Opas arjen jakamistalouteen

Jakamistalous perustuu ajatukseen siitä, että kaikkea ei tarvitse omistaa itse – voimme jakaa, vuokrata, lainata, vaihtaa ja myydä hyödykkeitä toisillemme tarpeen mukaan. Tämän oppaan tavoitteena on tukea elämäntapamuutosta opastamalla kestävään yhteiskuluttamiseen, joka vähentää luonnonvarojen ylikulutusta. Kokeile jakamista, säästä rahaa ja luonnonvaroja ja löydä kestävämpi tapa kuluttaa! Opas on laadittu Kuluttajaliiton, Itä-Suomen yliopiston ja muotoilutoimisto 2Loopsin yhteisessä Jaa Se! -hankkeessa. Voit ladata oppaan PDF-tiedostona tai lukea tekstit alta.

Ladattavat materiaalit

Esimerkkikuvat

Sisällys

• Esipuhe
• 1. Mitä on jakamistalous?
• 2. Kurkistus jakamistalouden ratkaisuihin ja palveluihin
• 3. Kokemuksia jakamistaloudesta
• 4. Kolme hyvää syytä jakamistaloudelle
• 5. Jakamisen pelisäännöt: mitä pitää huomioida, kun osallistuu jakamistalouteen?
  Näin pääset alkuun
  Verotuksellisia näkökulmia käytetyn tavaran kauppaan ja vuokraukseen
  Sosiaalietuudet ja jakamistalous
  Tunnista toimintasi ammattimaisuus – tarjoajasta vahingossa yrittäjäksi?
  Juristin vinkit alustojen turvalliseen ja sujuvaan käyttöön
• 6. Vinkit sujuvaan käytetyn tavaran myyntiin ja ostamiseen
  Käytetyn tavaran sesonkikalenteri: mitä myydä milloinkin
  Vältä huijaus nettikirpputorilla
  Juristin vinkit käytetyn tavaran kauppaan
  Kuluta kohtuudella – myös käytetyn ostaminen voi olla kestämätöntä, jos se on turhaa
• 7. Vinkit sujuvaan tavaroiden vuokraamiseen muille ja muilta
  Sesonkikalenteri tavaroiden vuokraamiseen: milloin on paras aika vuokrata
  Juristin vinkit tavaran lainaamiseen ja vuokraamiseen
  Esimerkki sopimuspohjasta ilman välikäsiä tapahtuvaan jakamiseen
• 8. Reilua jakamista
• Lähteet
  ​​

Esipuhe

Jakamistalous – resurssiviisas tapa kuluttaa

Jakamistalous tarjoaa meille mahdollisuuden kuluttaa fiksummin. Se perustuu resurssiviisaaseen ajatukseen, että kaikkea ei tarvitse omistaa itse – voimme jakaa, vuokrata, lainata, vaihtaa ja myydä hyödykkeitä toisillemme tarpeen mukaan. Jakamistalouden avulla tavaroiden ja tilojen käyttöaste nousee, mikä pienentää tuotannon ja kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, kuten luonnonvarojen kulutusta sekä päästöjen ja jätteiden määrää.

Jakamistalous ei ole täysin uusi ilmiö: ihmiset ovat aina jakaneet tavaroita, tiloja ja palveluita, mutta digitalisaatio ja moderni jakamistalous ovat laajentaneet mahdollisuuksiamme ja tehneet jakamisesta helpompaa myös entuudestaan tuntemattomien kesken.

Jakamistalous ei kuitenkaan rajoitu vain digitaalisiin palveluihin. Se näkyy myös arjen pienissä teoissa – kun lainaamme naapurilta porakoneen, jaamme taloyhtiön asukkaiden kesken ruohonleikkuukonetta tai kierrätämme lastentarvikkeita ystäväpiirissämme, osallistumme jakamistalouteen. Tällainen yhteisöllinen kuluttaminen voi lisätä sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä sekä säästää rahaa ja luonnonvaroja. Jakamistalouden mukaisen kuluttamisen avulla voimme säästää rahaa tai saada lisätuloja esimerkiksi tavaroita tai tiloja muille vuokraamalla.

Samalla jakamistalous tuo mukanaan uusia kysymyksiä ja vastuita. Emme ole enää pelkästään kuluttajia, vaan voimme toimia myös palveluntarjoajina. Tämä tarkoittaa, että jakamistaloudessa tarvitsemme uusia taitoja ja tietoa: mitä jakaa, miten toimia vastuullisesti ja turvallisesti sekä mitä oikeuksia ja velvollisuuksia jakamiseen liittyy. Esimerkiksi, kuka vastaa jaetun tuotteen turvallisuudesta tai mahdollisista vahingoista? Milloin jakaminen muuttuu liiketoiminnaksi?

Tämä opas tarjoaa perustiedot jakamistaloudesta ja erityisesti käytännön vinkkejä koskien tavaroiden ja tilojen jakamista. Oppaan avulla pääset helposti alkuun. Tavoitteenamme on edistää kestävää elämäntapaa madaltamalla suomalaisten kynnystä kokeilla jakamistaloutta arjessa ja auttaa toimimaan siinä turvallisesti ja vastuullisesti.

Jakamalla resursseja fiksummin voimme vähentää turhaa kulutusta, säästää ympäristöä ja rakentaa yhteisöllisempää elämäntapaa – tule mukaan!

Jenni Vainioranta, Jenna Päläs, Tiina Hirvanen ja Laura Huovinen

1. Mitä on jakamistalous?

Jakamistalous on toimintaa, jossa ihmiset jakavat, vuokraavat, myyvät, lainaavat, lahjoittavat tai vaihtavat tavaroita ja tiloja keskenään perinteisen ostamisen ja omistamisen sijasta.

Jakamistaloudessa keskeistä on vajaakäytössä olevien resurssien – kuten tavaroiden, tilojen, ajan tai osaamisen – jakaminen ja tehokkaampi hyödyntäminen. Jakaminen on usein yksityishenkilöillä pienimuotoista ja satunnaista.

Jakamistalous ei ole ilmiönä uusi. Jakamistaloutta on esimerkiksi käytettyjen vaatteiden tai tavaroiden myynti perinteisellä kirpputorilla ja työkalujen tai suksiboksin lainaaminen naapureiden tai ystävien kesken.

Moderni jakamistalous ja digitaaliset alustapalvelut mahdollistavat turvallisen ja tehokkaan jakamisen myös entuudestaan tuntemattomien kesken sekä yksityisesti, kaupallisesti että julkisena palveluna (Sitra 2017).

Modernin jakamistalouden digitaalisia verkkoalustoja hallinnoivat yleensä alustayritykset, kuten Tori.fi, Facebook ja Airbnb. Nämä yritykset eivät itse omista tai tuota tarjottavia hyödykkeitä, kuten tiloja tai tavaroita, vaan toimivat markkinapaikkoina, joissa sekä kuluttajat että yritykset voivat tarjota vajaakäytöllä olevia palveluitaan tai tuotteitaan. Alustayritykset yhdistävät hyödykkeiden tarjoajat ja käyttäjät, mahdollistaen tehokkaan resurssien jakamisen. (Päläs, Jutila & Hakkarainen 2022)

2. Kurkistus jakamistalouden ratkaisuihin ja palveluihin

Jakamistaloudellista kuluttamista ovat esimerkiksi yhteiskäyttöautot, naapureiden tai ystävien kesken tapahtuva tavaroiden lainaaminen, kimppakyytisovellukset, kirjastot, kierrätyskeskukset, perinteiset kirpputorit ja erilaiset kirppisryhmät sosiaalisessa mediassa. Perinteisen omistamisen ja ostamisen sijaan voi lisäksi hankkia tavaroita käyttöön erilaisista vuokraamopalveluista. Tässä muutamia esimerkkejä!

Jakamistaloutta ilman rahankäyttöä – löydä yhteisöllisen kuluttamisen tapoja arkeesi

Jakamistalous ei aina tarkoita rahallista vaihtoa – monet ratkaisut perustuvat yhteisöllisyyteen ja vastavuoroisuuteen. Pohdi, millaisia yhteisöjä omalla asuinalueellasi on, joiden avulla voisit toteuttaa jakamistaloutta? Tässä muutamia tapoja toteuttaa jakamistaloutta ilman rahankäyttöä.

• Kirjastot halki Suomen lainaavat tavaroita maksutta – kurkkaa erilaisten tavaroiden saatavuus täältä: https://hakemisto.kirjastot.fi/palvelut
• Tavaroiden lainaaminen: taloyhtiöt ja asukasyhdistykset voivat ylläpitää tavaralainaamoita.
• Palvelusten vaihtaminen: Voit tarjota omaa osaamistasi (esim. lasten tai lemmikin hoito) muille ja saada vastineeksi apua jossakin muussa asiassa esimerkiksi omassa ystäväpiirissäsi tai asukkaiden WhatsApp-ryhmässä.
• Tavaroiden ja vaatteiden vaihtoringit: Naapurustossa, ystäväpiirissä tai sosiaalisen median ryhmissä voi toteuttaa tavaroiden vaihdantaa tai järjestää vaihtotapahtumia, joissa tarpeettomat tavarat ja vaatteet saavat uuden kodin.
• Yhteiskäyttöautot ja -välineet: Naapuruston, taloyhtiön asukkaiden tai ystäväpiirin kesken voi sopia yhteiskäytöstä esimerkiksi autoille, peräkärryille, työkaluille tai ruohonleikkurille.
• Kimppakyydit: Työpaikan työntekijöiden tai esimerkiksi lasten harrastusporukan kanssa voi sopia kimppakyydeistä töihin tai harrastuksiin.
• Tavaroiden lahjoittaminen: Sosiaalisen median “lahjoitetaan”-ryhmät, roskalavaryhmät ja kierrätyskeskukset auttavat kierrättämään käyttämättömät tavarat eteenpäin.
• Yhteiskäyttötilat voivat olla yhden tai useamman taloyhtiön asukkaiden, tietyn asuinalueen, tai kaupungin asukkaiden käytössä. Esimerkkinä asukastalot, monitoimitalot tai kirjastojen työskentelytilat tai kerhohuoneet, kokous- tai askartelutilat ja juhlatilat.

