Tutustu maksutta Potilas- ja asiakaslehteen, jonka teemana on sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksut. Lehdessä lisäksi alan asiantuntijoiden kirjoituksia potilasoikeuden ajankohtaisimmista näkökulmista. Lataa PDF-tiedosto, lue näköislehteä tai katso keskeisimmät artikkelit alta!
Katso kaikki Potilas- ja asiakaslehdet täältä.
Nostoja sisällöstä
- Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo: Laadukas vanhuus rakentuu hyvän elämän edellytysten turvaamisesta
- Sote-palveluiden asiakasmaksut – mitä tehdä, jos maksut aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia?
- Ratkaisukäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo: Laadukas vanhuus rakentuu hyvän elämän edellytysten turvaamisesta
Teksti: Paula Pessi | Kuva: Markku Lempinen
Vanhusasiavaltuutetun tehtävänä on varmistaa, että lainsäädännön valmistelussa ja päätöksenteossa iäkkäiden asema ja oikeudet otetaan entistä paremmin huomioon. Päivi Topo on toiminut uudessa virassa alkuvuoden ajan. Mitä kaikkea vanhusasiavaltuutettu oikein tekee? Potilas- ja asiakaslehti haastatteli uutta valtuutettua ja kysyi, miten iäkkäiden oikeudet turvataan tulevaisuudessa.
Suomi on yksi monista maista, joissa iäkkäiden osuus väestöstä on kasvussa. Iäkkäiden yhteiskunnallisessa asemassa on havaittu monia ongelmia. Vaikka jotkut näistä on jo saatu ratkottua paremmalle tolalle, iäkkäät kohtaavat edelleen rakenteellista ikäsyrjintää.
“Tuskin kukaan päätöksentekijä haluaa tietoisesti tehdä päätöksiä, jotka heikentäisivät iäkkäiden asemaa. Mutta käytännössä yhteiskunnallisessa päätöksenteossa nuorempia ikäryhmiä arvostetaan korkeammalle. Kyseinen toimintatapa on piirtynyt päätöksenteon kulttuuriin”, toteaa Päivi Topo.
Suomessa yhteiskunnallisia ongelmia ratkomaan on usein perustettu valtuutetun toimi. On esimerkiksi lapsiasiavaltuutettu, tietosuojavaltuutettu ja yhdenvertaisuusvaltuutettu. Valtuutetut ovat riippumattomia viranomaisia, jotka tekevät työtä yhdenvertaisuuden eteen.
’”Omaa valtuutettua puolustamaan iäkkäämpien tasavertaisia oikeuksia ehdotettiin alun perin jo parikymmentä vuotta sitten”, Päivi kertoo. ”Nyt viimein asia saatiin kirjattua hallitusohjelmaan ja lopulta kaikki puolueet tukivat toimen perustamista.”
Ennakoinnilla vaikuttavia tuloksia
”On tärkeää, että iäkkäiden asema ja oikeudet otetaan huomion jo päätöksenteon valmistelussa. Ennakointi on avainasemassa, jotta työn jälki on vaikuttavaa.”
Työsarka on laaja, sillä paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen vaikuttamisen lisäksi myös EU-tason päätökset ja kansainväliset sopimukset, kuten YK:n vammaisten henkilöiden ihmisoikeussopimus raamittavat toimintaa.
“Täytyy olla kartalla siitä, mitä tapahtuu. Meneillään olevista asioista tulee osata valita ne, jotka ovat kaikkein merkityksellisimpiä. Valintoja tarkastellaan ja arvioidaan matkan varrella ja tehdään tarvittavat suunnantarkistukset. Olen ottanut päätavoitteeksi systemaattisen ikävaikutustenarvioinnin saamisen päätöksentekoon.”
