Potilas- ja asiakaslehti 1/2021

Tutustu maksutta Potilas- ja asiakaslehteen, jonka teemana on potilas- ja sosiaaliasiamiesten toiminta. Lehdessä lisäksi alan asiantuntijoiden kirjoituksia potilasoikeuden ajankohtaisimmista näkökulmista. Lataa PDF-tiedosto tai lue keskeisimmät artikkelit alta!

Katso kaikki Potilas- ja asiakaslehdet täältä.

Sisällys

Sairaalan teho-osastolta potilaiden oikeuksien edistäjäksi

Haastattelussa Suomen Potilasasiamiehet ry:n puheenjohtaja Hanna Sykkö.

Hanna Sykkö on nainen, joka on nähnyt urallaan monenlaisia tilanteita. Potilaiden asema ja oikeudet ovat tulleet tutuiksi vuosikymmenten mittaisen uran aikana. Hanna on johtavan potilasasiamiehen sijainen ja Suomen Potilasasiamiehet ry:n puheenjohtaja. Potilaslehti haastatteli Hannaa ja selvitti, mitä Suomen potilasasiamiehet ry tekee potilaiden oikeuksien edistämiseksi.

Valmistuttuaan vuonna 1999 sairaanhoitajaksi Hanna Sykkö teki parikymmentä vuotta kenttätyötä sairaalan ensiavussa, kirurgian poliklinikalla, teho-osastolla sekä tapaturmaosastolla. Hanna ehti myös työskennellä muutamia vuosia Lähi-idässä päivystyspotilaiden parissa. Tällä hetkellä Hanna toimii VSSHP:n johtavana potilasasiamiehenä ja viimeisimmän vuoden myös Suomen Potilasasiamiehet ry:n puheenjohtajana.

Kuinka kauan olet ollut mukana potilasasiamiestoiminnassa?

Tulin mukaan potilasasiamiestoimintaan vuonna 2018 ja viimeisimmän vuoden olen toiminut yhdistyksen puheenjohtajana. Yhdistyksen jäsenissä on valtava määrä osaamista ja kokemusta. Koen olevani etuoikeutettu saadessani apua ja tukea sekä valtavan määrän vuosien saatossa kertynyttä tietoa näiltä konkareilta. Toisaalta näen tämän potilasasiamiestoiminnan tarkastelun uusin silmin myös etuna. Tuoreena tulokkaana katselen asioita hieman erilaisesta näkökulmasta. En ole myöskään urautunut siihen, että asiat tehdään automaattisesti aiemmin tutuksi tulleella tavalla.

Mitä Suomen Potilasasiamiehet ry tekee?

Olemme valtakunnallinen yhdistys, joka toimii Kuluttajaliiton riippumattomana jäsenyhdistyksenä. Yhdistys perustettiin vuonna 1995. Meillä on noin satakunta jäsentä, jotka toimivat potilasasiamiehinä julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla.

Yhdistys kokoaa potilasasiamiehet yhteen ja jakaa tietoa potilasasiamiestyöstä.

Yhdistyksen tehtävänä on edistää potilaan oikeuksia ja kehittää potilasasiamiestoimintaa. Yhdistys kokoaa myös potilasasiamiehet yhteen, ja itse koen yhdistyksen tärkeäksi tehtäväksi verkostoitumisen ja tiedon jakamisen potilasasiamiestyöstä. Potilasasiamiesten kesken on hyvä vaihtaa ajatuksia siitä, mitä kentällä tapahtuu. Näen, että potilasasiamiestoiminnan riippumattomuus on yksi yhdistyksen tärkeistä tavoitteista. Potilasasiamiestoiminnan tulee olla riippumatonta niin organisaatioiden työntekijöiden, potilasasiamiesten kuin potilaidenkin näkökulmasta.

Yhdistyksen toiminnassa on tärkeää myös yhteistyö eri tahoihin. Potilasasiamiehet tahoillaan tekevät monilta osin tiivistä yhteistyötä heitä lähellä olevien toimijoiden ja yksiköiden kanssa. Yhdistyksen yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi valvovat viranomaiset aluehallintovirasto ja Valvira.

