalveluiden avulla. Lisäksi tehohoidon kuormituksesta huolimatta Suomessa onnistuttiin turvaamaan tehohoidon saatavuus. Keskellä kriisiä järjestelmän toimijoiden yhteistyö tiivistyi laajemminkin, ja organisaatioiden väliset rajat madaltuivat.

Resilienssiä, mutta miten ja kenelle?

Koronapandemian yhteydessä on puhuttu paljon resilienssistä eli muutosjoustavuudesta, jolla viitataan järjestelmän kykyyn vastata kriiseihin sekä selviytyä ja palautua niistä. Resilienssiä käytetään usein synonyyminä vahvalle ja hyvälle järjestelmälle. Käsitteeseen voi suhtautua myös kriittisemmin, sillä useimmiten se sivuuttaa kysymykset esimerkiksi resursseista, henkilöstön jaksamisesta ja väestön hyvinvoinnista.

Toisin sanoen resilienssi on hyvin järjestelmäkeskeinen termi. Järjestelmä kuitenkin koostuu ihmisistä ja järjestelmien tulisi olla ihmisiä varten. Resilienssi ei myöskään ole pysyvä tila, jota voi helposti mitata mittarilla. Sen sijaan on mahdollista kiinnittää huomiota toimiin, joilla resilienssiä voidaan edistää niin kriiseissä kuin normaaliaikoinakin.

Millä tavoin resilienssiä voidaan edistää kriiseissä?

Resilienssin kannalta olennaista on paikallisyhteisöjen huomioiminen ja paikallisen tason päätöksenteon merkitys kyvyssä sopeutua muutoksiin ja kriiseihin. Lisäksi resilienssiä edistävää toimintaa voi olla myös laajempi yhteiskunnallinen keskustelu kriisin aikaisesta päätöksenteosta. Päätösten taustalla olevien keskeisten arvojen, eettisten pohdintojen ja eri näkökulmien puntaroinnin esiintuominen on ensiarvoisen tärkeää varsinkin pitkittyneessä kriisissä.

Keskeistä on myös ymmärtää pandemioiden laajat yhteiskunnalliset vaikutukset. Sen sijaan, että pandemioista kerättävä tieto keskittyy lääketieteelliseen näkökulmaan, on tärkeää hyödyntää laajempia tietovarantoja, jotka huomioivat moninaisen väestömme tarpeet ja elämäntilanteet. Pandemioiden hallintaan tähtäävien toimenpiteiden puntaroinnissa ja tilannekuvan rakentamisessa tarvitaan myös esimerkiksi sosiaalihuollosta ja perusterveydenhuollosta saatavan tiedon parempaa hyödyntämistä.

Vuoden 2023 alusta voimaan astunut sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tekee hyvinvointialueista keskeisiä toimijoita suomalaisen terveysjärjestelmän varautumisessa. Tutkimushavaintomme osoittavat, että varautumisessa ei ole riittävää keskittyä ainoastaan teknisiin ja materiaalisiin kysymyksiin. Sen sijaan tarvitaan yleisempää varautumista ja osaamista esimerkiksi kansalaislähtöisyyteen, politiikkaan, johtamiseen, lainsäädäntöön, etiikkaan, viestintään sekä tietovarantoihin liittyviin toimiin kriisien varalle.

Mikä resilienssi?

Resilienssillä eli muutosjoustavuudella viitataan järjestelmän kykyyn vastata kriiseihin sekä selviytyä ja palautua niistä. Resilienssiä käytetään usein synonyyminä vahvalle ja hyvälle järjestelmälle.

Yksilön kohdalla resilienssi tarkoittaa psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja uudelleen orientoitumista stressin, kriisin tai muun muutoksen keskellä. Resilienssi syntyy vuorovaikutuksessa yksilön ja ympäristön kanssa.

Sivun alkuun.

