Suomessa on arviolta 700 000 koiraa ja koronavuosien aikana koirien rekisteröintivauhti kiihtyi entisestään. Vaikka koira voikin olla omistajalleen paras mahdollinen kaveri, se ei välttämättä aina ole sitä samaa naapureille. Koirat ja koirien haukunta on yksi yleisimmistä syistä, miksi naapurien kärsivällisyys voi olla koetuksella. Kuluttajaliiton asumisasioista vastaava juristi Kristel Pynnönen Andersson listasi keskeisimmät koiriin ja asumiseen liittyvät pelisäännöt ja tilanteet, joista neuvontapuhelimeen tulee eniten kysymyksiä.
Kennelliiton vuosittainen ja valtakunnallinen Koiranpäivä 24.4. korostaa koiran omistamisen hyviä puolia ja muistuttaa koiran erilaisista rooleista ihmisen parhaana ystävänä. Ei sovi myöskään unohtaa, että koirat saavat meidät ulkoilemaan ja lenkille! ”Koiranpäivänä onkin hyvä hetki kerrata myös koiriin ja asumiseen liittyvät pelisäännöt, jolloin asuminen myös taloyhtiössä sujuu kaikilta osapuolilta mukavasti”, Kuluttajaliiton juristi Kristel Pynnönen Andersson muistuttaa ja nostaa esiin kolme yleisintä asiaa.
Vapaasti ulkoilevat koirat ja koirankakat
”Kaikista selkein lainsäädännöllinen määräys koiraan liittyen on järjestyslaissa oleva koirakuripykälä”, kertoo Pynnönen Andersson. Koirakurin mukaan koira on pidettävä taajamassa kytkettynä, eikä koira saa päästä lainkaan – edes kytkettynä – lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle. Lisäksi on pidettävä huolta siitä, että koiran uloste ei jää ympäristöön hoidetulla alueella taajamassa. Hoidetuksi alueiksi katsotaan ainakin alueet, joilla on leikattu nurmikko, istutuksia ja päällystetyt tiet.
Pynnönen Anderssonin mukaan tyypillinen riidan aihe taloyhtiössä on vapaana ulkoilevat koirat ja koirankakat, vaikka koirakuri edellyttääkin, että taloyhtiön pihalla kakat kerätään ja koira pidetään kytkettynä. Sen sijaan aidatulla omalla alueella, kuten vaikkapa rivitalon omalla pihalla, koirat saa pitää vapaana. Silloinkin edellytetään, että koira on omistajansa tai haltijansa valvonnassa.
Entä jos naapurin koira haukkuu pitkiä aikoja?
”Koiran haukuntaan liittyen meillä ei ole yhtä selkeää määräystä kuin koirakuri”, Pynnönen Andersson toteaa. Suurimmat riidat ja epäselvyydet liittyvätkin nimenomaan koiran haukkumiseen ja ulvontaan. Lähtökohtana on se, että koirista lähtevää normaalin elämän ääniä on siedettävä, kun se pysyy normaalin rajoissa. Taloyhtiöllä on oikeus puuttua sellaiseen toimintaan, joka aiheuttaa muille asukkaille kohtuutonta haittaa, häiriötä tai rasitusta.
”Tämä on asia, mihin minulta juristina toivotaan vastausta. Kysytään missä raja menee normaalin ja häiriön välillä”, sanoo Pynnönen Andersson. ”Onko se vaikkapa kymmenen minuuttia vai puoli tuntia yhtäjaksoista haukkumista. Tällaista yksiselitteistä rajaa ei kuitenkaan valitettavasti ole määritelty ja tapaukset arvioidaan aina yksittäistapauksina. Selvää kuitenkin on, että yöaikaan tapahtuvaan häirintään voidaan helpommin puuttua”, muistuttaa Pynnönen Andersson.
Koiran haukuntaan liittyneet naapuririidat ovat yltyneet jopa niin pahoiksi, että niitä on käsitelty oikeudessa kotirauhan häirintänä. ”Tapaukset ovat kuitenkin poikkeuksia ja käsittely rikoksena edellyttää aina tietyn tason tahallisuutta”, muistuttaa Pynnönen Andersson.
Hän huomauttaa, että koiran jatkuva haukunta ja ulvonta ovat usein merkkejä siitä, että koiralla ei ole kaikki hyvin. Välttämättä omistaja ei edes tiedä, kuinka paljon koira haukkuu silloin, kun se on yksin kotona. ”Kannattaakin lähteä liikkeelle siitä, että otetaan asia ystävällisesti esille koiranomistajan kanssa”, Pynnönen Andersson vinkkaa.
Mikä on koiraetiketti?
Kolmantena asiana Pynnönen Andersson mainitsee koiraetiketin. Etiketillä tarkoitetaan sitä, mikä on soveliasta ja mikä ei. ”Täytyy muistaa, että kaikki ihmiset eivät pidä koirista. Jotkut pelkäävät koiria, toiset voivat olla niille allergisia. Pidä siis koirasi kytkettynä riittävän lyhyellä hihnalla, jotta voit hallita koiraasi, äläkä päästä tervehtimään naapurin koiraa tai naapuria ilman lupaa”, Pynnönen Andersson listaa mitä koiraetikettiin esimerkiksi kuuluu.
Asumisviihtyvyyden takia koiraa ei lähtökohtaisesti tulisi viedä taloyhtiön yleisiin tiloihin. Poikkeuksena ovat tietysti rappukäytävä ja hissi, mutta niissäkin kannattaa kiinnittää huomiota naapureihin ja myös siihen, että tassut siistitään ennen kuin astutaan rappukäytävään, eikä välttämättä tungeta samaan hissiin naapureiden kanssa kysymättä ensin lupaa.
Koirakavereihin liittyviä yhteisiä pelisääntöjä noudattaen naapurisopu ja asumisviihtyisyys säilyvät paremmin. Kaikki voivat silloin hyötyä koirien tuomasta lisäarvosta ja ilosta. Pynnönen Andersson nostaa lopuksi vielä esiin mielenkiintoisen tiedon. ”Elämä on turvallisempaa asuinalueilla, joissa on paljon koiria. Itse lemmikit eivät niinkään estä rikoksia, vaan niiden ahkerat ulkoiluttajat. Näin kertoo tutkimus Social Forces -tiedelehdessä.”