Järjestöyhteistyö esimerkiksi tautiliittoihin ja muihin yhdistyksiin on myös todella tärkeää. Näen, että yhteistyö on kaiken perusta – myös yhdistyksen sisällä. Puheenjohtajana olen kiitollinen kaikista niistä erilaisista näkemyksistä, joita jäsenistöltä kentältä kuuluu. Yhdessä ja yhteistyöllä saamme edistettyä meille kaikille tärkeitä asioita.

Millaista toimintaa yhdistys järjestää?

Aloitimme vuosi sitten virtuaaliset aamukahvit, joita järjestetään muutaman viikon välein. Kaikki potilasasiamiehet ovat tervetulleita tilaisuuteen. Aamukahvitilaisuudessa vaihdamme ajatuksia ajankohtaisista teemoista.

Suomen Potilasasiamiehet ry järjestää myös koulutustoimintaa jonkin verran, mikä toki on nyt koronavuotena ollut tavanomaista haastavampaa. Lisäksi meillä on sääntömääräisiä kokouksia ja hallitus kokoontuu tarvittaessa. Annamme myös tarvittaessa lausuntoja sekä teemme esityksiä ja aloitteita.
Koska potilasasiamiesten työ on usein melko yksinäistä, yhdistyksestä saa tukea ja neuvoja omaan toimintaan. Toivon, että jatkossa potilasasiamiesten keskinäinen yhteydenpito olisi entistä tiiviimpää ja toivon itse olevani helposti lähestyttävä puheenjohtaja.

Toivon, että jatkossa potilasasiamiesten keskinäinen yhteydenpito olisi entistä tiiviimpää.

Mitä tehtäviisi Suomen Potilasasiamiehet ry:n puheenjohtajana kuuluu?

Puheenjohtajana pidän yhteyttä jäsenistöön esimerkiksi tiedotteiden avulla. Seuraan aktiivisesti, mitä valtakunnassa tapahtuu ja laitan jäsenistölle tietoa ajankohtaisista asioista. Monesti myös vinkkaan jäsenille esimerkiksi uusimpia KHO:n päätöksiä tai eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuja, jotka liittyvät potilasasiamiestyöhön.

Puheenjohtajana yritän myös kehittää potilasasiamiestoimintaa ja tuoda yhteiseen keskusteluun kentältä nousevia asioita. Esimerkiksi viime aikoina olen selvitellyt potilasasiamies-nimikkeeseen liittyviä mielipiteitä ja kartoittanut mahdollista sukupuolineutraalia vaihtoehtoa asiamies-nimikkeelle.

Mitkä ovat mielestäsi potilaiden oikeuksien suurimmat haasteet tänä päivänä?

Jos peilaan kysymystä potilasasiamiestoimintaan, niin potilaiden oikeuksiin vaikuttaa tänä päivänä potilasasiamiestoiminnan hajanaisuus. Hajanainen potilasasiamiesjärjestelmä aiheuttaa sen, että potilaalla voi olla vaikeuksia tietää, minkä palveluntuottajan potilasasiamiehelle hänen asiansa kuuluu. Potilas on näissä tilanteissa liian yksin.

Hajanainen potilasasiamiesjärjestelmä aiheuttaa sen, että potilaalla voi olla vaikeuksia tietää, kehen potilasasiamieheen hän voi ottaa yhteyttä.

Sen lisäksi haasteena on tänä päivänä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutuminen Suomen terveydenhuollossa. Potilailla on oikeus tiedonsaantiin. Tähän kuuluu myös mahdolliset hoidossa tapahtuneet poikkeamat ja tiedottaminen erilaisista reklamaatioväylistä niihin liittyen. Potilaslaki korostaa myös potilaan aktiivista osallistumista hoitoonsa ja sen päätöksentekoon. Käytännössä yhteisymmärryksen löytyminen hoidossa tai sen linjauksissa voi joskus olla haastavaa.