3. Kokemuksia jakamistaloudesta

Jaa Se! -hankkeen testiryhmä (7 hlö) pääsi kokeilemaan käytännön jakamistaloutta vuokraajana ja vuokralle tarjoajana 3,5 kuukauden ajan.

Testiryhmä koki jakamistalouden positiivisena asiana, ja sen toivottiin yleistyvän. Jakamistalouden avulla voi ansaita tai säästää rahaa. Muilta vuokratessa tulee myös tilansäästöä, kun kaikkia tavaroita ei tarvitse itse omistaa ja säilyttää. Moni kokeilija ilahtui siitä, että sai testata tuotetta ostamatta sitä omaksi. Positiiviseksi koettiin myös se, että oma tavara pääsee käyttöön ja siten ihmisten ylikulutus vähenee. Sosiaalisia hyötyjäkin tunnistettiin, kuten auttamisen ilo, ihmisten kohtaaminen ja naapureihin tutustuminen.

Vuokraamisen aloittaminen koettiin vaikeaksi, mutta kun alkuun pääsee, vuokraaminen tuntuu helpolta. Tavaroiden lainaaminen tai vuokraaminen tutussa yhteisössä (esim. työyhteisö ja naapurusto) koettiin helpoksi, matalan kynnyksen toiminnaksi. Siitä on helppoa aloittaa. Tuntemattomille vuokratessa kokeilijoitamme mietitytti erityisesti tavaran rikkoontuminen ja vuokraamiseen käytettävä aika. Vuokratessa on aina hyvä tehdä vuokraussopimus, jossa sovitaan vastuista ja korvauksista, jos tavara rikkoontuu. Näin vältetään väärinkäytöstilanteita. Palveluiden käyttäminen tuo helppoutta ja turvaa vuokraamiseen: erillistä vuokraussopimusta ei tarvita ja osa palveluista tarjoaa myös vakuutuksen vuokratuille tavaroille. Vuokraamiseen käytettävää aikaa ja vaivaa voi puolestaan vähentää hyödyntämällä tavaralokeroita, jolloin tavaran nouto ja palautus onnistuu ilman tarkkaa aikatauluista sopimista.

Tällä hetkellä yhdeksi haasteeksi koetaan tavaroiden vähäinen tarjonta lähiympäristössä. Siksi onkin tärkeää, että me kaikki osallistumme jakamistalouden yleistymiseen ja laitamme tavaramme jakoon!

Tutan kokeilutarina

Tutta vuokrasi kokeilujakson aikana omista tavaroistaan ompelukonetta ja erilaisia työkaluja, kuten vasaraa, ruuvimeisseliä ja kulmamittaa. Hän laittoi myös autopaikkansa vuokralle. Muilta hän lainasi tekstiilipesuria, peite-/suojamuovia sekä lautapeliä.

Vuokraamisen aloittaminen oli ajatuksen tasolla vaikeaa, mutta kokeilemisen myötä sain ylitettyä kynnyksen ja nyt se tuntuu melko helpolta. Yllätti jopa, miten paljon innostuin vuokraamisesta. Palveluiden, kuten Tori, Hygglo ja Lainappi, käyttäminen oli helppoa. Aion jatkaa tavaroiden vuokraamista myös jatkossa. Nyt hahmotan paremmin, mitä laittaa vuokralle ja milloin, sesongit huomioiden.

Ajatus siitä, että jakamistalous voi luoda yhteisöllisyyttä, vahvistui kokeilun myötä. Näen potentiaalia siihen, että jakamistalous ja yhteisöllisyys buustaavat toisiaan. Tulee mieleen jakaminen ennen vanhaan kylissä. Kaikenlainen kulutuksen vähentämiseen kannustava on hyvä juttu.

Ennen kokeilua kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen epäilytti; vuokraako kukaan minulta? Kokeilu osoitti, että tavaroille oli kysyntää ja todennäköisesti edullinen vuokrahinta vaikutti siihen positiivisesti. Jakamistalous ei varsinaisesti helpottanut, mutta ei myöskään hankaloittanut arkeani kokeilujakson aikana. Vuokrauksista saatu rahallinen hyöty jäi pieneksi, mutta tienaaminen ei ollutkaan minulle päätavoite. Koin merkitykselliseksi, että sain kokemuksia vuokraamisesta ja pystyin auttamaan muita tarjoamalla tavaroita edullisesti käytettäväksi.

Vuokrauksista saatu rahallinen hyöty jäi pieneksi, mutta tienaaminen ei ollutkaan minulle päätavoite. Koin merkitykselliseksi, että sain kokemuksia vuokraamisesta ja pystyin auttamaan muita tarjoamalla tavaroita edullisesti käytettäväksi.

Kokeilupäiväkirja: Mitä Tutta vuokrasi tai lainasi muille?

Tuote	Mitä kautta vuokrasi	Hinta	Vuokra-aika	Millainen kokemus oli
Työkaluja (vasara, ruuvimeisseli vaihtopäillä, kulmamitta ym.)	Lainappi	1 €/pv	1 vrk	Hyvä kokemus, haku ja palautus onnistuivat sovitusti.
Ompelukone	Lainappi	2 €/pv	1 vrk	Hyvä kokemus, mutta ompelukoneen alalangan puola meni rikki vuokraajan käytössä. Tästä sain korvauksen Lainappilta heidän korvaushakemuksensa kautta, mutta prosessi oli hidas. Onneksi osaa ei ole iso homma vaihtaa.
Parkkipaikka	Tori / Jaa Se! -hankkeen sopimuspohja	10 €/kk	1,25 kk (5 vko)	Hyvä kokemus – muokkasin hankkeen kautta saamaani sopimuspohjaa niin, että kirjasin siihen parkkiruudun vuokraamista koskevat ohjeet (mm. siistinä pitämisestä ja siitä, että kyseessä ei ole tavara). Vuokraaja allekirjoitti lomakkeen ja lisäsi puuttuvat tietonsa, maksoi maksun etukäteen ja homma kunnossa.
Ompelukone	Suullisesti kaverille	0 €	3 h	Kiva jakamiskokemus meillä kotona iltateen äärellä, kun korjattiin yhdessä kaverin kanssa vaatteita ompelukoneellani. <3

Kirjastojen potentiaalia jakamistaloudessa voisi nostaa laajemminkin esiin! Esim. Jyväskylässä kirjastosta saa kirjojen ja median lisäksi lainattua esim. pelejä (myös konsoleille), soittimia, linkkikortin, kausikortteja esim. jääkiekkopeleihin tai sinfoniaan, ja niin edelleen.

Kokeilupäiväkirja: Mitä Tutta vuokrasi tai lainasi muilta?

Tuote	Mitä kautta vuokrasi	Hinta	Vuokra-aika	Millainen kokemus oli
Tekstiilipesuri	Lainappi	5 €/vrk	3 vrk	Hyvä: hakeminen ja palauttaminen oli helppoa. Aion jatkossakin mieluummin vuokrata, kuin ostaa omaksi.
Peite-/suojamuovi	Lainasin sukulaiselta	0 €	1,25 kk	Hyvä, sain tarvitsemani suojamuovin sukulaiselta lainaan remontin ajaksi. Aion jatkossakin mieluummin lainata, kuin ostaa omaksi.
Lautapeli	Lainasin kirjastosta	0 €	2 vk	Hyvä, saatiin lainaan kiva lautapeli, jota ollaan haluttu kokeilla lasten kanssa. Lopulta ostettiin samanlainen peli joululahjaksi itselle.

Millaisia hyötyjä Tutta havaitsi kokeilun aikana?

• Rahaa säästyy, kun ei tarvitse maksaa varastoinnista tai tavarasta ostohintaa.
• Rahan ansainnan mahdollisuuden näen aika vähäisenä tämänhetkisillä tavaroilla ja niillä vuokrahinnoilla, joita kokeilun aikanakin käytin. Kalliimmilla tavaroilla voisi saada enemmänkin ansaintaa.
• Tavaran käyttöaste nousee.
• Saan käyttööni tavaroita, joita olen halunnut kokeilla, mutta en ainakaan heti ostaa omaksi.
• Yhteisöllisyys, “pieni kylä” -meininki
• Samanhenkisten ihmisten kohtaaminen
• Jakamisen ilo
• Kokeilun aikana tuli hyviä kohtaamisia, esim. ystävä tuli iltateelle ja korjasimme yhdessä vaatteita ompelukoneellani ja vaihto-oppilas kävi vuokraamassa työkaluja. Niistä tuli hyvä mieli, kun pystyi auttamaan.

Millaisia haasteita tuli vastaan?

• Vertaisvuokraaminen ei ole kovin yleistä. Vain tietyntyyppisiä tavaroita on tarjolla, joten vielä on aika vähän valikoimaa.
• Ajankäyttö vuokrauksiin (ilmoituksen laatiminen, hakujen ja palautusten sopiminen).