Yhteydenottoja kansalaisilta
Yhteydenottoja vanhusasiavaltuutetulle tulee erityisesti silloin, kun koetaan, ettei tarvittuja palveluita ole saatu. Myös tunne siitä, että oma kokemus avun tarpeesta ohitetaan päätöksenteossa, luo turhautumista ja jopa epätoivoa. Yksittäisen henkilön asioita ei uusi valtuutettu kuitenkaan voi ajaa.
Palvelujen siirtyminen entistä enemmän digitaalisiksi aiheuttaa harmaita hiuksia monelle. Voidaan puhua jopa digisyrjäytymisestä silloin, kun ihminen ei pääse palvelujen äärelle. “Ilman tarvittavia digitaitoja on entistä vaikeampi käyttää palveluita. Vaikkapa varata aikaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin.”
”Toivon, että iäkkäiden osalta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminta saadaan mahdollisimman pian takaisin koronaa edeltävälle tasolle ja vanhuspalvelujen ongelmia saataisiin ratkottua. Monilla on mahdollisuus edistää omaa hyvinvointiaan ja terveyttään, kunhan saa siihen tarvitsemaansa tukea. Kansainvälisissä vertailuissa on todettu, että Suomi investoi verrokkimaita vähemmän iäkkäämpien palveluihin suhteessa iäkkäämpien määrään”, huomauttaa Päivi.
Kotona niin pitkään kuin mahdollista
Iäkkäämpien asemaa voidaan parantaa kehittämällä esteettömiä asuinympäristöjä, jotka mahdollistavat aktiivisen arjen. Ikääntymispolitiikassa on ollutkin tavoitteena, että ihminen asuisi mahdollisimman pitkään kotonaan ja tarvittavat palvelut tuodaan kotiin. Toimivalla yhdyskuntarakentamisella ja tarjoamalla riittävästi esteetöntä julkista liikennettä taas turvataan se, että paikasta toiseen liikkuminen ja arjen asioiden hoitaminen on mahdollista.
Elämän mielekkyys on vaikea säilyttää, jos ei pääse ulos kodistaan.
”Riittävätkö palvelut turvaamaan mielekästä, aktiivista arkea kotona? Kotoa täytyy päästä myös ulos. Elämän mielekkyys on vaikea säilyttää, jos ei pääse ulos kodistaan”, Päivi toteaa. ”Arjessa liikkuminen kohentaa elämänlaatua. Pääsee hoitamaan asioita ja tapaamaan tuttuja. Monella iäkkäällä ei ole ajokorttia, joten julkisen liikenteen käyttö on ainoa mahdollisuus.”
Kun sosiaali- ja terveysministeriö kysyi vanhusneuvostoilta kehittämiskohteista, vastauksissa korostuivat juuri kulkemisen ongelmat. Julkinen liikenne joko puuttuu tai se ei ole esteetöntä. Liikkumisen puolella tarvitaan siis kipeästi uusia ratkaisuja. Kehittämishankkeiden avulla tulisi innovoida uudenlaisia, kevyempiä ratkaisuja mielekkään kotona asumisen tueksi.
Yksinäiset vanhukset erityisen huolen aiheena
Kuinka käy niille iäkkäille, jotka tarvitsevat paljon apua eikä heillä ei ole omaisia? Tämä ryhmä saa myös Päivin mietteliääksi. Lainsäädännössäkin lähtökohtaisesti oletetaan, että henkilöllä on voimavaroja huolehtia asioidensa hoidosta tai että joku hoitaa niitä hänen puolestaan. Kuka huolehtii erityisesti niistä ilman läheisiä olevista iäkkäistä, jotka tarvitsevat apua arkipäivästä selviytymiseen.
”Nykyään on mahdollisuus Huoli-ilmoituksen tekemiseen”, Päivi vinkkaa. Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, jos herää epäilys, että hän ei kykene vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai turvallisuudestaan. Tarkoituksena on varmistaa, että iäkäs henkilö saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä itse osaa tai ymmärrä pyytää.