On löydettävä toimiva ratkaisu lääkärillä olevan lääketieteellisen asiantuntemuksen ja kokemuksen ja toisaalta potilaan oikeuksien toteutumisen kesken. Potilaan oikeuksiin ei kuitenkaan kuulu esimerkiksi haluttujen hoitojen tai tutkimusten saneleminen lääkärille tai tiettyjen lääkkeiden vaatiminen lääkäriltä. Lääkäri tekee ratkaisunsa aina lääketieteellisen arvion, ei potilaan vaatimusten perusteella.

Onko koronapandemia näkynyt potilasasiamiesten toiminnassa?

Keväällä 2020 potilailta tulevat yhteydenotot hiljenivät, kunnes kesällä ja syksyllä yhteydenotot potilasasiamiehiä kohtaan lisääntyivät. Yksi iso ja monia potilaita mietityttänyt kysymys on liittynyt hoitotakuuseen, ja tästä on tullut paljon kyselyitä potilasasiamiehille. Nyt tuoreimmat rajoitustoimet ja poikkeusolot (toim. huom. haastattelu toteutettiin 4.3.2021) ovat taas aiheuttaneet paljon kysymyksiä aiheen tiimoilta.

Lisäksi vuoden aikana on tullut paljon kysymyksiä, jotka ovat koskeneet vierailukieltoja ja rajoituksia. Hämmennystä ovat aiheuttanut esimerkiksi tapaukset, joissa jopa yksi ja sama potilas on joutunut kokemaan erilaisia rajoituksia liittyen vierailukieltoihin. Potilas on esimerkiksi ensin ollut hoitopaikassa x, jossa vierailuihin on suhtauduttu rajoitetusti. Tämän jälkeen potilas on siirretty paikkaan y, jossa hoitopaikan tahtotilana onkin ollut mahdollistaa vierailut mahdollisimman hyvin. Tämä on aiheuttanut potilaissa hämmennystä, kun yhtäkkiä linja vierailuihin on muuttunut. Lisäksi koronapandemia on näkynyt potilasasiamiesten toiminnassa siinä, että monet potilasasiamiehet ovat siirtyneet etätöihin. Etänä työskentely sopii toisille paremmin kuin toisille.

Millaisena potilasasiamiesten tulevaisuus näyttäytyy?

Mielestäni potilasasiamiesten tulevaisuus näyttäytyy äärettömän mielenkiintoisena. Terveydenhuollon toimintaympäristö tulee muuttumaan, potilaat ovat yhä tietoisempia oikeuksistaan ja potilasasiamiestoimintaa tarvitaan tulevaisuudessa entistä enemmän, jotta potilaan oikeudet toteutuvat. Samassa yhteydessä haluaisin herätellä keskustelua potilaan velvollisuuksista. Näen, että potilaalla on velvollisuus esimerkiksi kertoa hoitavalle taholle hänen hoitoonsa olennaisesti vaikuttavista tekijöistä. Tietosuoja on äärettömän tärkeä asia, mutta se ei saa kääntyä itseään vastaan. Jo nyt on havaittavissa, että osa potilaista ei halua tietojaan vaihdettavan hoitopaikkojen välillä. Toivon, ettei eteen tule sellaisia tilanteita, jossa potilaasta olevat puutteelliset taustatiedot johtavat kohtalokkaaseen lopputulokseen.

Toivon myös, että potilasasiamiesverkostosta tulee entistä tiiviimpi ja verkostoituneempi. Toivon, että tulevaisuudessa potilasasiamiehet ovat lähellä terveydenhuollon organisaatioita, mutta riippumattomia
siitä. Potilasasiamiehet tulisi myös nähdä terveydenhuollon henkilökunnan silmissä helposti lähestyttävänä tahona.