Mikä mietitytti kokeilussa?

Ainoa asia, joka mietitytti, että mitä tapahtuu, jos vuokrattava tavara menee rikki. Kokeilun aikana näin tapahtuikin, mutta sain käyttämäni palvelun kautta siitä korvauksen. Se vei hieman aikaa, sillä vuokraajalta tarvittiin ensin kielteinen kotivakuutuslausunto, mutta sen jälkeen prosessi sujui nopeasti.

Tutan vinkit jakamistalouteen:

• Rohkaisen ja kannustan kyllä kaikkia kokeilemaan. Vuokraaminen voi tuntua ensin työläältä ajatuksena, mutta kun aloittaa vaikkapa yksi sovellus ja yksi tavara kerrallaan, se tuntuu helpolta.
• Sesongit kannattaa huomioida
• Kannattaa hyödyntää Jaa Se! -hankkeen sopimuspohjaa, jos vuokraa ilman palvelualustaa. Vuokrasin kokeilun aikana parkkiruutuni sopimuspohjan avulla. Lähetin sen sähköpostitse vuokraajalle ja sain allekirjoituksen. Oli helppoa ja näppärää.

Janin kokeilutarina

Jani vuokrasi kokeilujakson aikana omista tavaroistaan tekstiilipesuria, ilmatäytteistä parisänkyä ja kantorinkkaa. Muilta hän lainasi Tens-laitetta, lautapeliä ja porakonetta. Janilla ja hänen perheellään oli entuudestaan kokemusta tekstiilipesurin ja retkeilyvarusteiden vuokraamisesta muille. Kokeilu kannusti vuokraamaan myös muilta ja herätti positiivisen ajatuksen, että jatkossakin perhe voisi ostamisen sijaan vuokrata tavaroita käyttöönsä.

Aluksi vuokraaminen tuntuu vaikealta, mutta kun ottaa hypyn lähteä mukaan, se onkin helppoa. Muilta vuokraaminen oli positiivinen kokemus ja saimme käyttöömme vuokraamalla tavaran, jota emme olisi ostaneet omaksi. Vuokraamamme tavara toimitettiin Postin välityksellä, sillä se sijaitsi eri paikkakunnalla. Sain ajatuksen, että voisin itsekin hyödyntää postitusta vuokratessani pienempiä tavaroita muille. Se voisi joillekin madaltaa kynnystä vuokrata. Yleisesti tavaran noudot ja palautukset ovat olleet suhteellisen helposti sovittavissa ja olemme tarjonneet tavaralle myös kuljetusta lähialueelle maksua vastaan

Kokeilun ajankohta oli loppuvuosi ja se vaikutti tekstiilipesurin ja kantorinkan vuokrausmääriin laskevasti. Niiden sesonki on kesäaikana, jolloin ne ovat normaalisti melkein koko ajan vuokralla

Kokeilun myötä opin, että pitäisi avata enemmän silmiä sille, mitä kaikkea kotoa löytyy, mitä muutkin voisivat tarvita ja vuokrata minulta. Tavaroiden vuokraaminen omistamisen sijaan on järkevää. Kaikkea ei tarvitse itse omistaa, etenkin harvemmin käytetyt tavarat on hyvä jakaa myös muiden kanssa. Palvelualustat ovat helpottaneet vuokraamista, kun sopimukset ja maksuliikenne hoituvat niiden kautta.

Kokeilun ajankohta oli loppuvuosi, ja se vaikutti tekstiilipesurin ja kantorinkan vuokrausmääriin laskevasti. Niiden sesonki on kesäaikana, jolloin ne ovat normaalisti melkein koko ajan vuokralla.

Kokeilupäiväkirja: Mitä Jani vuokrasi tai lainasi muille?

Tuote	Mitä kautta vuokrasi	Hinta	Vuokra-aika	Millainen kokemus oli
Tekstiilipesuri	Tori	20 €/pv	1 pv	Vuokraaja haki pesurin ja palautti puhtaana. Vuokrauksen aikan pesurin käytössä hieman ongelmia, mutta ratkesi puhelimessa ohjeistamalla.
Tekstiilipesuri	Tori	20 €/pv	1 pv	Vuokraaja haki ja palautti pesurin kotiin. Palautettaessa pesuri oli hieman likainen, mutta helposti puhdistettavissa.
Tekstiilipesuri	Tori	20 €/pv	1 pv	Vuokraaja nouti ja palautti pesurin kotiimme. Kaikki OK.
Tekstiilipesuri	Tori	20 €/pv	1 pv	Vuokraajalla oli ongelmia pesurin käytössä, vaati käynnin paikan päällä vuokraajan luona. Vika johtui käyttäjästä ja korjaantui käynnillä. (Tästä aiheutui itselle vaivaa ja ylimääräisiä kuluja, kun ongelma ei ratkennut puhelimessa annettujen ohjeiden perusteella.)
Tekstiilipesuri	Lainasin sukulaiselle	0 €	3 pv	Oli mukava nähdä sukulaisia ja auttaa.

Kokeilu kannusti vuokraamaan myös muilta ja herätti positiivisen ajatuksen, että jatkossakin voisimme ostamisen sijaan vuokrata tavaroita käyttöömme.

Kokeilupäiväkirja: Mitä Jani vuokrasi tai lainasi muilta?

Tuote	Mitä kautta vuokrasi	Hinta	Vuokra-aika	Millainen kokemus oli
Tens-laite	Hygglo	42,90 € / 27 pv	27 pv	Tuote postitettiin Helsingistä, vaikka vuokrailmoitus oli tehty Ouluun. Tämä herätti aluksi epätietoisuutta mutta toimi lopulta hyvin. Tuotteen mukana tuli palautustarra jolla tuotteen pystyi palauttamaan vuokrauksen päätyttyä maksutta. Oli kätevää, kun ei tarvinnut ostaa tuotetta, vaan saimme sen käyttöön vain tarvisemallemme ajalle.
Lautapeli	Lainasin kirjastosta	0 €	25 pv	Hyvä, en ole ennen vuokrannut/lainannut lautapelejä, joten kokemus oli mieleinen. Aion jatkossakin lainata.
Porakone	Lainasin sukulaiselta	0 €	2 pv	Yhteiskäyttölaite lähellä asuvan sukulaisen kanssa, vaihdellaan usein päittäin.

Millaisia hyötyjä Jani havaitsi kokeilun aikana?

• Suurena motivaationa on toki rahan ansainta, mutta esimerkiksi sukulaisten ja muiden tuttujen kesken lainaaminen tuo hyvää mieltä ja auttamisen iloa.
• Rahaa säästyy, kun ei tarvitse ostaa omaksi etenkin kertaluontoisesti tai harvoin käytettäviä tavaroita.
• Tilan säästö toisilta vuokrattaessa. Saan tavaran käyttööni tarvitsemalleni ajalle, eikä minun tarvitse varastoida sitä.
• Oma tavara pääsee käyttöön (käyttöasteen nousu).

Millaisia haasteita tuli vastaan?

• Tavara kuluu ja sitä pitää huoltaa useammin, jos sitä vuokrataan/käytetään paljon.
• Ajankäyttö vuokrauksiin. Tavaroiden nouto ja palautus sitoo aikaan ja paikkaan. Joskus täytyy myös ohjeistaa vuokraajaa tavaran käytöstä.
• Oulun tyyppinen paikkakunta tuo haastetta, sillä keskustan ulkopuolella etäisyydet ovat pitkiä.
• Vuokrattavien, järkevän hintaisten tavaroiden valikoima on vielä aika suppea.

Mikä mietitytti kokeilussa?

Mikään ei oikeastaan mietityttänyt. Yleisesti ottaen vuokraaminen on helppoa ja onnistuu hyvin.

Janin vinkit jakamistalouteen:

• Pitkän kokemuksen kautta voin sanoa, että lähtökohtaisesti jakaminen onnistuu, ei tule haasteita ja ihmisiin voi luottaa.
• Anna vuokraajalle ohjeet tavaran käyttöön ja sopikaa, miten toimia vikatilanteessa.
• Tee kirjallinen sopimus vuokraamisesta, jos et käytä palvelualustaa.
• Vuokraaminen voi alkuun tuntua vaikealta, mutta ei se oikeasti ole hankalaa.

Muiden kokeilijoiden vinkit

• Aloita tekemällä lista tavaroista, joita voisit vuokrata.
• Tutustu erilaisiin palveluihin, jotka helpottavat vuokraamista.
• Vuokraaminen ja lainaaminen on helppoa aloittaa tutussa yhteisössä. Perusta esim. työyhteisön, harrastus- tai kaveriporukan WhatsApp-viestiryhmä, jota käytetään vain tavaroiden vuokraamiseen ja lainaamiseen.
• Pohdi, meneekö tavara paremmin vuokralle, jos tarjoat (lisämaksusta) tavaralle kuljetuksen.
• Selkeät sopimukset helpottavat ja tuovat turvaa vuokraamiseen.
• Kirjaa verottajaa varten vuokrausten tulot ja menot esim. Excel-taulukkoon. Taulukkoon on hyvä merkitä: mitä on vuokrattu ja milloin, maksutapa, tulot ja kulut (esim. palvelumaksut).
• Postin lähilokeropalvelu mahdollistaa väljemmän aikataulun ja kontaktittoman toimituksen tavaran noudossa sekä palautuksessa.

