Lemmikit herättävät usein kysymyksiä esimerkiksi kerrostalojen ja rivitalojen asukkaissa. Miten toimia, jos lemmikki aiheuttaa jollain tavalla haittaa naapureille? Kuka korvaa, jos lemmikki aiheuttaa vahingon? Tässä artikkelissa sukellamme ihanien – mutta välillä naapurisopua koettelevien – lemmikkien ja muiden eläinten maailmaan. Kysymyksiin on vastannut Kuluttajaliiton asumisasioihin erikoistunut juristi Kristel Pynnönen Andersson.
Sisältö
- Ovatko lemmikit sallittuja kaikissa taloyhtiöissä?
- Mitä tehdä, jos naapurin koira haukkuu taukoamatta?
- Vapaana ulkoileva kissa tekee tarpeensa taloyhtiön leikkipaikan hiekkalaatikkoon. Saako kissa kulkea vapaana?
- Eräässä asunnossa kilpikonnan akvaario särkyy ja aiheuttaa kosteusvaurion. Kuka korvaa?
- Naapurin lemmikkikäärme aiheuttaa painajaisia. Voiko asialle tehdä jotain?
- Naapuri ruokkii lintuja, mutta muut asukkaat pelkäävät rottaongelmaa. Miten pitää toimia?
- Utelias kissa avaa hanan ja aiheuttaa vesivahingon – kuka korvaa?
- Matkalta tulee tuliaisina luteita – kuka torjuu ja kuka maksaa?
Ovatko lemmikit sallittuja kaikissa taloyhtiöissä?
Asunto-osakeyhtiölain mukaan lemmikit ovat osa normaalia elämää, eli pääsääntöisesti ne ovat sallittuja asunto-osakeyhtiöissä. Järjestyssäännöillä ja yhtiöjärjestyksellä lemmikkien pitoa voidaan kuitenkin rajoittaa esimerkiksi allergiataloissa. Vuokranantajalla on myös oikeus kieltää lemmikkien pito asunnossa, jolloin asiasta sovitaan tarkemmin vuokrasopimuksessa.
Lemmikkien kiinnipidosta ulkoiluttaessa ja lemmikkien hyvinvoinnista säädetään mm. järjestys- ja eläinsuojelulaissa. Lisäksi Suomessa lemmikinpitoa rajoittavat vieraslajiasetukset, lemmikkieläinten suojelua koskeva eurooppalainen yleissopimus sekä luonnonsuojelulaki. Ihan mitä tahansa eläintä ei siis saa pitää lemmikkinä.
Eläinlajeja, joita ei saa pitää lemmikkinä
- Kaikki Suomessa luonnonvaraisena tavatut, rauhoitetut lajit.
- Petoeläimet (pois lukien kissat, koirat ja fretit) sekä koira- ja kissaeläinristeymät.
- Kaikki apinat ovat Suomessa kiellettyjä lemmikkejä.
Suomen lainsäädännössä ei ole erikseen asetusta, joka rajoittaisi esimerkiksi vaarallisten eläinten lemmikkinä pitoa.
Mitä tehdä, jos naapurin koira haukkuu taukoamatta?
Ensin on hyvä selvittää, onko naapuri tietoinen asiasta. Haukkuuko koira päivisin, kun omistaja on poissa vai kaiken aikaa? Onko naapurille ilmoitettu tästä ja onko hän reagoinut ilmoitukseen? Ensisijainen keino on aina keskustella naapurin kanssa ja yrittää selvittää asia kaikille osapuolille sopivalla tavalla.
Mikäli haukkuminen on jatkuvaa tai toistuvaa ja sillä on vähäistä suurempi vaikutus asunto-osakeyhtiön tavanomaiseen elämään, taloyhtiön ainoa keino puuttua asiaan on huoneiston hallintaanotto. Yhtiökokous voi päättää, että osakkeenomistajan hallinnassa oleva osakehuoneisto on otettava enintään kolmen vuoden ajaksi yhtiön hallintaan, jos osakehuoneistoa hoidetaan niin huonosti, että yhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle aiheutuu siitä haittaa tai osakehuoneistossa vietetään häiritsevää elämää. Myös vuokranantajalla on oikeus purkaa vuokrasopimus samoilla perusteilla. On hyvä huomioida, että satunnainen koiran haukunta ei täytä häiritsevän elämän tunnusmerkkejä.
