Artikkeli

Vastuullinen kuluttaminen: Ruokavalinnat

Vastuullinen kuluttaminen

Ruoan merkitys kuluttajan ympäristövaikutuksissa on keskeinen, sillä kuluttamamme ravinto aiheuttaa runsaan kolmanneksen kulutuksen ympäristövaikutuksista. Siksi ei ole yhdentekevää, millaisia valintoja teemme arjessamme. Vastuullisten valintojen näkökulmasta keskeistä on lisätä ruokavalioon kasviperäisiä tuotteita, kuten kasviksia, marjoja, hedelmiä ja viljatuotteita sekä palkokasveja, suosia kotimaista järvikalaa, syödä vain kohtuudella punaista lihaa sekä välttää turhaa ruokahävikkiä.

Näin teet kestäviä ruokavalintoja:

  • suosi kasviksia, marjoja, hedelmiä, viljatuotteita ja kotimaisia palkokasveja
  • suosi satokauden kasviksia
  • suosi kotimaista järvikalaa
  • syö vain kohtuudella punaista lihaa
  • kokeile kasviproteiineja
  • vältä ruokahävikkiä.

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset

Ruoantuotanto vaikuttaa osaltaan esimerkiksi ilmaston lämpenemiseen, ympäristön rehevöitymiseen ja happamoitumiseen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Ruoantuotanto kuluttaa paljon erilaisia resursseja, kuten ravinteita, maa-alaa, energiaa ja ehtyviä vesivaroja. Ruoantuotannon ympäristövaikutuksista Suomessa korostuvat erityisesti vesistöjen rehevöityminen ja ilmastonmuutos sekä monimuotoisuuden heikkeneminen.

Toisin kuin monesti luullaan, elintarvikepakkauksilla on kokonaisuudessaan vain vähäiset ympäristövaikutukset. Itse asiassa elintarvikepakkaukset suojaavat tuotteita ja pidentävät niiden käyttöikää. Siten ruoan pakkaamisella voi olla positiivisia ympäristövaikutuksia kokonaisuuden kannalta, kun ruokaa menee pakkauksen ansiosta hukkaan vähemmän. Myös elintarvikkeiden kuljetusten ympäristökuormitus on vähäinen.

Hyvää sinulle – hyvää ympäristölle

Eläinperäisten tuotteiden, kuten lihan, lihavalmisteiden ja juustojen tuotannosta ympäristö rasittuu eniten. Sen sijaan vihannesten, juuresten, perunan, marjojen ja hedelmien sekä viljavalmisteiden lisääminen ruokavalioon vähentää ruokavalion ilmastokuormitusta ja rehevöittävää vaikutusta. (Ruokavirasto).

Kotimaiset palkokasvit, kuten herne ja papu ovat kestävämpiä valintoja kuin soija. Palkokasvit pystyvät hyödyntämään ilmakehän typpeä, jolloin lannoitetypen käytössä voidaan säästää. Riisiä lukuun ottamatta kaikkien viljalajien kasvihuonepäästöt ovat pienet (Ruokavirasto).

Moni suomalainen syö punaista ja prosessoitua lihaa yli ravitsemussuositusten. Sen sijaan kasviksia, hedelmiä ja marjoja vain harvat syövät riittävästi (FinRavinto 2017). Ravitsemussuositusten mukaan ruokavalion pohjana tulisikin olla kasvikset: vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat. Kohtuullinen määrä täysjyväviljatuotteita, maitotuotteita, kalaa ja lihaa täydentävät ruokavalion. Ravitsemussuosituksista voi lukea lisää Ruokaviraston verkkosivuilta.

On motivoivaa, että kestävä ruokavalio on hyväksi niin omalle terveydelle kuin ympäristölle. Kun syö suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisesti, vähentää samalla omien ruokavalintojen ympäristökuormaa.

Kotimaisen villikalan valinta on ekoteko

Kala kuuluu ympäristöystävälliseen ruokavalioon. Siirtymällä liharuokavaliosta kalaa suosivaan ruokavalioon voi vähentää oman ruokavalion ilmastovaikutusta merkittävästi, jopa 30 prosenttia (Ruokaminimi-hanke 2019). 

Merkittävä osa maailman kalakannoista on kuitenkin ylikalastettuja ja osa pyyntimenetelmistä on haitallista muulle meriympäristölle. Suuri osa suomalaisten kaupasta ostamasta kalasta on tuontikalaa ja erityisesti norjalaista kasvatettua lohta. Kasvatetulla kalalla on ympäristöhaasteena rehujen aiheuttama vesistöjen rehevöityminen, antibioottien käyttö sekä tuotannon ilmastovaikutukset. Samaan aikaan, kun Suomeen tuodaan paljon kalaa ulkomailta, järviämme joudutaan hoitokalastamaan niiden rehevöitymisen takia. Vähäisempien ilmastovaikutusten lisäksi kotimaisen järvikalan syöminen poistaa ravinteita vesistämme ja vähentää niiden rehevöitymistä. Siksi juuri suomalaisen villikalan valitseminen on järkevää.   

Ostaessasi kalaa, tiedustele myyjältä sen alkuperää. Ostaessasi ulkomailta tuotua kalaa, suosi MSC- ja ASC-merkittyjä kalatuotteita sekä äyriäisiä. Suomalainen järvikala säilykkeenä on vastuullisempi vaihtoehto tonnikalasäilykkeille. WWF:n Kalaopas auttaa tekemään lisää vastuullisia kalavalintoja.

Sano ei hävikille

Kotitalouksissa menee ruokaa hukkaan yli 100 miljoonaa kiloa vuosittain. Keskiverto kuluttaja heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin siten noin 20–25 kiloa vuosittain (Luonnonvarakeskus 49/2021). Kaikki syömättä jäänyt ruoka merkitsee turhaan syntyneitä ympäristövaikutuksia ja hukattuja resursseja. Siksi hävikin minimointi on yksi tärkeä osa kestävää ruokavaliota. 

Pakkausmerkinnät ohjaavat vastuullisempiin valintoihin

Pakollisten pakkausmerkintöjen lisäksi elintarvikepakkauksista löytyy monia erilaisia vapaaehtoisia merkintöjä, jotka voivat kertoa lisää elintarvikkeen ominaisuuksista, kuten raaka-aineiden alkuperästä, laadusta tai vastuullisuudesta. Parhaimmillaan ne voivat helpottaa tuotteiden vertailuja ja kuluttajien vastuullisempia valintoja. Toisaalta vastuulisuudesta viestiviä merkkejä on useita ja niiden tarkka sanoma jää kuluttajalle helposti epäselväksi. Mikäli haluat suosia vastuullisempia elintarvikkeita, suosi tuotteita, joiden vastuullisuudesta kertova merkki perustuu kolmannen osapuolen varmistamaan sertifiointiin. Tutustu mahdollisuuksien mukaan merkin myöntämisen kriteereihin. Huomioi, että harva vastuullisuusmerkki on kaiken kattava.