Alkuun pääsemiseen on hyvä varata aikaa ja tutustua erilaisiin palveluihin, jotka helpottavat vuokraamista. Aloita pienin askelin ja kokeile rohkeasti!

4. Kolme hyvää syytä jakamistaloudelle

1.) Voit säästää tai tienata rahaa

Jakamistalouden avulla voit säästää rahaa, kun jaat resurssiviisaasti tiloja, tavaroita ja palveluita muiden kanssa. Voit myös ansaita lisätuloja vuokraamalla muille omia resursseja, kuten omaa autoa, asuntoa, työkaluja tai venettä.

Porakone-esimerkki: ”Porakone on keskimäärin käytössä vain 13 minuuttia koko elinkaarensa aikana – lainaa, älä omista!”

Suomalaisilla on yli 2,6 miljoonaa porakonetta (STT 2019 Nettivuokraus.com). Jos käytät porakonetta harvoin, on todennäköisesti taloudellisesti fiksumpaa ostamisen sijasta vuokrata sellainen, kun sitä tarvitset.

Mieti: uusi porakone tarvikkeineen maksaa 114 euroa. Samanlaisen porakonesetin päivävuokra voi maksaa vain 7 euroa.

Eli porakoneen vuokraaminen kannattaa, jos tulet käyttämään sitä 16 kertaa tai vähemmän. Tämä tarkoittaa porakoneen käyttöä esimerkiksi kerran kolmessa vuodessa. Kannattaa muistaa myös, että vuokratessasi sinun ei tarvitse säilyttää työkalua kotonasi pitkiä aikoja, huoltaa sitä tai hankkia uutta rikkoutuneen koneen tilalle. Samalla säästät luonnonvaroja ja resursseja. Aika hyvä diili siis!

(Laskelma tehty osana Jaa Se! -hanketta.)

2.) Voit tehdä ympäristön kannalta parempia valintoja.

Jakamistalouden avulla tavaroiden ja tilojen käyttöaste nousee, mikä voi pienentää tuotannon ja kulutuksen aiheuttamaa ympäristökuormitusta, kuten luonnonvarojen kulutusta, päästöjä ja jätteen määrää.

• Luonnonvarojen säästö: Yhteiskäytön ansiosta tavaroita ja hyödykkeitä tarvitsee valmistaa vähemmän, mikä vähentää raaka-aineiden ja energian kulutusta. Esimerkiksi henkilöautot ovat suurimman osan ajasta käyttämättöminä, mutta yhteiskäyttö vähentää autojen tarvetta merkittävästi. Arvioiden mukaan yksi yhteiskäyttöauto voi korvata jopa 4–23 yksityisautoa.
• Vähemmän jätettä ja päästöjä: Kun tuotteita jaetaan, lainataan, vuokrataan tai myydään eteenpäin, niiden käyttöikä pitenee ja ne eivät päädy yhtä nopeasti jätteeksi. Tämä vähentää jätteen syntymistä ja uusien tuotteiden valmistuksen aiheuttamia päästöjä.
• Kestävämmät tuotteet: Jakamistalous kannustaa valmistamaan laadukkaita, kestäviä ja helposti korjattavia tuotteita, sillä ne soveltuvat kertakäyttöisiä ja huonolaatuisia paremmin jaettavaksi.
• Resurssien viisaampi käyttö: Jakamistalous mahdollistaa sen, että vajaakäytössä olevat tavarat ja tilat saadaan paremmin hyötykäyttöön. Tämä edistää resurssien kiertoa ja vähentää tarpeetonta kulutusta ilman, että elämisen mukavuudesta täytyy välttämättä tinkiä.

(Nokelainen 2023, Lahti & Selosmaa 2013)

3.) Voit lisätä arjen sosiaalista kanssakäymistä ja yhteisöllisyyttä

Lainaaminen ja jakaminen tuo ihmisiä yhteen: Jakamistalous perustuu usein yhteisöllisyyteen ja yhteistyöhön, kun ihmiset jakavat resurssejaan toisten kanssa. Tämä voi lisätä vuorovaikutusta, yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen tunnetta muiden ihmisten kanssa ja näin tuoda arkeen sosiaalisia hyötyjä, mikä voi puolestaan lisätä hyvinvointia. Tästä esimerkkinä ovat naapureiden välinen lainaustoiminta tai taloyhtiön yhteiset tilat.

5. Jakamisen pelisäännöt: mitä pitää huomioida, kun osallistuu jakamistalouteen

Näin pääset alkuun

1. Aloita pienestä

• Tunnista kodissasi olevat tilasyöpöt, joita käytät vain harvoin tai et koskaan. Pohdi voisitko laittaa tilasyöpöt hyötykäyttöön vuokraamalla, lainaamalla tai myymällä ne.
• Kun olet aikeissa hankkia uuden tavaran, harkitse voisiko tavaran lainaaminen, vuokraaminen tai käytettynä ostaminen olla kestävämpi ratkaisu uuden ostamisen sijaan.
• Kokeile ensin lainaamista ystävältä tai tarjoa jotain omaa lainaan naapurille.
• Hyödynnä yhteisöjä, esimerkiksi työyhteisöä tai harrastusporukkaa, jonka kesken voit kokeilla jakamista.

2. Huomioi sesongit

• Katso tämän sivun alkuosasta sesonkikalenterit, jotka kertovat, mitä milloinkin kannattaa jakaa, lainata tai myydä.

3. Tutustu palveluihin ja alustoihin

• Jakamistalous ei ole vain tavaroiden lainaamista, vaan se voi olla myös ruoan, palveluiden, tiedon, taidon ja tilojen jakamista sekä yhteiskäyttöisiä liikkumisratkaisuja. Lue lisää eri vaihtoehdoista ja palveluista luvusta 2.

4. Mitä kaikkea voi jakaa tai yhteiskäyttää?

• Kulkuvälineet: Auto, pyörä, potkukelkka
• Harrastusvälineet: Sukset, suksiboksi, luistimet, valokuvauslaitteet, sup-lauta
• Tilat: Mökki, asunto, varasto, parkkipaikka
• Elektroniikka: Tietokone, videopelit, drone
• Työkalut: Porakone, nokkakärryt, kaivuri jne.

5. Huolettavatko vastuukysymykset? Kurkkaa vinkit sujuvaan ja turvalliseen jakamistalouteen luvusta 6 ja luvusta 7.

Verotuksellisia näkökulmia käytetyn tavaran kauppaan ja vuokraukseen

Sosiaalietuudet ja jakamistalous

Jakamistaloudesta saatavat eri tulolajit (esim. ansiotulo, vuokratulo ja myyntitulo) vaikuttavat eri tavalla erilaisten sosiaalietuuksien myöntämiseen ja määrään. Mikäli saat jotain Kelan myöntämää sosiaalietuutta (mm. toimeentulotuki, yleinen asumistuki, opintotuki tai työmarkkinatuki), selvitä etukäteen, miten tulo huomioidaan tuen myöntämisessä ja maksamisessa. Erityisesti tilanteissa, joista saat rahamääräisen vastikkeen (maksu, vuokra, palkka, korvaus), kannattaa selvittää tulojen vaikutus tukiin.

Toimeentulotuki (Kelan myöntämä perustoimeentulotuki)

Toimeentulotuen lähtökohtana on, että se on viimesijainen taloudellinen tuki tilanteessa, jossa käytettävissä olevat tulot ja varat eivät riitä kotitalouden välttämättömiin menoihin. Pääsääntönä onkin, että kaikenlaiset tulot ja varallisuuserät vaikuttavat toimeentulotuen saamisen edellytyksiin ja tuen määrään. Laissa on vain muutama poikkeus tästä pääsäännöstä. Esimerkiksi tietyt sosiaalietuudet (esim. äitiysavustus) tai lapsen vähäiset ja epäsäännölliset tulot eivät vaikuta toimeentulotukeen.

Tavaran vuokraamisesta tai myynnistä saatavat vuokra- ja myyntitulot sekä keikkatyöstä ja palveluksesta saatavat tulot huomioidaan toimeentulotuen myöntämisessä ja tuen määrän laskemisessa. Myös oman vakinaisen asunnon vuokraamisesta saatava vuokratulo vaikuttaa. Kela saa tietoa tuloista esimerkiksi tulorekisteristä, veroviranomaiselta ja toimeentulotukihakemukseen liitettävästä tiliotteesta.

Lue lisää toimeentulotuesta sekä tulojen ja varallisuuden vaikutuksesta tukeen.

Tutustu myös toimeentulotuen laskuriin.

Yleinen asumistuki

Asumistuen saamiseen vaikuttavat tuensaajan tulot ja omaisuus. Useamman henkilön ruokakunnassa koko ruokakunnan yhteenlasketut tulot ja omaisuus vaikuttavat tuen saamiseen.

Asumistuen myöntäminen perustuu ensinnäkin ruokakunnan tulojen määrään. Ansio- ja pääomatulot sekä joidenkin etuuksien saaminen vaikuttaa yleiseen asumistukeen. Jos ruokakunnan bruttotulot ylittävät kuukausittaisen tulorajan, tukea ei makseta lainkaan. Tulorajat ovat myös kuntakohtaisia. Alla esimerkkejä Helsingissä asuvan tulorajoista:

• 1 aikuinen: Tuloraja on 1844 euroa/kk
• 1 aikuinen ja yksi lapsi: Tuloraja on 2630 euroa/kk
• 2 aikuista ja 2 lasta: Tuloraja on 3780 euroa/kk.