Varautumiseen kuuluvat myös sosiaaliset suhteet

Teksti: Mari Koistinen

Koronakriisin ja Venäjän hyökkäyssodan myötä kotivara on tutumpi yhä useammalle suomalaiselle. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että veden, ruuan ja muiden tarvikkeiden lisäksi tärkeä osa varautumista voivat olla suhteet naapureihin ja muihin ihmisiin. Luottamus kanssakulkijoihin ja viranomaisiin sekä mahdollisimman vähäinen eriarvoisuus auttavat myös yhteiskuntaa selviämään kriiseistä.

Kotitalouksien varautumisohjeistuksissa kehotetaan pitämään kotona esimerkiksi vettä, erilaisia elintarvikkeita, peruslääkkeitä, varavirtalähde ja paristoradio. Ajatuksena on, että näiden tuotteiden avulla kansalaiset pärjäävät 72 tuntia silloin, jos iskee sähkökatko, putkirikko, sairaus tai muu häiriö, joka vaikuttaa arkeen.

Mutta tärkeä osa lyhyisiin ja pidempiin poikkeushetkiin varautumista ovat myös suhteet muihin ihmisiin sekä oman henkisen ja fyysisen kyvyn ylläpito. Kun maailmalla on tutkittu isoja katastrofeja, kuten maanjäristyksiä, helleaaltoja tai tulvia, on havaittu, että perhe, naapurit ja täysin tuntemattomatkin ihmiset ovat tärkeitä tilanteista selviämisen kannalta.

Myös jo ennen poikkeavaa tapahtumaa meille tuo turvaa se, jos tiedämme, että lähellä on ihminen, jota voimme pyytää auttamaan vaikkapa kauppareissulla tai jonka kanssa voisi tarvittaessa edes jutella tilanteesta. Se, että luotamme ympärillämme oleviin ihmisiin ja saamme heistä turvaa, on tärkeä tekijä selviytymiseen kiperissä paikoissa, ja ylipäätään sosiaaliset tekijät auttavat usein selviytymään.

Helle tappaa yksinäisiä

Chicagon helteiden aikaan vuonna 1995 noin 700 ihmistä kuoli kuumuuden vuoksi. Sosiologi Erik Klinenberg havaitsi, että vaikka Chicagossa oli yksin asuvia, iäkkäitä naisia selvästi enemmän kuin vastaavissa oloissa eläviä miehiä, silti miehet kuolivat yli kaksi kertaa todennäköisemmin. Kuumuuteen kuolemisen riskiä nostivat esimerkiksi yksin asuminen, sosiaalisten kontaktien puuttuminen, vakava sairaus, ilmastointilaitteen puute ja se, ettei henkilö poistunut kotoaan päivittäin.

Kuntalaiset kiersivät katsomassa, miten naapurit pärjäsivät.

Myös Suomessa lähinaapureiden tai vapaaehtoisen pelastuspalvelun apu on ollut monissa kriiseissä kullanarvoista. Juupajoella vuonna 2015 satoi lyhyessä ajassa runsaasti märkää lunta, joka katkoi puita ja sähköjohtoja. Tästä seurasi koko kunnan laajuinen sähkökatko, joka kesti pisimmillään joillakin alueilla päiviä. Kunnanjohtajan mukaan asukkaiden omatoiminen varautuminen ja naapuriapu olivat lopulta tärkeimpiä tekijöitä, jotka auttoivat katkoksen aikana. Kuntalaiset muun muassa kiersivät katsomassa, miten yksin asuvat ikäihmiset ja muut vaikeuksille alttiit naapurit pärjäsivät. Vastaavaa tapahtuu varmasti usein, vaikka siitä ei ehkä raportoidakaan. Positiiviset ilmiöt jäävät helposti kriisien keskellä kielteisemmän uutisoinnin varjoon.

Minimoidaan eriarvoisuus

Kriisien keskellä sosiaaliset kontaktit ovat siis ihmismielen kannalta tärkeitä. Koronan aikana ihmisten tapaamista rajoitettiin ja toki hyvästä syystä, eikä Suomessa onneksi menty yhtä tiukkoihin rajoituksiin kuin monissa muissa maissa.