Kun sote-uudistus tulee ja terveydenhuollon omavalvontaa kehitetään, potilasasiamiehet ja potilasturvallisuus tulee linkittää entistä enemmän yhteen. Potilasasiamiehet saavat suoraan potilailta tietoa organisaation toiminnasta, mitä pitäisi hyödyntää enemmän omavalvonnassa. Toivoisin yhtenäistä tilastointi- ja raportointimallia potilasasiamiestoiminnasta ja potilaan oikeuksien toteutumisesta. Näin saisimme valtakunnallisesti yhteneväistä tietoa, jota hyvinvointialueet voisivat tarvittaessa hyödyntää esimerkiksi toiminnan ohjauksessa.

Kuka? Hanna Sykkö, puheenjohtaja, Suomen Potilasasiamiehet ry
Koulutus: Tohtorikoulutettava HTM, sairaanhoitaja (amk). Työstää parhaillaan väitöskirjaa potilasasiamiestoiminnasta.
Harrastukset: Vaellus ja talvella lumikenkäily. Tekee käsitöitä, laskettelee ja sukeltaa.
Motto: Maailma ja elämä on täynnä mahdollisuuksia!

Sivun alkuun

Onko kaikilla varaa terveyteen?

Ihminen voi säästää rahaa monella eri tavalla. Jos on pakko saada lääkärin hoitoa, ei säästäminen kuitenkaan ole vaihtoehto. Terveyskeskusta ei voi vältellä, jos tarvetta lääkärikäynnille on. Terveyspalvelut ovat peruspalveluita, jotka kunnan on järjestettävä sen asukkaille. Ongelmana on kuitenkin se, että nämä palvelut eivät ole ilmaisia. Jos lääkärikäyntiä ei ole mahdollista maksaa, voi kunta viedä laskun perintään ja lopulta ulosottoon. Henkilölle voi tulla siis pitkäaikaisia taloudellisia seurauksia siitä, että hän halusi pysyä elämän ja toimintakyvyn piirissä hakeutumalla hoitoon.

Asiakasmaksulakia on uudistettu ja uusi laki astuu voimaan 1.7.2021. Uudessa asiakasmaksulaissa on lisätty maksuttomien palveluiden määrää ja muun muassa hoitajavastaanotot muuttuivat maksuttomiksi julkisessa terveydenhuollossa. Maksukatto laajeni kattamaan muun muassa suunterveydenhuollon maksut.

Kuluttajaliitto katsoo, että asiakasmaksulain uudistuksessa tehtiin paljon hyvää, mutta paljon työtä jäi edelleen tehtäväksi. Lääkärikäynnit eivät ole edelleenkään maksuttomia. Maksukattojen seurantavelvollisuus pysyi myös edelleen asiakkaalla. Jos henkilön voimavarat ovat vähissä, ei häneltä voi vaatia laskujen jatkuvaa arkistointia ja numeroiden summaamista. Tästä syystä Kuluttajaliitto katsoo, että maksukaton seurantavelvollisuus pitäisi siirtää palvelun järjestäjälle.

Jos henkilön voimavarat ovat vähissä, ei häneltä voi vaatia laskujen jatkuvaa arkistointia ja numeroiden summaamista.

Jokaisella kansalaisella tulisi olla varaa terveyteen, sairauteen ja riittäviin terveyspalveluihin. Niin kauan kuin yksikin ihminen jättää lääkkeitä ottamatta korkeiden kustannusten takia tai diabeetikko kärsii veren hyperglykemiasta riittämättömien palveluiden takia, terveyden edistämisessä ja terveyspolitiikassa tulee huomioida myös terveyden ja sairauden taloudelliset näkökulmat.

Mikä muuttuu 1.7.2021 alkaen:

  • Uudessa asiakasmaksulaissa lisättiin maksuttomien palveluiden määrää. Maksuttomiksi tulivat esimerkiksi hoitajavastaanotot, alaikäisten poliklinikkakäynnit ja perustason mielenterveyspalvelut.
  • Maksukattoa laajennettiin kattamaan myös esimerkiksi suunterveydenhuollon käynnit sekä tilapäisen kotisairaanhoidon käynnit. Jatkossa maksukattoa kerryttävät myös asiakasmaksut, joiden suorittamiseen on myönnetty toimeentulotukea.
  • Palveluasumisen ja ikäihmisten avohoidon maksuja yhdenmukaistetaan.
  • Asiakkaan oikeusturvaa vahvistetaan. Muutoksenhakua koskevaa sääntelyä selkiytetään ja oikeudenkäyntimaksua ei jatkossa peritä asiakasmaksuja koskevissa valitusasioissa.