Toiseksi tilillä olevat talletukset, sijoitukset ja muu omaisuus vaikuttavat tuen saamiseen ja määrään. Yhden aikuisen ruokakunnassa yli 10 000 euron arvoinen omaisuus ja vähintään kahden aikuisen ruokakunnassa yli 20 000 euron omaisuus vaikuttavat asumistukeen. Näiden omaisuusrajojen ylittävästä määrästä huomioidaan tuloina 20 %.

Saadut keikkatyötulot, yrittäjätulot ja jatkuvat vuokratulot voivat johtaa asumistuen epäämiseen, jos kuukausittainen tuloraja ylittyy. Toistuvat tavaran myynnistä saadut voitot otetaan myös tulona huomioon. Jakamistaloudesta saadut tulot saattavat vaikuttaa lisäksi perusomavastuun määrittymisessä, jolloin maksetun asumistuen määrä saattaa pienentyä jakamistaloudesta saatavien tulojen vuoksi.

Kirpputorimyynti, jossa käytettyä tavaraa myydään alle sen hankintahinnan ei lähtökohtaisesti oteta huomioon tulona. Myöskään satunnainen tavaran tai oman ajoneuvon vuokraaminen ei vaikuta asumistukeen. Sen sijaan säännöllinen ja jatkuva vuokraaminen huomioidaan asumistuessa. Varmista etukäteen, miten kertaluontoinen oman asunnon vuokraus vaikuttaa asumistukeen.

Ilmoita Kelaan, jos ruokakuntasi tulot nousevat tai laskevat.

Lue lisää yleisestä asumistuesta Kelan sivuilta.

Kelan asumistuen laskurin avulla voit arvioida tulojen vaikutusta yleiseen asumistukeen.

Opintotuki

Opintoraha. Opintotukea saavan tulee tarkistaa, että myynti-, vuokra- ja muut tulot pysyvät vuositulorajojen sisällä. Yleiseen asumistukeen verrattuna opintotuen vuositulorajat ovat selvästi korkeammat. Opintotuen tulovalvonnassa eli tulorajojen noudattamisen seuraamisessa huomioidaan kaikki tulot, jotka ovat tuloverolain mukaisia veronalaisia ansio- ja pääomatuloja. Näitä ovat esimerkiksi:

• keikkatyöstä tai palveluksista saatavat ansiotulot
• tavaroiden, parkkiruudun tai tilojen vuokraamisesta saatavat pääomatulot.

Sitä vastoin koti-irtaimistoon kuuluvien tavaroiden myynnistä saatavat voitot ovat verovapaata 5 000 euroon asti. Siten tavallisten kodin ja arjen tavaroista saadut tulot vaikuttavat hyvin harvoin opintotuen tulorajojen ylittymiseen.

Opintotuen asumislisä. Opiskelijat palaavat asumislisän piiriin 1.8.2025 alkaen. Asumislisän saamiseen vaikuttavat asumismenot ja opiskelijan tulot. Asumislisää koskevat samat vuositulorajat kuin muuta opintotukea. Muiden samassa asunnossa asuvien tulot eivät vaikuta asumislisään.

Lue lisää tulojen vaikutuksesta opintotukeen Kelan sivuilta.

Työmarkkinatuki

Työmarkkinatukeen vaikuttavat omat työ- ja pääomatulot sekä samassa taloudessa asuvien vanhempien tulot. Keikka- ja osa-aikatyöstä maksettu palkka sekä yritystoiminnan tulot huomioidaan työmarkkinatuessa soviteltavana tulona.

Työttömyyden aikaiset pääomatulot ja muut kuin palkkatulot huomioidaan puolestaan työmarkkinatuen tarveharkinnassa. Myös tavaroiden myynnistä sekä tavaroiden ja tilojen vuokraamisesta saatavat tulot saattavat vaikuttaa työmarkkinatuen määrään. Pääomatuloja ja muita kuin palkkatuloja voi saada tiettyyn tulorajaan asti ilman, että ne vaikuttavat tuen määrään.

Kuukausittainen tuloraja yksinasuvalla on 311 euroa kuukaudessa ja huoltovelvollisella alkaen 1 044 euroa kuukaudessa riippuen huollettavien lasten lukumäärästä. Yksin asuvalla työmarkkinatuesta vähennetään summa, joka on 75 % tulorajan ylittävistä tuloista. Huoltovelvollisen henkilön työmarkkinatuesta vähennetään summa, joka on 50 % tulorajan ylittävistä tuloista.

Työttömyyden aikaiset vuokratulot eivät vaikuta työmarkkinatuen määrään, jos vuoden aikana saadut vuokratulot jaettuna 12 kuukaudelle eivät ylitä kuukausittaista tulorajaa (Vuoden vuokratulot € : 12 kk = kuukausittainen vuokratulo). Siten esimerkiksi ajoittainen kodin tavanomaisten pientavaroiden tai harrastusvälineiden vuokraaminen ei välttämättä vaikuta työmarkkinatuen määrään lainkaan.

Kirpputori- tai muista vastaavista käytetyn tavaran myynneistä saatu tulo vaikuttaa harvoin työmarkkinatukeen. Satunnaisia tai kertaluonteisia tuloja ei huomioida tarveharkinnassa. Lisäksi rahamäärältään toistuvilla, mutta vähäisillä myynneillä ei ole käytännössä vaikutusta työmarkkinatukeen, koska tarveharkinnan tulorajat ovat käytetyn tavaran myynnin näkökulmasta korkeita.

Lue lisää Kelan sivuilta työsuorituksista maksettavien tulojen vaikutuksesta työmarkkinatukeen sekä työmarkkinatuen tarveharkinnassa vaikuttavista tuloista ja tulorajoista.

Tunnista toimintasi ammattimaisuus – tarjoajasta vahingossa yrittäjäksi?

Jakamistalous ja kuluttajien tarjoajarooli ovat hämärtäneet ammattimaisen ja ei-ammattimaisen toiminnan välistä rajanvetoa. Jakamistalouden ansiosta siirtyminen kuluttajasta mikroyrittäjyyteen on helpottunut. Toiminnan ammattimaistumista ja kaupallistumista seuraa kuitenkin lakisääteisiä velvollisuuksia ja vastuita, joita ei-ammattimaisella toimijalla ei ole.

Vahingossa elinkeinonharjoittajaksi? Jos tavaroiden tai tilojen vuokraus tai myynti on laajaa, toistuvaa ja tähtää taloudelliseen tulokseen ja siten ilmentää ammattimaista ja kaupallista tarkoitusta, lain silmissä kysymys on elinkeinotoiminnasta. Yksityisen elinkeinonharjoittajan tulee noudattaa kuluttajansuojasääntelyä.

Tavanomaisen koti-irtaimiston (esim. lasten vaatteet, astiat, huonekalut) sekä omassa käytössä olevien kodin laitteiden (esim. saumuri, höyrypesuri, hiomakone) ja harrastusvälineiden myynti tai vuokraaminen ovat harvoin elinkeinotoiminnaksi katsottavaa.

Suunnitelmallisempi, säännöllinen ja laajamittainen tavaroiden hankkiminen jälleenmyyntiä tai asiakkaille vuokraamista varten voitonsaamistarkoituksessa puolestaan kertoo elinkeinotoiminnasta ja ammattimaisuudesta. Elinkeinotoiminnasta kertoo myös se, jos myyntiä tai vuokrausta varten on perustettu toiminimi tai käytetään esimerkiksi kevytyrittäjyyspalvelua taikka on hakeuduttu arvonlisäverovelvolliseksi. Esimerkiksi useamman moottorikelkan hankinta ja vuokraaminen talvisesongin ajaksi perheen ulkopuolisille tahoille on elinkeinotoimintaa. Tavaran, laitteen tai tilan pääasiallinen oma tai perheen käyttö viittaa puolestaan siihen, että omaisuutta käytetään pääasiassa muuhun kuin elinkeinotoimintaan.

Milloin myynti- tai vuokraustoiminnasta tulee arvonlisäverollista liiketoimintaa? Liiketoiminnan muodossa tapahtuva myynti ja vuokraaminen ovat arvonlisäveron alaista toimintaa. Liiketoiminnan tunnusmerkkejä ovat ansiotarkoitus, myynti- tai vuokraustoiminnan jatkuvuus ja ulospäin suuntautuvuus sekä tavanomainen yrittäjäriski. Toiminnan luonne ja laajuus ovat ratkaisevia. Ulospäin suuntautuvalla toiminnalla tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden markkinointia julkisesti toiminnanharjoittajan lähipiirin ulkopuolelle. Omassa ja perheen käytössä olevan tavaran tai tilan vuokraus on harvoin liiketoimintaa. Vähäinen liiketoiminta ei johda arvonlisäverovelvollisuuteen. Tällä hetkellä (1.1.2025 alkaen) vähäiseksi katsotaan toiminta, jossa kalenterivuoden liikevaihto on korkeintaan 20 000 euroa.

Lähtökohtaisesti kiinteistön asuinrakennusten vuokraus on arvonlisäverosta vapaata. Sen sijaan tietyissä tilanteissa asuntojen lyhytaikainen vuokraus rinnastetaan ammattimaiseen majoitustoimintaan, jolloin lyhytaikaisvuokraus on arvonlisäveron alaista liiketoimintaa. Erityisen tarkkana kannattaa olla, jos vuokraat asuinhuoneistoa lyhytaikaisesti ja vuokratulosi ylittävät 20 000 euroa kalenterivuodessa.