Koirakuripykälän mukaan koiran omistajan tai haltijan on
- pidettävä koira taajamassa kytkettynä
- Ei koske suljettua pihaa, koirien harjoituspaikkaa eikä erityisesti osoitettua aidattua jaloittelualuetta. Koiran tulee kuitenkin näissäkin paikoissa olla omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
- pidettävä huolta siitä, ettei koira pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua
- pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa.
Vapaana ulkoileva kissa tekee tarpeensa taloyhtiön leikkipaikan hiekkalaatikkoon. Saako kissa kulkea vapaana?
Järjestyslaki ei määrää, että kissat olisi pidettävä ehdottomasti kytkettyinä taajamassa. Myöskään kissan ulosteita ei velvoiteta keräämään hoidetuilta alueilta, toisin kuin koiran. Kissan omistajan tai haltijan on kuitenkin pidettävä huolta siitä, ettei kissa pääse kytkemättömänä kuntopolulle tai muulle sen kaltaiselle juoksuradalle eikä lainkaan yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, toriaikana torille taikka yleiseen käyttöön kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle, jollei se ole erikseen sallittua.
Kissan omistajan vahingonkorvausvastuu perustuu tuottamukseen eli huolimattomaan tekoon tai laiminlyöntiin. Vahingonkorvausvastuuta arvioidaankin normaalien vahingonkorvausoikeudellisten sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Järjestyslaissa tosin on avattu mahdollisuus myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin tilanteissa, joissa on tahallisesti syyllistytty eläintenpidon laiminlyöntiin. Käytännössä rikosoikeudellisen vastuun toteutuminen esimerkiksi tilanteessa, jossa kissa on päässyt valvomatta lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, on kuitenkin epätodennäköistä.
Kotieläimeksi otetun kissan heitteillejättö ja hylkääminen on kielletty. Heitteillä olevalla eläimellä tarkoitetaan sellaista lemmikkieläintä, joka on omistajansa tai haltijansa kotipiirin rajojen ulkopuolella, eikä kenenkään muun omistajan tai haltijan hallinnassa tai suorassa valvonnassa. Myös Suomen Luonnonsuojeluliitto on ottanut painokkaasti kantaa sen puolesta, että kissatkin pidettäisiin koirien tapaan kiinni. Kissan vapaana pitämisellä voi olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi lintujen pesimäaikaan.
Eräässä asunnossa kilpikonnan akvaario särkyy ja aiheuttaa kosteusvaurion. Kuka korvaa?
Kotivakuutus ei kata lemmikkieläimien aiheuttamia esinevahinkoja vakuutuksenottajalle, joten asukkaan kannattaa hankkia kattava vastuuvakuutus. Toisinaan eläinten aiheuttamat vahingot voivat olla niin ennalta odottamattomia, ettei niistä voida vaatia korvausta osakkaalta. Useimmiten vastuu on kuitenkin eläimen omistajalla.
Naapurin lemmikkikäärme aiheuttaa painajaisia. Voiko asialle tehdä jotain?
Käärme on Suomessa sallittu lemmikki. Käärmeen omistajan on kuitenkin oltava myös huolellinen sen suhteen, ettei käärme pääse liikkumaan esimerkiksi asunnosta toiseen.
Jos käärmeen olemassaolo aiheuttaa painajaisia tai ahdistusta, voi olla hyvä ajatus yrittää keskustella lemmikin omistajan kanssa ja pyytää päästä esimerkiksi tutustumaan käärmeeseen ja sen elinympäristöön.
Naapuri ruokkii lintuja, mutta muut asukkaat pelkäävät rottaongelmaa. Miten pitää toimia?
Lintujen ruokintaa taloyhtiössä ei ole kielletty lainsäädännöllä. Taloyhtiöllä, kaupungilla ja yksityisellä maanomistajalla on kuitenkin oikeus kieltää lintujen ruokinta määräämällään alueella. Myös omalla parvekkeella tapahtuva ruokinta voidaan kieltää taloyhtiön järjestyssäännöissä. Lintujen ruokintaan ja ruokintapaikkaan kannattaa siis aina kysyä lupa taloyhtiöltä.
Lintujen talviruokinta täytyy järjestää siten, ettei siitä ole haittaa naapureille tai muille asukkaille. Ruokinnalle kannattaa sopia yhteiset säännöt, joista tärkein on se, että ruokintapaikkaa ylläpitävä asukas huolehtii sen siisteydestä. Kannattaa myös etukäteen sopia, miten toimitaan, jos ongelmia ilmenee. Jos ruokintapaikan ympäristö pidetään siistinä ruoantähteistä, ruokinnalla ei ole erityistä merkitystä alueen rottakannalle.