Silti terveysturvallisuusasiantuntija ja infektioepidemiologian dosentti Jussi Sanen mukaan ulkoilmassa tapahtuviin kohtaamisiin olisi kuitenkin voitu kannustaa enemmän: ”Pandemian pahimpienkin viikkojen aikana olisi voitu sanoa, että rajoittakaa kontakteja ja sisätiloissa tapaamisia, mutta menkää ulos, kävelkää, olkaa yhdessä ulkona, koska siellä riski on käytännössä nolla.”

Sane muistuttaa myös siitä, että kuten kriisit usein, koronakin kohteli ihmisiä eriarvoisesti eli heikoimmassa asemassa olivat pienituloisimmat. He usein asuvat ahtaasti, perheet voivat olla isoja ja työtehtävät sellaisia, jotka on tehtävä ihmisiä kohdaten. Tällöin ei ole mahdollisuutta jäädä etätöihin, tilata ruokaa kotiin tai suunnata kesämökille.

Se, millainen yhteiskuntamme on nyt, vaikuttaa Sanen mukaan ratkaisevasti siihen, miten selviämme myös tulevista kriiseistä.

“Mitä paremmin yhteiskunnan palvelut ja rakenteet toimivat, mitä enemmän yksilöt luottavat toisiinsa, viranomaisiin ja asiantuntijayhteisöön, ja mitä vähemmän on eriarvoisuutta, sitä paremmin yhteiskunnat selviävät seuraavasta pandemiasta”, Sane muistuttaa.

Sivun alkuun.

Tunnetko sairastamiseen liittyvät etuudet?

Sairastaminen voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä ja vaikuttaa arkeen monin tavoin. Joissain tilanteissa potilaalle voi syntyä oikeus erilaisiin etuuksiin. Etuuksien hakemiseen ja myöntämiseen liittyy monia sääntöjä ja ehtoja. Hakemuksen liitteeksi tarvitaan yleensä lääkärinlausunto. Näille sivuille on koottu lyhyitä kuvauksia eri etuuslajeista. Lisätietoja saa etuudesta riippuen Kelasta, työeläkelaitoksesta tai hyvinvointialueelta. Myös sairaalan sosiaalityöntekijältä voi tiedustella eri etuuksista ja niiden hakemisesta.

SAIRAUSPÄIVÄRAHA

Sairauspäiväraha korvaa sairastamisesta johtuvaa ansionmenetystä. Sairauspäiväraha haetaan Kelasta ja sitä voi saada enintään 300 arkipäivän eli noin vuoden ajan. Jos sairausajalta maksetaan palkkaa, sairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Myös työtön ja opiskelija voivat saada sairauspäivärahaa. Sairauspäiväraha määräytyy vuositulojen mukaan.

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA

Osatyökykyinen työntekijä voi saada Kelasta osasairauspäivärahaa enintään 150 arkipäivän ajan. Osa-aikatyöstä sovitaan lääkärin arvion perusteella, ja siihen tarvitaan sekä työnantajan että työntekijän suostumus. Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä.

ERITYISHOITORAHA

Erityishoitoraha korvaa ansionmenetystä huoltajalle, joka osallistuu sairaan tai vammaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, ja on sen vuoksi estynyt tekemästä työtään. Erityishoitorahan saamiseen vaikuttavat mm. lapsen ikä, sairauden vaikeus ja hoidon vaihe. Erityishoitorahaa haetaan Kelasta.

TYÖKYVYTTÖMYYSELÄKE

Jos työkyky on heikentynyt sairauden tai vamman vuoksi vähintään vuoden ajan, voi saada työkyvyttömyyseläkettä. Työkyvyttömyyseläke voi olla työeläkettä ja/tai kansaneläkettä. Työeläke maksetaan työeläkelaitoksesta ja kansaneläke Kelasta. Jos työkyky on heikentynyt osittain, voi saada osatyökyvyttömyyseläkettä. Osatyökyvyttömyyseläkettä maksetaan vain työeläkkeenä.