Ammattimaiseksi hotelli- tai tähän verrattavaksi majoitustoiminnaksi katsotaan laaja ja jatkuva kalustettujen huoneistojen tarjoaminen pääasiassa tilapäiseen majoittumiseen. Ammattimaiseksi lasketaan myös kausiluontoinen mutta jatkuva ja riittävän laaja lyhytvuokraus. Huoneistojen vähäinen määrä (1–2 huoneistoa), lyhytvuokrauksen satunnaisuus ja vähäisyys sekä huoneistojen oma tai lähipiirin käyttö viittaavat siihen, ettei kyse ole liiketoiminnan muodossa tapahtuvasta majoitustoiminnasta. Jos asunto on jatkuvasti omassa tai lähipiirin käytössä, ei kysymys ole arvonlisäverollisesta liiketoiminnasta, vaikka asuntoa tarjottaisiinkin lyhytvuokraukseen ympäri vuoden.

Jos oman toimintasi arvonlisäverovelvollisuus pohdituttaa, voit pyytää verottajalta kirjallista ohjausta tai hakea ennakkoratkaisua. Ennakkoratkaisu on maksullinen, kirjallisen ohjauksen saa ilmaiseksi.

Näin haet kirjallista ohjausta arvonlisäverotuksessa – vero.fi

Lue lisää asunnon lyhytaikaisvuokrauksen arvonlisäverosta verottajan ohjeista.

Juristin vinkit alustojen turvalliseen ja sujuvaan käyttöön

Ennen kuin teet myynti- tai vuokrausilmoituksia taikka ostat tai vuokraat, tutustu huolella alustapalvelun käyttöehtoihin ja ohjeisiin.

Osapuolten oikeudet ja velvoitteet määräytyvät ensisijaisesti:

• osapuolten (myyjä-ostaja; vuokranantaja-vuokralainen) välisen sopimuksen sekä
• alustapalvelun käyttöä koskevan sopimusehtojen perusteella.

Osapuolten roolit ratkaisevat, saatko kuluttajansuojaa

Alustapalvelujen tarjoamiseen sovelletaan mm. kuluttajansuojalakia, lakia sähköisen viestinnän palveluista ja EU:n digipalvelulakia. Lain mukaan alustapalveluiden tulee selkeästi ilmoittaa, ostatko tai vuokraatko tuotteen tai palvelun toiselta yksityishenkilöltä vai yritykseltä. Tämä vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä lakia sovelletaan ja millaisiin oikeuksiin voit palvelun käyttäjänä vedota. Lähtökohtana on, että kuluttajansuojaa ei sovelleta yksityishenkilöiden välisiin suhteisiin, eikä silloin, kun myyjänä tai vuokranantajana on yksityishenkilö.

Esimerkiksi etämyynnissä lakiperusteinen 14 vuorokauden peruuttamisoikeus ei ole käytössä silloin, jos asioit toisen yksityishenkilön kanssa. Sopimuksen peruuttaminen on mahdollista vain, jos vastapuolena oleva yksityishenkilö on tarjonnut peruuttamismahdollisuutta tai jos alustapalvelun käyttöehdoissa on ilmoitettu, että alustalla tehtyihin sopimuksiin sovelletaan aina peruuttamisoikeutta.

Alustavastuun laajuus riippuu alustapalvelun tosiasiallisesta roolista

Alustapalveluiden tarjontaan sovelletaan kuluttajansuojasääntelyä, silloin kun alustapalvelua käytetään yksityistä kulutusta varten. Tärkeää on myös selvittää käyttöehdoista, missä roolissa alusta toimii. Joissakin tilanteissa alusta toimii tavaroiden myyjänä tai välittäjänä ja joskus vain ilmoitustaulutyyppisenä markkinapaikkana. Välittäjänä toimiva alusta on kuluttajasuojalain mukaisessa vastuussa tietyissä tilanteissa (esim. tavaran, digitaalisten palveluiden, tai remonttien kaupassa), jos myyjänä on yksityishenkilö.

Alustan tuleekin selkeästi ja ymmärrettävällä tavalla kertoa kuluttajalle, missä roolissa se toimii ja miten velvollisuudet ja vastuut jakautuvat alustapalvelun ja alustalla toimivan elinkeinonharjoittajan välillä. Kuluttajansuojasääntelyä sovelletaan myös silloin, kun yritystoimija myy tai tarjoaa tavaroita kuluttajille alustoilla.

6. Vinkit sujuvaan käytetyn tavaran myyntiin ja ostamiseen

Onko kaapeissasi käyttämättömiä tavaroita, joille joku muu voisi antaa uuden elämän?

Tavaroiden kierrättäminen on helppo ja fiksu tapa säästää rahaa ja tehdä hyvää ympäristölle! Tässä kappaleessa jaamme vinkit käytetyn tavaran kauppaan, jotta myyminen ja ostaminen olisi sinulle mahdollisimman sujuvaa. Jaamme vinkkejä huijausten välttämiseksi sekä ratkaisuja muihin ongelmatilanteisiin.

Käytetyn tavaran sesonkikalenterimme auttaa sinua laittamaan tavarat ja vaatteet myyntiin ja etsimään käytettyä juuri oikeaan aikaan. Sesonkikalenterin erilaisia tulostettavia versioita löytyy tämän sivun ylälaidasta.

Moni etsii käytettyjä tavaroita juuri silloin, kun ne vielä nukkuvat toisten kodeissa kaappien tai varastojen perukoilla. Sesonkien mukaan vaihteleva kysyntä luo haasteen: esimerkiksi syksyllä etsitään syysvaatteita ja opiskelijat tarvitsevat kipeästi huonekaluja ja kodintarvikkeita, mutta tarjonta ei pysy perässä.

Älä ole se tyyppi, joka yrittää kaupata toppatakkia heinäkuussa tai grillivartaita joulukuussa – Ratkaisu on ajoitus!

On tärkeää kiinnittää huomiota tavaran sesonkiluonteeseen. Jotkin tavarat ovat ympärivuotisessa käytössä, jotkin vain sesongin aikana. Käytettyjen tavaroiden kysyntä on suurin sesongin alkaessa, joten myynti kannattaa aloittaa ajoissa. Parhaan hinnan ja nopeimmat kaupat saat, kun aloitat myynnin jo kuukautta ennen varsinaista sesonkia.

Käytetyn tavaran sesonkikalenterimme kertoo, milloin mitäkin kannattaa myydä, jotta tavarat löytävät uudet omistajat helposti ja nopeasti. Aloita myynti hyvissä ajoin – näin saat parhaan hinnan ja pääset turhasta tavarasta eroon ilman turhaa odottelua. Tee kierrättämisestä sujuvaa ja kannattavaa!

Huomaathan, että avaimet käteen -tyyppisissä myyntipalveluissa myyntierän kuljetus ja julkaisuprosessi voi kestää 2–4 viikkoa, joten kannattaa olla ajoissa liikenteessä, mikäli haluaa myydä tuotteita juuri silloin kun sesonki on kuumimmillaan.

Vältä huijaus nettikirpputorilla

Nettikirpputorien suosion kasvu on tuonut huijareita myös käytetyn tavaran verkkokauppa-alustoille. Rikollinen saattaa esiintyä ostajana tai myyjänä, ja huijarin tunnistaminen voi olla hankalaa. Alla muutamia vinkkejä nettikirpparikauppoihin:

Kuvat. Tarkista tarkkaan kuvat tuotteesta. Näyttävätkö ne siltä, että ilmoittajalla todella on hallussaan tämä tuote? Epäilyttävää on esimerkiksi pelkkä kuvakaappaus samankaltaisesta tuotteesta muualta netistä. Vaadi tarvittaessa nähtäville lisää kuvia.

Hinta. Onko hinta kenties liian edullinen tai turhankin kallis? Jos mahdollista, vertaa hintaa samankaltaisiin myytävänä oleviin tuotteisiin ja hintapyynnön suhdetta uuden vastaavan tuotteen hintaan.

Aitous. Tarkkaile tai pyydä todisteita aitoudesta: esimerkiksi ostokuitti tai kalliimpien tuotteiden erilaiset aitoustodistukset, kuten merkit, hologrammit, alkuperäisen pakkauksen yksityiskohdat, signeeraukset ym. Monien merkkituotteiden osalta netistä löytyy myös ohjeita aitouden tarkistamiseen.

Kuka myy? Kannattaa nähdä hieman vaivaa myyjän tunnistamiseen. Ovatko muut antaneet hänestä arvioita? Ovatko ne positiivisia, neutraaleja vai negatiivisia? Onko myyjä vastannut hänelle osoitettuihin viesteihin ja kysymyksiin? Näyttävätkö palautteet siltä, että ne ovat todellisten ihmisten antamia? Jos mahdollista, sovi myyjän kanssa tapaaminen, jossa voit tutustua tavaraan ennen maksamista.

Maksu. Maksuun kannattaa käyttää tunnettuja toimijoita (esim. pankit, MobilePay, PayPal). Vastapuolen yhteystiedot on hyvä saada itselleen puolin ja toisin ennen maksusuoritusta. Etukäteen maksamisessa on aina omat riskinsä, jotka kannattaa punnita tapauskohtaisesti. Mitä isommasta rahasummasta on kyse, sitä enemmän kannattaa nähdä vaivaa asian varmistamisessa. Käteistä ei kannata antaa kuljetettavaksi, jos ei ole vakuuttunut kuljetusfirman rehellisyydestä.