Myös Hoksauta minut -kortin avulla kuka tahansa voi ilmaista huolensa kohtaamastaan ikäihmisestä, antaa hänelle kortin ja kertoa, että sen täyttämällä voi saada tukea arkeensa. Kortin ideana on madaltaa ikäihmisen omaa kynnystä pyytää apua. Malli kehitettiin muutama vuosi sitten ja sitä levitetään uusille paikkakunnille ja pysyvään käyttöön. Kortteja voi kysellä muun muassa kuntien sosiaalitoimelta.
Terveiset aluevaltuutetuille ja eduskuntavaaleihin
Uusille aluevaltuutetuille Päivillä on painavia terveisiä. “Kun kehitätte palveluita, kuulkaa mitä ajatuksia iäkkäillä on palvelujen järjestämisen tavoista. Heiltä saattaa kuulla ideoita, joilla samoilla resursseilla saadaan enemmän aikaan. Kuulkaa myös työntekijöitä, jotka työskentelevät iäkkäiden parissa.”
”Ei kannata unohtaa myöskään järjestöjen suurta vapaaehtoisporukkaa. Järjestöt kykenevät tekemään valtavasti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa. Yhteisiä aamukahvihetkiä, jumppatuokioita ja muita hyvinvointia ylläpitäviä toimintoja, joilla saattaa olla aivan valtava merkitys iäkkään arjen laatuun ja kokemukseen siitä, miten arjessaan pärjää.”
Eduskuntavaalitkin lähenevät kovaa vauhtia. Millaisia asioita vanhusasiavaltuutettu näkisi mielellään tulevassa hallitusohjelmassa? ”Näkisin mielelläni pienempien eläkkeiden noston. Myös ikäystävällisten asumisympäristöjen kehittämisen, jotta pääsisimme sellaiseen tilanteeseen, että ilman autoakin mahdollisimman moni voisi pärjätä kotonaan. Yli 90-vuotiaiden määrä tulee vääjäämättä kasvamaan tulevaisuudessa ja välittömän asuinympäristön merkitys korostuu.”
Entä millainen olisi onnellinen vanhuus?
”Minulle olisi onnellista se, että pystyisin olemaan iloksi ja hyödyksi läheisilleni myös vanhana. Pääsisin ulkoilemaan halutessani ja juomaan termospullosta kahvia merenrannalla. Tekemään mahdollisimman pitkään niitä samoja asioita, jotka ovat nytkin tärkeitä.”
Toivon, että myös iäkkäät ihmiset nähtäisiin oman elämänsä kippareina.
”Toivon, että myös iäkkäät ihmiset nähtäisiin oman elämänsä kippareina. Yli 90-vuotiaanakin ihminen on aivan ehta oma yksilönsä. Korkea ikä ei saa peittää alleen sitä, että yksilö voi olla aktiivinen, täysivaltainen ja täysin kykenevä henkilö. Meidän nuorempien tulisi kiinnittää huomiota ikäsyrjivien ajattelutapojen kitkemiseen.”
Terveisiä Potilas- ja asiakaslehden lukijoille
On hienoa, että Suomessa on toimiva potilas- ja sosiaaliasiamiesverkosto. Toivotan heille kaikille voimia tärkeään työhön. Sote-ammattilaisille toiveeni on, että vastatkaa, silloin kun tulee kyselyitä ja vaikuttakaa.
Kaikkia lukijoita Päivi muistuttaa edunvalvontavaltuutuksen tekemisestä. “Kaiken ikäisten kannattaa ehdottomasti tehdä edunvalvontavaltuutus, jotta asioiden hoitaminen valtuutuksessa määritellyissä tilanteissa onnistuu ongelmitta.”