Tiesitkö?

Tiesitkö, että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon maksu on lain mukaan jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos maksu vaarantaa henkilön toimeentulon edellytyksiä? (Asiakasmaksulaki 11 §) Uudessa asiakasmaksulaissa tätä periaatetta painotetaan, kun säädöksessä korostetaan asiakasmaksujen perimättä jättämisen ensisijaisuutta suhteessa toimeentuloturvaan.

Sivun alkuun

Sosiaaliasiamies neuvoo ja tukee myös palveluverkon väliinputoajia

Haastattelussa potilas- ja sosiaaliasiamies Mirva Makkonen.

Viime aikoina tiedotusvälineissä on keskusteltu paljon Suomen sosiaalihuollon haasteista. Keskustelua on käyty esimerkiksi lastensuojelun resursoinnista sekä ikääntyneiden asumispalveluiden tilanteesta. Mirva Makkonen tuntee Suomen sosiaalihuollon tilanteen. Hän työskentelee potilas- ja sosiaaliasiamiehenä Oulun kaupungilla ja käsittelee työssään erityisesti sosiaalihuoltoon liittyviä kysymyksiä.

Potilaslehti haastatteli Mirvaa hänen työstään sosiaalihuollon kysymysten parissa. Yhteiskuntatieteiden maisteri ja laillistettu sosiaalityöntekijä työstää parhaillaan yhteiskuntatieteiden lisensiaatin tutkintoa. Mirva on työskennellyt seitsemän vuotta potilas- ja sosiaaliasiamiehenä ja hänellä on takanaan pitkä työura lastensuojelussa ja erilaisissa kehittämistehtävissä.

Millainen on sosiaaliasiamiehen työpäivä?

Vietän suurimman osan työpäivästäni puhelimessa ja Teams-keskustelusovelluksessa. Paljon asiakkaita käy myös paikan päällä toimistolla, ja heitä autan parhaani mukaan. Tyypillisiä työtehtäviäni on kanteluiden kirjaaminen sekä oikaisuvaatimuksen ja potilasvahinkoilmoituksen tekemisessä avustaminen. Avustan asiakkaita myös erilaisten lomakkeiden täyttämisessä sekä otan tarpeen vaatiessa yhteyttä eri organisaatioiden työntekijöihin.

Asiakas voi tulla potilas- ja sosiaaliasiamiehen luokse anonyyminä ja palvelu on maksutonta.

Periaatteena on auttaa asiakasta niin paljon kuin pystytään huomioiden kuitenkin, että emme ole koulutukseltamme lakimiehiä. Jos asia menee tuomioistuimeen, emme enää avusta asiakasta, koska siinä tilanteessa asiakkaalla on oikeus oikeusapuun. Asiakas voi tulla potilas- ja sosiaaliasiamiehen luokse anonyyminä ja palvelu on maksutonta.

Mistä ihmiset yleensä pyytävät apua sosiaaliasiamieheltä?

Tilanteet ovat aina erilaisia, mutta toimenpiteistä eni-
ten avustetaan muistutusten tekemisessä. Voidaan todeta, että enemmänkin olisi avustamistehtäviä oikaisuvaatimuksissa, mutta ihmiset tietävät liian vähän potilasasiamies- ja sosiaaliasiamiestoiminnasta.
Avustettavia henkilöitä on kaikista ikäryhmistä, mutta ikääntyneet henkilöt korostuvat. He eivät usein ole niin tottuneita tietokoneiden käyttäjiä ja monet oikeussuojakeinot vaatisivat näiden taitojen hallintaa.

Mikä on antoisinta työssäsi?