Myös ostajat voivat olla huijareita, ja heidän toimintansa tunnistaminen on tärkeää turvallisen kaupankäynnin takaamiseksi. Petollinen ostaja saattaa esimerkiksi pyrkiä siirtämään viestittelyn pois myyntialustan omasta viestipalvelusta, kuten WhatsAppiin, ja lähettää tekaistuja linkkejä, jotka jäljittelevät kaupankäyntialustan ulkoasua. Näiden linkkien kautta he kalastelevat maksukortti- tai henkilötietoja. Huijarin tunnusmerkkejä voivat olla esimerkiksi huono suomen kieli, kirjoitusvirheet viestinnässä tai epäilyttävät maksujärjestelyt, kuten vaatimus maksutietojen luovuttamisesta linkin kautta. Onkin tärkeää olla tarkkana, tarkistaa linkkien ja viestien aitous ja käydä kaupankäyntiin liittyvä viestittely aina myyntialustan omassa viestipalvelussa.

(Huijausinfoa selkeällä kielellä -hanke)

Juristin vinkit käytetyn tavaran kauppaan

1. Tee kirjallinen sopimus tai käy ainakin kirjallista viestinvaihtoa

Sopimus on tärkein osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien määrittäjä yksityishenkilöiden välillä. Kuluttajansuojasääntelyä ei lähtökohtaisesti sovelleta, kun myyjänä on yksityishenkilö. Poikkeuksena ovat tilanteet, joissa ammattimainen välittäjä välittää kulutushyödykkeen yksityishenkilön lukuun (esim. käytetyn auton ostaminen autoliikkeestä). Muutoin tavaran kauppaan sovelletaan kauppalakia, joka täydentää sopimusta.

Sopimus sitoo osapuolia sen muodosta riippumatta. Joten kaupan keskeisistä ehdoista voidaan sopia vaikkapa viestisovellusta käyttäen. Mitä arvokkaammasta, erityisluontoisemmasta tai teknisemmästä kaupan kohteesta (esim. keräilyesine, laite, ajoneuvo) on kysymys, sitä suuremmalla syyllä kaupasta on hyvä sopia kirjallisella erillisellä asiakirjalla. Tallenna kaikenlainen viestinvaihto pysyvään muotoon.

2. Sovi ainakin kaupan toteutuksesta ja hinnasta – tiedosta osapuolten odotukset

Kauppalain tarkoitus on sujuvoittaa kaupankäyntiä, eikä siksi kaikista asioista tarvitse sopia erikseen. Kauppalain periaatteet tulevat sovellettaviksi, jos osapuolet eivät sovi muuta. Esimerkiksi tavara ja sen omistusoikeus siirtyvät vasta, kun kauppahinta on maksettu. Myyjän tulee luovuttaa tavara sovittuna ajankohtana tai jos ei muuta sovittu, kohtuullisessa ajassa kaupanteosta.

Pääsääntönä kauppalaissa on, että ostaja noutaa tavaran myyjältä, tavallisesti tämän asuinpaikasta. Myyjällä ei ole velvollisuutta lähettää tai kuljettaa tavaraa, jollei muuta ole nimenomaisesti sovittu. Jos myyjän sovitaan lähettävän tavaran, vastuu sen rikkoutumisesta, tuhoutumisesta tai katoamisesta säilyy myyjällä, kunnes kuljetusyritys on vastaanottanut tavaran. Myyjä myös vastaa kustannuksista, joita aiheutuu tavarasta ennen sen luovutusta. Jos myyjä sopimuksen mukaan kuljettaa tai lähettää tavaran, myyjän tulee pakata ja suojata tavara asianmukaisesti.

3. Ostajan tulee tarkastaa tavaran kunto ja reklamoida ajoissa

Kauppahinnan maksaminen ja tavaran luovutukseen myötävaikuttamisen lisäksi ostajan tärkeimpiä velvollisuuksia on tarkastaa tavara. Jos ostajalla on mahdollisuus tutustua tavaran ominaisuuksiin ennen ostopäätöstä, ei hän voi vedota virheenä seikkaan, jonka hänen olisi tullut tarkastuksessa huomata. Ostajan oletetaan tällöin hyväksyneen tavaran. Tavara tulee tarkastaa myös sen jälkeen, kun ostaja on saanut sen hallintaansa. Ostajan tulee lisäksi ilmoittaa myyjälle kohtuullisessa ajassa havaitsemistaan virheistä ja puutteista tavarassa tai muutoin hän menettää oikeuden vedota tavaran virheeseen.

Yksityishenkilöiden välisessä kaupassa ei ole peruuttamis- tai palautusoikeutta. Avoimesta kaupasta on sovittava erikseen. Kuluttajakauppaan verrattuna ostajalla on suurempi vastuu siitä, että tavara soveltuu aiottuun käyttöön. Vastaavasti myyjä voi luottaa siihen, että kaupat sitovat. Tästä syystä on tärkeää, että ostaja tarkastaa tavaran huolella ja pohtii sen soveltumista omaan käyttöönsä ennen kaupantekoa. Myös etäkaupoissa tavara on hyvä tarkastaa välittömästi, kun paketti on tullut perille.

4. Käytetyn tavaran laatutaso on matalampi, mutta sen on vastattava sovittua

Myös käytetyn tavaran kaupassa lähtökohtana on, että tavaran tulee vastata sovittua ja myyjän antamia tietoja. Käytetty tavara ei kuitenkaan ole uudenveroinen, jolloin mahdolliset kulumat, käytön jäljet ja viat eivät tee tavarasta virheellistä. Sopimukseen kannattaakin listata tavaran ominaisuudet ja viat sekä mahdollisesti myös ostajan odotuksia tavaralta tai sen käytöltä erityisesti arvokkaamman tavaran kaupassa.

Jos käytetty tavara myydään ”sellaisena kuin se on” -varaumaa käyttäen, on siinä kuitenkin virhe, jos:

• Tavara ei vastaa myyjän antamia tietoja, jotka ovat vaikuttaneet ostopäätökseen;
• Myyjä on laiminlyönyt antaa tavaran ominaisuuksia tai käyttöä koskevat olennaiset tiedot, josta ostajan olisi tullut saada tietää ennen ostopäätöstä; tai
• Tavara on olennaisesti huonommassa kunnossa kuin hinta ja muut olosuhteet huomioiden on ostajalla ollut aihetta olettaa.

Myyjän virhevastuu on käytetyn tavaran kaupassa suppeampi verrattuna uuden tavaran kauppaan ja kuluttajansuojalain sääntelemään kauppaan. Tästä huolimatta myyjän tulee kertoa ostajalle kaikki tavaran olennaisimmat tiedossa olevat puutteet ja viat. Tavaran kunto tulee vastata myynti-ilmoitusta. Salaisista virheistä myyjä vastaa vain, jos on kysymys merkittävästi huonokuntoisemmasta tavarasta kuin myynti-ilmoitus, tavaran hinta tai muutoin sopimuksen perusteella voidaan odottaa.

5. Kun ostaja ei maksa tai tavara on käyttökelvoton – mitä tehdä riitatilanteessa?

Joskus kaupat eivät suju toivotulla tavalla, eivätkä osapuolet pääse yhteisymmärrykseen. Tilanteen selvittämisen vaikuttaa paljon se, mitä kautta olet tavoittanut tavaran myyjän tai ostajan.

• Tavaran virheellisyydestä tulee ensimmäisenä ilmoittaa myyjälle ja yrittää neuvotella hyvityksestä.
• Jos olet ostanut tavaran välittäjältä, voit tehdä virheilmoituksen myös välittäjälle ja esittää hänelle myyjän virhevastuuseen perustuvia vaatimuksia.
• Jos olet ostanut tavaran markkinapaikka-alustalta, selvitä, tarjoaako alustapalvelu erimielisyyksien ratkaisua tai muuta apua. Jotkut alustapalvelut tarjoavat kaupoille lisäturvaa ja maksetuista maksuista voidaan palauttaa hyvityksiä. Lue siis huolella alustapalvelun käyttöehdot ja ohjeet.

Jos ostaja ei maksa kauppahintaa tai myyjä ei toimita maksettua tavaraa ja koet tulleesi huijatuksi, raportoi tästä alustapalvelulle. Tee rikosilmoitus lisäksi poliisille.

Markkinapaikka-alustat tai itsepalvelukirpputorit eivät yleensä vastaa alustalla tai kirpputorilla myydyn tavaran virheestä, jos kauppojen on ilmoitettu selkeästi tapahtuvan yksityishenkilöiden välillä. Jos tavara on selkeästi käyttökelvoton, tee ilmoitus alustapalvelulle tai kirpputorille. Myös kyseisten palveluntarjoajien intresseissä on, että asiakkaat toimivat reilusti ja asianmukaisesti.

Kuluttajariitalautakunnalla ei ole toimivaltaa ratkaista yksityishenkilöiden välistä irtaimen tavaran kauppaa koskevia riitoja, vaan nämä käsitellään käräjäoikeudessa. Koska oikeudenkäyntikulut saattavat olla muutamia tuhansia euroja, sovintoon pääseminen on usein järkevämpi ratkaisu etenkin kaupoissa, joissa euromääräinen intressi on pieni.

Myöskään Kilpailu- ja kuluttajaviraston kuluttajaneuvonta ei pääsääntöisesti käsittele yksityishenkilöiden välisiä asioita. Sen sijaan, jos olet asioinut ammattimaisen välittäjän, markkinapaikka-alustan tai kirpputoriyrityksen palvelua käyttäen, kuluttajaneuvonta auttaa arvioimaan, ovatko kyseiset yritykset toimineet riittävän huolellisesti ja asianmukaisesti oman palvelunsa tarjoamisessa.