Lisäksi Päivi toivoisi näkevänsä lisää yhteisöllisyyden tekoja. Suomessa asutaan todella paljon yksin. ”Yhteisöllisyys rakentuu kuitenkin muustakin kuin siitä, jakaako asuntonsa jonkun muun kanssa. Jokainen meistä voi tehdä oman osansa, se on jokaisen omasta halusta ja toiminnasta kiinni. Pieni hymy rappukäytävässä, kysymys mitä kuuluu, voinko auttaa. Yhteisöllisyys rakentuu pienistä arjen teoista ja näihin voivat osallistua kaikenikäiset.”
Kuka?
Vanhusasiavaltuutettu Päivi Topo, 59. Valtiotieteiden tohtori. Tutkinut iäkkäiden asemaa. Laaja vaikuttamistyön kokemus ikäpoliittisista kysymyksistä.
Harrastukset: Ulkoilu. “Liikun niin paljon ulkona kuin mahdollista.” Kulttuurin moniharrastaja.
Parasta keväässä: Ensimmäiset kukat.
Motto: ”Sinnikkäästi eteenpäin!”
Sote-palveluiden asiakasmaksut – mitä tehdä, jos maksut aiheuttavat taloudellisia vaikeuksia?
Monista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista veloitetaan asiakkaalta asiakasmaksu. Jos asiakkaalla ei ole varaa maksaa asiakasmaksua, voi kunta viedä maksun perintään ja ulosottoon. Asiakasmaksuihin liittyvät taloudelliset haasteet ovat yleisiä ja ulosotossa on vuosittain yli puoli miljoonaa asiakasmaksua.
Vähävaraista asiakasta suojellaan asiakasmaksulaissa, mutta laki on ollut huonosti tunnettu. Potilas- ja asiakaslehti tarttui ongelmaan ja kokosi alle yleisimmin kysyttyjä kysymyksiä asiakasmaksujen alentamiseen ja asiakkaan taloudellisiin oikeuksiin liittyen.
Miten asiakasta suojellaan asiakasmaksulaissa asiakasmaksuilta?
Asiakasta suojellaan asiakasmaksulaissa kahdella tavalla.
Asiakasmaksuilla on vuotuinen enimmäismäärä, jonka asiakas joutuu vuodessa korkeintaan maksamaan maksukaton alle kuuluvien terveyspalveluiden asiakasmaksuja. Tätä kutsutaan maksukatoksi. Maksukaton suuruus on 692 euroa vuonna 2022.
Maksukaton lisäksi laissa on myös toinen asiakkaansuojamekanismi. Asiakasmaksulaissa säädetään siitä, että asiakasmaksua on alennettava tietyissä tilanteissa. Asiakasmaksua on alennettava, jos maksu vaarantaa henkilön tai hänen perheensä toimeentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvollisuuden toteuttamista.
Asiakas voi aina hakea asiakasmaksun alentamista, jos asiakasmaksu aiheuttaa taloudellisia haasteita. Se on asiakkaan oikeus.
Koskeeko asiakasmaksulaissa säädetty asiakasmaksujen alentamisvelvollisuus
kaikkien sote-palveluiden asiakasmaksuja?
Ei koske. Alentamisvelvollisuus koskee kaikkia sosiaalihuollon maksuja sekä niitä terveydenhuollon palveluiden maksuja, jotka määräytyvät henkilön maksukyvyn mukaan (= tulosidonnainen maksu). Terveydenhuollon tulosidonnaisia maksuja on melko vähän, sillä lähes kaikkien terveydenhuollon palveluiden asiakasmaksut ovat samansuuruisia kaikille asiakkaille eli ne ovat ns. tasasuuruisia maksuja.
Vaikka kunnalla ei ole asiakasmaksulain velvoitetta alentaa terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja, voi kunta kuitenkin tehdä päätöksen siitä, että se alentaa myös terveydenhuollon tasasuuruisia maksuja.
Miten voin konkreettisesti hakea asiakasmaksun alentamista kunnalta?