Rottaongelmien välttämiseksi myös jäteastioita täytettäessä ja tyhjennettäessä kannattaa kiinnittää huomiota siihen, ettei ruokajätettä putoa maahan. Tämän lisäksi viemäriin joutunut ruokajäte, avokomposti- ja lehtikasat sekä puupinot houkuttelevat rottia. EU-lainsäädännön linjauksen mukaan rottien torjumiseen käytettäviä myrkkyjä saavat käsitellä vain tuholaistorjunnan ammattilaiset.
Utelias kissa avaa hanan ja aiheuttaa vesivahingon – kuka korvaa?
Tällaisessa tilanteessa korvausvastuu on asunnon omistajalla, mikäli voidaan osoittaa, että vahinko on johtunut huolimattomuudesta. Myös taloyhtiöllä kannattaa olla vakuutukset kunnossa.
Eräässä tapauksessa selvitettiin vahingonkorvausvastuuta vesivahingosta, joka oli aiheutunut auki jääneestä vesihanasta. Osakkaan kertomuksen mukaan vesivahingon olivat aiheuttaneet hänen kissansa, jotka olivat ilmeisesti hanan alta kävellessään aukaisseet hanan ja sulkeneet lavuaarin tulpan. Näin vesi oli tulvinut pesualtaasta yli lattialle aiheuttaen noin 10 000 euron suuruisen vesivahingon.
Oikeudessa todistajien kertomuksen mukaan oli mahdollista, että kissat olisivat todella aukaisseet hanan ja tallanneet pesualtaan tulpan kiinni siten, että vesivahinko pääsi aiheutumaan osakkaan nukkuessa. Todistajalausumien perusteella katsottiin näytetyksi, että vesihanan on todennäköisemmin avannut kissa. Ratkaisevaa oli kissojen rotu, maine coon, jossa on se erikoinen piirre, että monista muista kissoista poiketen ne suorastaan rakastavat vettä. Koska tilanne oli niin poikkeuksellinen, ei omistajan katsottu voineen mitenkään varautua siihen. Huolimattomuutta ei siis ollut tapahtunut, eikä korvaavaa syyllistä löydetty.
Matkalta tulee tuliaisina luteita – kuka torjuu ja kuka maksaa?
Asunto-osakeyhtiölaissa määrätyn kunnossapitovastuun mukaan taloyhtiön on pidettävä kunnossa osakehuoneistojen rakenteet, eristeet ja perusjärjestelmät. Osakkeenomistajan puolestaan on pidettävä kunnossa osakehuoneistonsa sisäosat. Siten osakas on lähtökohtaisesti vastuussa lutikoiden hävittämisestä, mikäli niitä on vain hänen asunnossaan, eivätkä ne ole levinneet rakenteita pitkin muihin huoneistoihin. Jos lutikat ovet levinneet rakenteisiin, niiden torjuminen on taloyhtiön vastuulla. Usein on kuitenkin hyvin vaikea todentaa, ovatko lutikat olleet alun perin vain yhdessä asunnossa vai ovatko ne kulkeutuneet sinne toisesta asunnosta.
Jos havaitset lutikoita omassa asunnossasi, ilmoita asiasta välittömästi taloyhtiölle tai vuokranantajalle! Mikäli lutikoita löytyy yhdestäkin asunnosta, kannattaa taloyhtiön ryhtyä heti torjuntatoimiin.
Ludeongelman torjumisesta aiheutuvien kustannusten korvausvastuuta on katsottava tapauskohtaisesti:
- Osakkaan täytyy huolehtia siitä, että kaikki huonekalut ja tekstiilit pestään, lämpökäsitellään tai myrkytetään. Jos osakas ei huolehdi asunnon irtaimistosta ohjeiden mukaisesti tai ilmoita ludehavainnosta taloyhtiölle viipymättä, hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen huolimattomuuden takia.
- Myös vuokralaisen kannattaa ilmoittaa ludehavainnoista vuokranantajalle välittömästi. Vuokralainen on vastuussa irtaimistosta ja sen asianmukaisesta huolehtimisesta. Mikäli vuokralainen huolimattomuudellaan aiheuttaa ludeongelman tai ei ilmoita ludehavainnoista viipymättä, hän voi joutua vahingonkorvausvastuuseen.
- Vuokranantaja puolestaan on vastuussa asunnon sisäosista, pois lukien tilanteet, joissa lutikat ovat tulleet asuntoon rakenteita pitkin, jolloin tuholaisten torjunta ja sen kustannukset jäävät taloyhtiön vastuulle.
Julkaistu 9.5.2024