KUNTOUTUSTUKI

Jos työkyvyttömyyseläke myönnetään määräaikaisena, se on nimeltään kuntoutustuki. Kuntoutustuki on samansuuruinen kuin työkyvyttömyyseläke. Kuntoutustuelta on tavoitteena palata työelämään tai opiskelemaan.

Vastaavasti määräaikaisena myönnetty osatyökyvyttömyyseläke on nimeltään osakuntoutustuki.

KUNTOUTUSRAHA

Kuntoutusraha turvaa toimeentulon siltä ajalta, kun osallistuu esimerkiksi Kelan, työterveyshuollon, hyvinvointialueen tai työeläkelaitoksen myöntämään kuntoutukseen. Kuntoutusraha haetaan tilanteesta riippuen Kelasta tai työeläkelaitoksesta. 16–19-vuotias voi saada kuntoutuksen ajalta nuoren kuntoutusrahaa Kelasta.

16 VUOTTA TÄYTTÄNEEN VAMMAISTUKI

Vammaistukea voi saada, jos toimintakyky on heikentynyt vamman tai sairauden vuoksi vähintään vuoden ajan, ja jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu haittaa tai avun ja ohjauksen tarvetta. Vammaistuki on porrastettu kolmeen tasoon, ja vuonna 2024 alin eli perusvammaistuki on 108,89 €/kk. Vammaistukea haetaan Kelasta. Eläkkeensaaja ei voi saada vammaistukea.

ALLE 16-VUOTIAAN VAMMAISTUKI

Lapsi voi saada vammaistukea Kelasta, jos hän tarvitsee vammasta tai sairaudesta johtuen tavanomaista enemmän hoitoa ja huolenpitoa. Tarpeen tulee kestää vähintään 6 kuukautta. Alle 16-vuotiaan vammaistuki on myös porrastettu kolmeen tasoon.

ELÄKETTÄ SAAVAN HOITOTUKI

Eläkeläinen voi saada Kelasta eläkettä saavan hoitotukea, jos hänen toimintakykynsä on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt vähintään vuoden ajan, ja jos hän tarvitsee apua tai ohjausta henkilökohtaisissa arjen toimissa. Eläkettä saavan hoitotuki on porrastettu kolmeen tasoon, joista alin eli perushoitotuki on 83,34 €/kk vuonna 2024.

OMAISHOIDON TUKI

Omaishoidon tuki koostuu läheistään hoitavalle omaishoitajalle maksettavasta palkkiosta, vapaista, omaishoitoa tukevista palveluista sekä hoidettavalle annettavista palveluista. Omaishoidon tuki on sosiaalipalvelu, jota haetaan omalta hyvinvointialueelta. Omaishoitajalle maksettava palkkio määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan.

Lähteet: Kela.fi, tyoelake.fi, stm.fi/omaishoito
(Tiedot haettu 8.11.2023.)

Sivun alkuun.

Mitä kodin lääkekaapissa pitäisi olla?

Hyvin varusteltu lääkekaappi on keskeinen asia kodin perusvarustuksessa: jos flunssa tai särky iskee, voi helposti kääntyä oman ”kotiapteekin” puoleen. Mitä kaikkea muuta kodin lääkekaapissa voi tai kannattaa säilyttää?