Asiakasmaksun alentamiseksi asiakkaan täytyy tehdä yleensä itse hakemus kuntaan lomakkeella. Useimmista kunnista lomake löytyy internetistä. Lomakkeissa pyydetään tietoa erilaisista asiakkaan taloudelliseen tilanteeseen liittyvistä asioista kuten tuloista ja omaisuudesta. Lomakkeissa on paljon eroa kuntien välillä. Osassa kunnissa hakemuksen voi täyttää ja lähettää kokonaan sähköisesti.
Kunnassa tulee olla nimettynä henkilö, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita asiakasmaksun alentamiseen liittyvissä kysymyksissä.
Haluaisin hakea asiakasmaksun alentamista, mutta en tiedä mitä tehdä. Kehen voin ottaa yhteyttä asiaa koskien?
Kunnan on annettava asiakkaalle tietoa asiakasmaksun alentamisen mahdollisuudesta viimeistään laskua mukana. Useissa kunnissa asiakasmaksun alentamisesta löytyy tietoa kunnan nettisivuilta. Kunnassa tulee olla nimettynä henkilö, jonka tehtävänä on neuvoa asiakkaita asiakasmaksun alentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Asiakas voi aina ottaa yhteyttä kunnan potilas- tai sosiaaliasiamieheen, joka pystyy neuvomaan asiakkaan eteenpäin oikealle taholle.
Onko jotain kriteerejä, jotka asiakkaan on täytettävä, jotta hän voi hakea asiakasmaksun alentamista?
Ei ole. Asiakas voi aina hakea asiakasmaksun alentamista, jos asiakasmaksu aiheuttaa taloudellisia haasteita. Se on asiakkaan oikeus.
Millä kriteereillä kunnan on arvioitava sitä, uhkaako asiakasmaksu asiakkaan toimeentuloa?
Tällä hetkellä laissa ei ole säädetty kriteerejä, joiden valossa asiakkaan tilannetta on arvioitava. Sen sijaan asiakkaan tilannetta on lain mukaan arvioitava yksilöllisesti. Tämä yksilöllinen harkinta on kunnan tehtävänä.
Jos asiakkaalla on vaikeuksia maksaa asiakasmaksua, kannattaako asiakkaan ottaa ensin yhteyttä Kelaan vai kuntaan?
Asiakasmaksun alentaminen on ensisijaista suhteessa toimeentulotukietuuksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jos asiakkaalla on haasteita asiakasmaksun maksamisessa, tulee asiakkaan ottaa ensin yhteyttä kuntaan. Kunnan on alennettava asiakasmaksua, eikä ohjattava asiakasta Kelaan maksun takia.
Milloin asiakkaan kannalta on parasta ottaa yhteyttä kuntaan, jos asiakasmaksuun liittyen on taloudellisia vaikeuksia?
Asiakkaan tulee ottaa kuntaan yhteyttä heti, jos asiakasmaksuun liittyen on taloudellisia haasteita. Asiakkaan ei tule odottaa maksun siirtymistä perintään tai ulosottoon.
Paljonko ulosotossa on vuosittain
sote-asiakasmaksuja?
Ulosotossa on vuosittain yli puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Vuonna 2021 asiakasmaksuja oli ulosotossa 559 453 kappaletta.
Miksi asiakasmaksuja siirtyy niin paljon ulosottoon?
Yksi selitys on, että asiakasmaksujen alentamisvelvoitetta ei ole tunnettu kunnolla asiakkaiden tai kunnan viranhaltijoiden joukossa. Tässä asiassa on tehty paljon työtä muun muassa vuoden 2021 asiakasmaksulain uudistuksessa, mutta paljon työtä on vielä tehtävänä. Olisi myös tärkeää saada kuntien ja hyvinvointialueiden asiakasmaksujen alentamisprosessit yksinkertaisiksi ja selkeiksi, sekä säätää lakiin velvoite terveydenhuollon tasamaksujen alentamisesta.