Antoisinta on, että aamulla ei ikinä tiedä mitä päivän aikana tulee tapahtumaan. Jokainen puhelu, joka minulle tulee, on eräänlainen haastattelu. Aluksi pitää selvittää, mikä on asiakkaan ongelma. Työni on monipuolista ja tilanteet ovat myös usein moniselitteisiä.

Kun sosiaaliasiamieheltä apua tarvitsevan asiakkaan asia saadaan päätökseen, ihminen saa rauhan itselleen. Se on työn motivoiva tekijä ja auttaa jaksamaan työssä.

Onko jotain, mitä ihmiset eivät tiedä sosiaaliasiamiesten työstä?

Potilas- ja sosiaaliasiamiestoiminnasta tiedetään ylipäätään tänä päivänä liian vähän ja usein ihmiset eivät ole kuulleetkaan koko toiminnasta. Terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksissa tulisi puhua palveluistamme enemmän, jotta henkilöstö osaisi neuvoa asiakkaita luoksemme.

Välillä ihmisillä on myös ajatus, että potilas- ja sosiaaliasiamies olisi valvova viranomainen ja meillä olisi mahdollisuus muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon päätös, mitä emme voi tehdä. Tämä voi aiheuttaa pettymystä, kun asiakas ei saa sitä palvelua, jota ajatteli saavansa.

Miten Suomen sosiaalihuolto voi tällä hetkellä?

Suomessa on tällä hetkellä liian rikkonainen palvelujärjestelmä ja heikommassa asemassa olevat henkilöt jäävät usein väliinputoajiksi. Jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon toimialue tekee omaa työtään. Tämä aiheuttaa sen, että ei ole yksittäistä tahoa, joka huolehtisi heikommassa asemassa olevien henkilöiden asioista loppuun asti. Omaisten merkitys korostuu tällä hetkellä.

Ikäihmisten ja kehitysvammaisten palveluiden puolella on haasteita siinä, että asumispalvelut eivät vastaa riittävästi henkilöiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tässä asiassa ongelmia on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Lastensuojelun puolella asiakasmäärät ovat niin valtavia, että työntekijät eivät välttämättä ehdi työskentelemään tarpeeksi suunnitelmallisesti tai asioiden hoito venyy. Lastensuojelun työntekijöiden työpanos kuluu usein kriisitilanteiden hoitoon.

Toivon, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset rohkaisisivat ihmisiä kääntymään enemmän potilas- ja sosiaaliasiamiesten puoleen.

Millainen on sosiaaliasiamiesten tulevaisuus?

Lähiaikojen isoja kysymyksiä tulee olemaan potilas- ja sosiaaliasiamiesten sijoittuminen organisaatiossa tulevan sote-uudistuksen jälkeen. Sosiaali- ja terveydenhuollon avustaville palveluille on tarvetta ja palveluiden tulee olla jatkossakin maksuttomia. Toivon, että sote-uudistuksen jälkeen kansalaiset saavat tasalaatuisempia palveluita. Sosiaalihuollon asiakkaissa on paljon ihmisiä, jotka eivät pysty itse varmistamaan oikeuksiaan.

Toivon myös, että tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset rohkaisisivat ihmisiä kääntymään enemmän potilas- ja sosiaaliasiamiesten puoleen. Sote-alan työntekijän ei tarvitse tuntea kaikkia oikeussuoja- ja tietosuojakeinoja, vaan hänen tulee tietää, minne ohjata asiakas. Usein potilas- ja sosiaaliasiamies pystyy neuvomaan asiakasta näissä kysymyksissä.

Kuka? Potilas- ja sosiaaliasiamies Mirva Makkonen
Koulutus: YTM, laillistettu sosiaalityöntekijä. Työstää parhaillaan lisensiaatin tutkintoa.
Harrastukset: ”Lapset ja heidän kanssaan touhuaminen. Jännityskirjallisuuden lukeminen on myös hyvää vastapainoa työlle.”
Motto: Asiat ovat selvitettävissä.

Sivun alkuun