Oleellisimmat tarvikkeet:

• omat henkilökohtaiset lääkkeet
• kuumemittari
• särkylääke (lapsille/aikuisille)
• haavanpuhdistusaine
• laastari
• sidetarpeet
• lääkehiili
• ripulilääke
• ummetuslääke
• joditabletit

Muita tarvikkeita:

• yskänlääke
• nuhasuihke
• rakkolaastari
• antihistamiini
• hydrokortisonivoide
• närästyslääke
• kylmäpakkaus ja lihasgeeli
• pinsetit ja punkkipihdit
• ihoteippi
• sakset

Muista oikea säilytys

Säilytä lääkkeet alkuperäispakkauksessa, jotta näet lääkkeen nimen ja käyttötiedot. Tutustu aina itsehoitovalmisteiden tuoteselosteisiin, etenkin jos käytössäsi on muita lääkkeitä tai jos annat lääkettä lapselle. Kysy tarvittaessa neuvoa apteekista.

Sijoita lääkkeet kuivaan paikkaan huoneenlämpöön pois lasten ulottuvilta. Älä laita lääkekaappia esimerkiksi kylpyhuoneeseen tai keittiöön lieden läheisyyteen.

Tarkista kaapin sisältö pari kertaa vuodessa ja käy läpi lääkkeiden voimassaolopäivät. Älä käytä vanhentuneita lääkkeitä, vaan vie ne apteekkiin hävitettäväksi.

Merkitse lääkekaappiin ja matkapuhelimeesi tärkeät puhelinnumerot: oman terveysaseman puhelinnumero, yleinen hätänumero 112 ja myrkytystietokeskus 09 471 977.

Lähteet: ess.fi, apteekkishop.fi, kotiliesi.fi

Sivun alkuun.

Ratkaisukäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta

Potilas- ja asiakaslehden toimitus on koonnut mielenkiintoisia oikeudellisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä. Ratkaisut ovat julkisia.

Puutteellinen kivunhoito ja viivästyneet käsittelyajat

Henkilö oli ollut nivustyräleikkauksessa, ja kärsinyt leikkauksen aikana suurta kipua. Hän oli saanut kivunlievitystä, mutta se ei ollut ollut riittävää, ja kivut olivat henkilön kertoman mukaan sietämättömät. Leikkaus oli saatettu loppuun tästä huolimatta.

Tilanteen jälkeen henkilö oli pyytänyt potilasasiakirjamerkinnät ja tehnyt muistutuksen ja vahingonkorvausvaatimuksen. Potilasasiakirjojen toimittamisessa kului yli kuukausi, eikä henkilölle ilmoitettu määräajan jatkamisesta. Tekemäänsä muistutukseen henkilö joutui odottamaan vastausta lähes kolmen kuukauden ajan. Vahingonkorvausvaatimukseen vastattiin 10 kuukauden kuluttua. Henkilö kanteli asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että kantelijan oikeudet riittäviin terveyspalveluihin ja hyvään hoitoon sekä oikeusturvaan eivät toteutuneet. Kantelija oli joutunut kärsimään ylimääräistä kipua, ja kantelijan yrittäessä selvittää asiaa, vastaukset kaikkiin hänen esittämiinsä pyyntöihin olivat viivästyneet. Apulaisoikeusasiamies esitti, että hyvinvointialue harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijalle hänen oikeuksiensa loukkaamisen.

EOAK 22.6.2023 Dnro 543/2022

Palveluasumispaikan jonottaminen sairaalassa ja palvelusetelin käyttö

Henkilö oli joutunut sairaalaan kaatumisen ja nilkan murtuman vuoksi. Sairaalassaolon aikana syyskuussa 2021 henkilön omainen haki hänelle suullisesti pitkäaikaista palveluasumispaikkaa. Palvelutarpeen arviointi suoritettiin sairaalassa, minkä perusteella henkilölle tehtiin lokakuussa 2021 kielteinen päätös tehostetusta palveluasumisesta ja myönteinen päätös palveluasumisesta. Palveluasumispaikkaa ei kuitenkaan ollut sillä hetkellä tarjolla. Henkilölle oli tarjottu mahdollisuutta siirtyä odottamaan palveluasumispaikkaa lyhytaikaista asumispalvelua tarjoavaan yksikköön toisella paikkakunnalla, mutta henkilö ei ollut halunnut siirtyä kyseiseen yksikköön.