Tarvitaan monia uudistuksia, jotta asiakkaiden taloudelliset oikeudet paranisivat.
Koskeeko asiakasmaksun alentamisvelvoite myös yksityisen terveydenhuollon maksuja?
Ei koske. Jos kuitenkin kyseessä on kunnan ulkoistus, eli kunta on ostanut palvelut yksityiseltä sektorilta, niin näihin asiakasmaksuihin kohdistuu alentamisvelvoite.
Suojellaanko asiakasta palvelusetelien omavastuuosuudelta samalla tavoin kuin asiakasmaksuilta?
Osittain kyllä. Palvelusetelilain 8 §:ssä on asiakasmaksulakiin verrannollinen asiakkaan suojelu. Palvelusetelin arvoa on korotettava, jos asiakkaan tai hänen perheensä toimeentulo tai asiakkaan lakisääteinen elatusvelvollisuus muutoin vaarantuu, taikka se on tarpeen muut huollolliset näkökohdat huomioon ottaen. Palvelusetelien omavastuuosuus ei kuitenkaan kerrytä terveydenhuollon asiakasmaksujen tavoin maksukattoa.
Kuntien käytännöt asiakasmaksujen alentamisessa vaihtelevat. Mistä kunnista hyvinvointialueiden kannattaa ottaa esimerkkiä suunnitellessaan asiakasmaksujen alentamiseen liittyviä prosesseja?
Vantaan kaupungilla ja Siun sotessa on verrattain asiakasystävälliset asiakasmaksun alentamislomakkeet. Siun sotessa on myös hyvä, että prosessista on pyritty tekemään asiakasystävällinen. Asiakas voi muun muassa valtuuttaa hakemuksen käsittelijän tarkastamaan erilaisia tietoja rekistereistä niin että asiakkaan ei tarvitse itse toimittaa kaikkia liitteitä.
Alkuvuosi on monelle pitkäaikaissairaalle taloudellisesti haastavaa aikaa, kun maksukatot nollaantuvat vuodenvaihteessa. Miten asiakkaan taloudellisia oikeuksia saisi parannettua?
Tarvitaan monia uudistuksia, jotta asiakkaiden taloudelliset oikeudet paranisivat. Terveydenhuollon sekä lääke- ja matkakustannusten maksukatot tulisi yhdistää ja laskea huomattavasti nykyistä alemmalle tasolle. Asiakkaan omavastuuosuutta tulisi jaksottaa tasaisemmin läpi vuoden. Maksukattojen seurantavelvollisuus tulisi siirtää pois asiakkaalta. Lisäksi terveydenhuollon tasasuuruisten asiakasmaksujen alentamisvelvollisuuden tulisi olla lakisääteistä ja palvelusetelien omavastuuosuuden tulisi kerryttää maksukattoa.
Kysymyksiin vastasi Kuluttajaliiton sote-asioihin erikoistunut lakimies Julia Lumijärvi.
Kuluttajaliitto on huolestunut siitä, kuinka paljon taloudellisia haasteita ihmisillä on asiakasmaksujen suhteen. Nostimme selkeiden asiakasmaksujen huojennusprosessien tarvetta esiin aluevaalitavoitteissamme ja toteutimme tammikuussa 2022 some-kampanjan asiakasmaksujen alentamiseen liittyen. Helmikuussa 2022 Kuluttajaliitto järjesti asiakasmaksujen alentamiseen liittyen kaksi tietoiskuwebinaaria, jotka saivat paljon hyvää palautetta. Jatkamme työtä asiakkaan taloudellisten oikeuksien edistämiseksi myös tulevaisuudessa.
Ratkaisukäytäntöjä sosiaali- ja terveydenhuollosta
Potilas- ja asiakaslehden toimitus on koonnut mielenkiintoisia oikeudellisia ratkaisuja sosiaali- ja terveydenhuollon kentältä. Ratkaisut ovat julkisia.
