EU:n digipalveluasetuksen tavoitteena on luoda kaikille turvallisemmat ja avoimemmat verkkopalvelut muun muassa torjumalla laitonta sisältöä, turvaamalla sisällöntuottajien oikeuksia ja rajoittamalla mainontaa. Asetus määrittää digitoimijoille uusia velvollisuuksia, jotka parantavat verkkopalvelujen käyttäjän asemaa.

Mikä digipalveluasetus on?

Helmikuussa 2024 voimaan tullut EU:n digipalveluasetus (DSA) pyrkii turvaamaan digipalveluiden eli esimerkiksi erilaisten verkkoyhteisöjen ja markkinapaikkojen käyttäjän asemaa. Asetuksen tarkoituksena on vähentää verkossa olevaa laitonta sisältöä ja lisätä palveluiden avoimuutta. Sääntelyn tavoitteena on varmistaa, että verkkoalustat kantavat vastuuta sisällöistä, joita ne välittävät, tallentavat ja jakavat. Niiden täytyy torjua esimerkiksi informaatiovaikuttamista ja väärän tiedon levittämistä. EU-tasoinen sääntely antaa parempia mahdollisuuksia mm. monikansallisten jättialustojen ja verkossa toimivien hakukoneiden suitsimiseen.

Digipalveluasetuksessa määriteltyihin digitaalisiin palveluihin kuuluu muun muassa sosiaalisen median kanavia, markkinapaikka-alustoja, hakukoneita ja pilvipalveluita. Eri palveluntarjoajilla on eritasoisia velvoitteita. Asetus koskee kaikkia EU:n alueelle tarjottavia verkon välityspalveluita. Siten myös muualla sijaitsevien palveluntarjoajien on noudatettava sääntelyä, jos ne tarjoavat palveluaan EU:n alueelle. Sääntely ei kuitenkaan kaikilta osin koske mikro- ja pienyrityksiä.

Käyttäjälle kaikki digipalveluasetuksen mukanaan tuomat muutokset eivät välttämättä näy konkreettisesti tai vaadi aktiivisuutta, vaan niiden tarkoitus on parantaa digipalveluiden turvallisuutta ja läpinäkyvyyttä alustoista itsestään lähtien.

Mitä digipalveluasetus käytännössä säätelee?

Ilmoitus laittomasta sisällöstä

Digipalveluasetuksen mukaan jokaisen käyttäjän on helposti voitava tehdä ilmoitus palveluntarjoajalle eli esimerkiksi verkkoalustalle, jos hän kohtaa palvelussa sisältöä, tuotteita tai palveluita, joiden epäilee olevan laittomia tai käyttöehtojen vastaisia. Ilmoituksen voi tehdä myös anonyymisti. Käyttäjällä on oikeus saada tietää, millaisen päätöksen palveluntarjoaja on ilmoituksen perusteella tehnyt. Päätökseen voi halutessaan hakea muutosta. Tätä varten alustan on tarjottava tehokas ja maksuton sisäinen käsittelyjärjestelmä valituksille.

Jos verkkopalvelu ei vastaa käyttäjän tekemään ilmoitukseen, voi asiasta ilmoittaa Kilpailu- ja kuluttajavirastolle.

Sisällöntuottajien oikeudet

Asetuksella pyritään turvaamaan myös digipalveluiden sisällöntuottajien oikeuksia. Sisällöntuottajia voivat olla mm. yksityishenkilöt, yritykset tai muut yhteisöt. Sisällöntuottamiseksi luetaan esimerkiksi mitkä tahansa julkaisut sosiaalisessa mediassa ja keskustelufoorumeilla tai myynti-ilmoitukset verkon markkinapaikoilla.

Jos palveluntarjoaja rajoittaa sisällöntuottajan toimintaa tai sisältöjä palvelussa, sen täytyy antaa rajoituksista ilmoitus ja perustelut niille. Palveluntarjoaja voi esimerkiksi poistaa käyttäjän sisältöjä, sulkea hänen tilinsä, estää palvelun käytön tai keskeyttää rahasuoritukset. Rajoitukset voivat perustua joko palveluntarjoajan omiin käyttöehtoihin tai lainsäädäntöön. Perusteluissa on myös kerrottava, miten sisällöntuottaja voi hakea päätökseen muutosta.

Mainonnan rajoitukset ja algoritmien hallinta

Verkkoalustoilta vaaditaan asetuksessa myös erilaisia toimia, jotka lisäävät mainonnan ja suosittelujärjestelmien läpinäkyvyyttä sekä alaikäisten suojelua verkossa. Somealustoilla esimerkiksi alaikäisille suunnattu mainonta ja arkaluonteisten henkilötietojen käyttö (esim. poliittinen mielipide, etninen tausta, terveystiedot) mainonnan kohdentamisessa kielletään kokonaan. Lisäksi käyttäjä voi jatkossa kytkeä somealustojen algoritmit pois päältä suurimmissa palveluissa (mm. TikTok, Instagram, Facebook, Twitter/X), mikä tekee somesta läpinäkyvämmän ja vähemmän koukuttavan.

Digipalveluasetus edellyttää, että verkkoalustat eivät harhauta kuluttajaa eivätkä ohjaile tämän päätöksentekoa ja valintoja. Palveluntarjoajien pitää huomioida, että asetuksen rinnalla on noudatettava kuluttajansuojaoikeutta ja tietosuojasääntelyä.

Kuka asetuksen toteutumista valvoo?

Digipalveluasetuksen noudattamista valvoo Suomessa pääasiassa Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Kuluttaja-asiamies ja tietosuojavaltuutettu valvovat lisäksi tiettyjä asetuksen velvoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi alustojen toteuttamaan mainontaan. Monikansallisten suurten toimijoiden valvonnasta vastaa Euroopan komissio.

Digipalveluasetuksessa on varauduttu siihen, että palveluntarjoajat eivät noudata sääntelyä suosiolla: lakia rikkovaa yritystä uhkaavat tuntuvien sakkojen lisäksi myös mahdollinen toimintakielto EU-alueella.

Lähteet:

Päivitetty 11.3.2024