Henkilön asuinpaikkakunnalla olisi ollut saatavilla palvelusetelillä järjestettävää palveluasumista. Henkilölle oli kerrottu palvelusetelin mahdollisuudesta, ja tehty laskelma, jonka perusteella henkilön tulot eivät kuitenkaan riittäneet palvelusetelipaikkaan. Helmikuussa 2022 henkilölle tehtiin omaisen pyynnöstä uusi palvelutarpeen arviointi ja myönnettiin tehostettu palveluasuminen, koska tavallisia palveluasumispaikkoja ei ollut tarjolla. Huhtikuussa 2022 henkilö muutti palvelukotiin. Omainen kanteli asiasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että viranomaisen toiminta on ollut lainvastaista ja virheellistä monin tavoin. Palvelu olisi tullut järjestää kolmen kuukauden kuluessa asian vireilletulosta. Apulaisoikeusasiamies ei nähnyt, että asian viivästymiselle olisi ollut perustelua syytä. Apulaisoikeusasiamies ei pitänyt hyväksyttävänä, että henkilölle ei järjestetty palveluasumispaikkaa joko palvelusetelillä tai ostopalveluna, vaan henkilö joutui odottamaan palveluasumispaikkaa sairaalassa yli puoli vuotta. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan palvelusetelin arvoa olisi tullut korottaa liian suuren omavastuuosuuden vuoksi. Palvelusetelin omavastuuosuus ei saa olla niin suuri, että se estää palvelun käyttämisen. Lisäksi henkilölle ei ollut tehty kaikkia tarvittavia päätöksiä, eivätkä henkilö ja hänen omaisensa olleet saaneet riittävää neuvontaa, tai annettu neuvonta oli ollut virheellistä.

EOAK 12.6.2023 Dnro 2089/2022

DNR-päätös hoitokodissa

Henkilö muutti hoitokotiin, minkä jälkeen hänelle tehtiin pian DNR- eli elvyttämättäjättämispäätös. Päätös oli tehty ilman, että lääkäri oli tavannut henkilöä ja arvioinut tämän kliinistä tilaa. Tiedot henkilön voinnista oli välitetty lääkärille puhelimitse hoitokodin hoitajan kautta. Henkilön mielipidettä asiaan ei ollut selvitetty. Omaiset olivat lähtökohtaisesti vastustaneet päätöstä. Omainen kanteli asiasta aluehallintovirastoon.

Aluehallintovirasto huomautti sekä lääkäriä, organisaatiota että hoitoyksikön vastuuhenkilöä vastaisen toiminnan varalta. Aluehallintovirasto korosti ratkaisussaan, että ennen DNR-päätöksen tekemistä potilaan kliininen tilanne tulee arvioida yksilöllisesti, ja potilaan tai hänen läheistensä kanssa on keskusteltava asiasta tarvittaessa useita kertoja. Mikäli potilas ei pysty ilmaisemaan omaa mielipidettään, tulee keskusteluissa läheisten kanssa pyrkiä selvittämään, miten potilas olisi toivonut itseään hoidettavan. Lisäksi potilasasiakirjoihin on merkittävä päätöksen tekijä, päätöksen perustelut, käydyt keskustelut ja potilaan tai omaisen kannanotot. Organisaation tulee huolehtia lääkäreiden ja hoitokodin henkilöstön perehdytyksestä asianmukaisiin prosesseihin ja ohjeistuksiin. Aluehallintovirasto aloitti erillisen valvonnan yksikön lääkäripalveluiden asianmukaisuudesta.

Itä-Suomen aluehallintovirastoon tehdyn kantelun päätöslyhennelmä 22.2.2022
Dnro ISAVI/9554/2021

Ennen DNR-päätöksen tekemistä potilaan kliininen tilanne tulee arvioida yksilöllisesti, ja potilaan tai hänen läheistensä kanssa on keskusteltava asiasta tarvittaessa useita kertoja.