Laki edellyttää palvelusetelin arvon tarkistamista ja seurantaa
Vammaisten henkilöiden ihmisoikeusjärjestö Kynnys ry:n kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle palveluseteleihin liittyen. Kantelijan mukaan useat kunnat eivät olleet tarkistaneet palvelusetelin arvoa sen käyttöönoton jälkeen, minkä takia palvelusetelin arvo oli niin alhainen, että se vaaransi palvelunkäyttäjien mahdollisuuden saada henkilökohtaista apua palvelusetelillä. Palvelusetelin arvon alhaisuuden takia osa palveluntuottajista oli kieltäytynyt palvelun tuottamisesta palveluseteliasiakkaille kaikkina vuorokaudenaikoina.
Eduskunnan oikeusasiamies totesi, että palvelusetelin arvon on lain mukaan oltava kohtuullinen. Jotta palvelusetelin arvo pysyy riittävänä ja kohtuullisena lainsäädännön edellyttämällä tavalla, kunnan tulee seurata palvelusetelin arvoa ja tarkistaa sitä tarvittaessa. Näiden lisäksi kunnan tulee valvoa palvelun tosiasiallista toteutumista myös silloin kun palvelu hankitaan palvelusetelillä.
EOAK 30.11.2021 Dnro 5684/2020
Kunnan tulee seurata palvelusetelin arvoa ja tarkistaa sitä tarvittaessa.
Kaihia tulee diagnosoida ja hoitaa julkisella sektorilla
Henkilö kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle kaihin hoidosta. Henkilö oli ottanut yhteyttä terveyskeskukseen heikentyneen näkönsä vuoksi. Hän oli käynyt edellisenä vuonna optikon näöntarkastuksessa, jossa oli epäilty alkavaa kaihia. Kantelija meni terveyskeskuslääkärin vastaanotolle ja pyysi lähetettä keskussairaalaan silmätautien poliklinikalle. Terveyskeskuslääkäri arvioi, ettei terveyskeskuksessa ollut riittävää välineistöä kaihin arviointiin ja kehotti henkilöä hakeutumaan yksityiselle silmälääkärille. Henkilö meni yksityiselle silmälääkärille, joka teki lähetteen erikoissairaanhoitoon ja henkilö pääsi kaihileikkaukseen.
Apulaisoikeusasiamies totesi, että terveyskeskuslääkäri menetteli lainvastaisesti, kun hän ohjasi henkilön yksityiselle sektorille; ei tehnyt hänelle lähetettä eikä tutkinut häntä kunnolla terveyskeskuksessa. Tästä tuli henkilölle myös ylimääräisiä kustannuksia. Apulaisoikeusasiamies esitti, että sairaanhoitopiiri harkitsee, miten se voi hyvittää kantelijan oikeuksien loukkauksen.
EOAK 13.12.2021 Dnro 5303/2020
Terveydenhuollon yksikkö sai vaatia kasvomaskin käyttöä asiakkaalta
Henkilö kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle kasvomaskin käyttöä koskevassa asiassa. Kantelija oli velvoitettu pitämään kasvomaskia hänen osallistuessaan sikiöseulontaan. Kantelija pyysi eduskunnan oikeusasiamiestä selvittämään, voidaanko asiakkaat pakottaa pitämään kasvomaskia hoitokäynneillä.
Apulaisoikeusasiamies totesi, että asettamalla vaatimus kasvomaskin käyttämisestä potilaiden ja henkilökunnan terveyden ja hengen suojaamiseksi yleisvaaralliselta tartuntataudilta sikiöseulontayksikkö ei ylittänyt sille kuuluvaa toimivaltaa eikä sen toimintansa ollut lainvastaista. Apulaisoikeusasiamies totesi, että kasvomaskin käyttöä koskeva vaatimus oli välttämätön, tarpeellinen ja asianmukainen toimi ihmisten suojaamiseksi. Vähäisemmässä määrin perusoikeuksiin puuttuvaa keinoa ei ollut apulaisoikeusasiamiehen mukaan käytettävissä kantelussa tarkoitetussa tilanteessa. Merkityksellistä oli myös, että kantelijalle tarjottiin kasvomaski kyseisessä tilanteessa terveydenhuollon yksikön toimesta.