Koronanäytteen ottaminen pakolla kehitysvammaisten erityishuollossa

Erityistä tukea tarvitseville henkilöille tarkoitetun ympärivuorokautisen asumisyksikön asukkaalta oli otettu helmikuussa 2022 koronanäyte nenänielusta pakolla neljän ohjaajan pitäessä kiinni asukasta näytteenottotilanteessa. Tilanteesta tehtiin kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että asukkaalle on aiheutunut tarpeetonta pelkoa ja kärsimystä kiinnipidosta ja näytteenotosta. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että koronanäytettä ei tule ottaa pakolla (kiinnipitämällä), koska näytteen ottaminen nenänielusta ei ole ainoa tapa koronatestin ottamiseen, ja lisäksi tilanteessa on mahdollista käyttää muita, lievempiä keinoja. Apulaisoikeusasiamies totesi, että asumisyksikössä on toimittu sekä kehitysvamma-, potilas-, että tartuntatautilakien vastaisesti. Vastaavissa tilanteissa asukkaan koronanäytteen ottamisen tulee perustua vapaaehtoisuuteen, ja testi tulee ottaa yhteisymmärryksessä asukkaan kanssa. Lisäksi apulaisoikeusasiamies kiinnitti huomiota viranomaisten väliseen tiedonkulkuun ja virheelliseen ohjeistukseen.

EOAK 29.5.2023 Dnro 2154/2022

Muistutukseen vastaaminen

Aluehallintovirastoon kanneltiin tilanteesta, jossa ylilääkäri oli antanut potilaalle vastauksen muistutukseen, joka koski ylilääkärin omaa toimintaa.

Aluehallintovirasto totesi, että muistutus on käsiteltävä puolueettomasti, jotta potilas tulee aidosti kuulluksi ja asia tulee luotettavasti selvitetyksi. Muistutuksen käsittely on hallintoasian käsittelyä, joten siihen sovelletaan hallintolakia. Hallintolain mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn, jos on asianosainen. Aluehallintovirasto kiinnitti ylilääkärin huomiota siihen, että tämän omaa toimintaa koskeva muistutus on asianmukaista siirtää esteettömälle henkilölle käsiteltäväksi. Lisäksi muistutusvastaukseen tulee liittää muutoksenhakukielto, joka kyseisessä tilanteessa oli jäänyt puuttumaan.

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon tehdyn kantelun päätöslyhennelmä 19.10.2021
Dnro LSSAVI/12907/2020

Hallintolain mukaan virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn, jos on asianosainen.

Lastensuojelun työntekijän menettely tietojen pyytämisessä

Lastensuojelun työntekijä oli pyytänyt kantelijaa koskevia tietoja perintäyhtiöstä kantelijan haettua harkinnanvaraista toimeentulotukea. Perintäyhtiö ei luovuttanut tietoja.

Apulaisoikeusasiamies katsoi sosiaalityöntekijän menetelleen lainvastaisesti pyytäessään tietoja perintäyhtiöstä kantelijan antamien tietojen tarkistamiseksi. Apulaisoikeusasiamies totesi, että vaikka tietoja on sosiaalihuollon asiakaslain perusteella mahdollista pyytää esimerkiksi rahalaitokselta, ei perintäyhtiötä voida rinnastaa rahalaitokseen. Pyyntö olisi myös tullut tehdä kirjallisesti, ja asiasta olisi tullut antaa kantelijalle tieto etukäteen.

Vaikka tilanne ei johtanutkaan lainvastaiseen tietojen luovuttamiseen, totesi apulaisoikeusasiamies jo pelkän yhteydenoton perintätoimistoon olleen kantelijan yksityisyydensuojan kannalta ongelmallinen, sillä yhteydenotosta selviää sosiaalihuollon asiakkuus.

EOAK 6.6.2023 Dnro 3561/2022

Sivun alkuun.