EOAK 31.12.2021 Dnro 8453/2020
Asunnon muutostöitä koskevan hakemuksen käsittely ylittyi lainvastaisesti
Henkilö kanteli eduskunnan oikeusasiamiehelle vaikeavammaisen lapsensa hakemusasian käsittelyn pitkittymistä koskien. Kantelija ja hänen lapsensa asuivat kodissa, jossa kantelijan lapsi ei vammansa takia pystynyt mm. pesemään käsiään ja asunnossa oli näin ollen tarve asunnon muutostöille. Asunnon muutostöinä haettiin esimerkiksi pesutilojen ja asunnon sisäänkäynnin muutostöitä. Asunnon muutostöitä koskevan hakemuksen käsittely kesti kunnassa lähes viisi kuukautta, mikä ylitti vammaispalvelulaissa säädetyn kolmen kuukauden määräajan hakemuksen käsittelylle ja päätöksenteolle. Kunnan selvityksen mukaan viivästys johtui mm. siitä, että muutostöiden suunnittelu ja kartoitus vanhaan rakennukseen vaativat useiden eri ammattilaisten yhteistyötä.
Eduskunnan oikeusasiamies korosti, että vammaispalvelulaissa säädetty määräaika päätöksenteolle voidaan ylittää vain poikkeuksellisesti. Kunta ei ollut esittänyt hyväksyttäviä syitä määräajan ylittymiselle ja kunta oli menettelyt näin lainvastaisesti. Oikeusasiamies totesi myös, että mitä suurempi merkitys ratkaisulla on henkilön jokapäiväisen elämän kannalta, sitä joutuisampaan käsittelyyn asiassa tulee pyrkiä. Oikeusasiamies kiinnitti kunnan huomiota hakemusten lainmukaiseen käsittelyyn ja hyvän hallinnon mukaiseen menettelyyn.
EOA 26.1.2021 Dnro 5511/2021
Mitä suurempi merkitys ratkaisulla on henkilön jokapäiväisen elämän kannalta, sitä joutuisampaan käsittelyyn asiassa tulee pyrkiä.
Kipupotilaiden hoidossa on havaittavissa epäkohtia Suomessa
Kantelijat yhdessä 913 muun henkilön kanssa arvostelivat kipupotilaiden saamaa hoitoa Suomessa. Kantelussa tuotiin esiin, että kipupotilaiden hoidossa on monenlaisia ongelmia mm. hoidon saatavuudessa, hoitoketjuissa ja lääkehoidossa. Kantelijat kokivat, että heidän oikeutensa saada yksilöllistä hoitoa toteutuu tällä hetkellä huonosti.
Apulaisoikeusasiamies hankki useita selvityksiä ja totesi niiden perusteella, että kipupotilaiden riittävien terveyspalvelujen toteutumisessa on havaittavissa epäkohtia. Erityisesti epäkohtia ilmeni riittävien resurssien, osaavan henkilöstön ja sujuvien hoitoketjujen toteutumisessa. Apulaisoikeusasiamies korosti sairaanhoitopiirien velvollisuutta varata riittävät voimavarat lakisääteisten tehtäviensä hoitamista varten ja hän myös esitti vakavan huolen osaavan henkilöstön riittämättömyydestä ja mahdollisuuksista turvata henkilöstön riittävyys tulevaisuudessa. Apulaisoikeusasiamies totesi, että hän tulee valvonnassaan seuraamaan kipupotilaiden oikeuksien toteutumista.
EOAK 29.12.2021 Dnro 8381/2020