Kuluta kohtuudella – kirpputoriostaminenkin voi olla kestämätöntä, jos se on turhaa

Osta vain todelliseen tarpeeseen – tämä periaate auttaa meitä kohtuulliseen kulutukseen. Vaikka käytettyjen vaatteiden ja tavaroiden hankinta on usein vastuullisempaa kuin uuden ostaminen, myös niiden liiallinen ja harkitsematon kulutus voi kuormittaa ympäristöä. On tärkeää, että emme myöskään vie kirppiksille tai kierrätyspisteisiin krääsää tai kiertotalouskelvotonta tavaraa. Näin voimme yhdessä vähentää turhaa jätettä ja edistää aidosti kestävää arkea.

7. Vinkit sujuvaan tavaroiden vuokraamiseen

Tiesitkö, että monet kodin tavarat voivat tuottaa hyötyä myös silloin, kun et itse niitä käytä? Vertaisvuokraaminen eli kuluttajien välinen tavaroiden ja tilojen vuokraaminen on fiksu tapa säästää tai jopa ansaita lisätuloja, vähentää vajaakäytöllä olevien tavaroiden määrää omissa nurkissa ja auttaa muita löytämään tarvitsemansa ilman turhaa ostamista.

Oikeaan aikaan tarjottuna tavarat löytävät vuokralaisia helposti – ja juuri siinä vertaisvuokrauksen sesonkikalenterimme auttaa! Kalenterimme kertoo, milloin eri tavaroille on eniten kysyntää, joten voit ajoittaa vuokraamisen parhaaseen hetkeen. Se auttaa myös tunnistamaan, mitä kaikkea voi ylipäätään vuokrata – olipa kyseessä harvoin käytettävä työväline, urheiluvaruste, juhlapuku tai vähällä käytöllä oleva tila.

Lisäksi tarjoamme juristin vinkit turvalliseen vuokraamiseen sekä reilun jakamisen säännöt, joiden avulla varmistat sujuvat ja luotettavat kaupat. Mukana on myös esimerkki juristin laatimasta sopimuspohjasta kuluttajien väliseen tavaroiden jakamiseen ilman välikäsiä, jotta lainaaminen ja vuokraaminen sujuu mutkattomasti. Vertaisvuokrauksen avulla tavaroiden ja tilojen käyttöaste nousee ja voidaan välttää turhaa ostamista.

Juristin vinkit tavaran lainaamiseen ja vuokraamiseen

1. Sovi lainaamisesta tai vuokraamisesta kirjallisesti

Yksityishenkilöiden väliseen tavaroiden lainaamiseen ja vuokraamisen ei ole erityistä sääntelyä Suomessa. Tavaran käyttöoikeuden luovutuksiin sovelletaan yleisiä sopimusoikeudellisia periaatteita sekä soveltuvin osin kauppalain periaatteita. Osapuolten välisellä sopimuksella on siis erityisen korostunut merkitys laina- ja vuokraustilanteissa. Lainaamisella tarkoitetaan tavaran vastikkeetonta käyttöoikeuden luovutusta. Vuokraamiselle tarkoitetaan puolestaan maksua tai muuta vastiketta vastaan tapahtuva käyttöoikeuden luovutusta.

2. Tarkistakaa ja dokumentoikaa tavaran kunto ennen laina- tai vuokra-aikaa

Lainaajan ja vuokraajan tärkein velvoite on palauttaa tavara siinä kunnossa kuin se on lainaajalle tai vuokraajalle luovutettu. Vuokranantajan velvollisuutena on tarjota toimiva tavara, jota voi käyttää sen tyypilliseen käyttötarkoitukseen tai osapuolten erikseen sopimaan käyttötarkoitukseen.

Siksi on tärkeää myös kirjata ylös, millaisessa kunnossa tavara on vuokrattu. Tarkistakaa tavara ja kuvailkaa sen kunto, ennen kuin tavara luovutetaan lainaajan tai vuokraajan käyttöön. Onko siinä havaittavissa kulumaa tai vikoja, jotka olisi syytä mainita sopimuksessa? Ottakaa tarvittaessa valokuvat ennen ja jälkeen lainauksen tai vuokrauksen.

Jos tavara vikaantuu kesken laina- tai vuokra-ajan, siitä tulee välittömästi reklamoida vuokranantajalle. Sopimukseen voidaan etukäteen kirjata, millaiseen hyvitykseen tai muuhun seuraamukseen lainaaja/vuokraaja on oikeutettu, jos vikaantuminen ei johdu lainaajan/vuokralaisen puolella olevasta syystä.

3. Kirjatkaa sopimukseen erityiset käytönaikaiset ohjeet tai huomiot

Lainaajan ja vuokralaisen tulee käsitellä tavaraa huolellisesti, eikä tavaraa saa jättää pilaantumaan tai muutoin huonontumaan. Tavanomaisesta kulumisesta lainaaja tai vuokralainen eivät ole vastuussa. Jos tavaran käyttöön liittyy erityistä huomioitavaa, kuten turvallisen käytön edellytyksiä tai vaurioitumista estäviä varatoimia, niistä on syytä mainita sopimuksessa.

Sopimukseen on hyvä kirjata myös, tuleeko tavara palauttaa puhdistettuna. Lisäksi sopimuksessa voidaan määrätä, saavatko lainaajan tai vuokraajan lisäksi muut käyttää tavaraa.

4. Vuokravakuus tai pantti tuo turvaa vuokranantajalle

Etenkin arvokkaampien tavaroiden lainaamisessa ja vuokraamisessa (esim. ompelukone, vaellusvarusteet) voi olla perusteltua sopia erillisestä vuokravakuudesta tai lainapantista. Rahamääräisestä vuokravakuudesta tai pantista vuokranantaja saa pidättää mahdolliset maksamattomat vuokrat tai tavaralle aiheutuneita vahinkoja, kuten korjauskuluja. Vuokravakuus tai pantti ei kuitenkaan rajoita vuokranantajan mahdollisuutta saada vakuuden ylittävistä vahingoista korvausta.

Vuokravakuus on palautettava vuokralaiselle tai lainaajalle, jos tavara palautetaan sovitusti ja sovitussa kunnossa. Sopimukseen on myös hyvä kirjata, milloin ja miten vakuus palautetaan.

5. Viivästysmaksu tuo selkeyttä palautuksen viivästymisen seuraamuksiin

Vuokralaisen tai lainaajan tulee palauttaa tavara sovittuna aikana. Sopimusoikeudellisena periaatteena on, että jos tavara palautetaan myöhässä, vuokralaisen tulee korvata viivästyneestä palautuksesta aiheutunut vahinko.

Joskus voi olla kuitenkin vaikeaa selvittää viivästymisestä aiheutuneiden vahinkojen määrää tai siitä ei päästä yksimielisyyteen. Kiinteä sopimussakko eli sopimuksen sisällytettävä viivästysmaksu saattaa olla ennakoitavampi ja selkeämpi seuraamus osapuolille. Sopimukseen voidaan kirjata esimerkiksi päiväkohtainen viivästysmaksu, joka vuokralaisen tai lainaajan tulee maksaa jokaista viivästynyttä päivää kohden. Selkeyden vuoksi sopimuksessa kannattaa mainita, että viivästysmaksu voidaan pidättää mahdollisesta vuokravakuudesta. Viivästysmaksun suuruus voi perustua esimerkiksi käypään päivävuokraan.

Sopimuksessa voidaan määritellä myös ajanjakso, jonka jälkeen tavara katsotaan kadonneeksi. Vuokralainen tai lainaaja vastaa myös vahingoista, jos tavaran katoaa tai tuhoutuu käyttöaikana (mm. tavaran hankintahinta, selvittelykulut, saamatta jäävät vuokratulot).

6. Tarkista, kattavatko nykyiset vakuutuksesi tavaran lainaamisen tai vuokraamisen oman kotitalouden ulkopuolelle

Ennen kuin lainaat tai vuokraat tavaraa muille, selvitä kattaako kotivakuutus tai tavaralle mahdollisesti otettu vakuutus lainaus- ja vuokrausaikana tapahtuvia vahinkoja. Jos käytät markkinapaikka-alustaa, selvitä tarjoaako alustapalvelu vakuutustuotteita tai muuta turvaa vahinkojen varalta. Arvokkaamman tavaran kohdalla kannattaa selvittää, voiko tavaralle hankkia erillisen vakuutuksen.

8. Reilua jakamista

Jakamistalous perustuu luottamukseen ja vastuullisuuteen. Olitpa sitten ostamassa, myymässä, vuokraamassa tai lainaamassa, reilu toiminta takaa sujuvan ja vastuullisen jakamisen kaikille. Noudata näitä periaatteita:

• Sovi asioista ja keskeisistä ehdoista selkeästi etukäteen, kuten ostohinnasta tai laina-ajasta ja palautuksesta.
• Toimi sitovasti ja vastuullisesti. Älä tee varauksia huvin vuoksi tai esitä ostavasi tai vuokraavasi, jos et oikeasti aio hankkia tuotetta.
• Vuokraa ja lainaa muille vain hyväkuntoisia tavaroita. Tarkista tuotteen kunto ennen kuin annat sen eteenpäin.
• Älä vie rikkinäistä tavaraa kierrätyskeskuksiin tai kirpputoreille. Lahjoita vain käyttökelpoisia tuotteita ja toimita käyttöikänsä päähän tulleet tavarat asianmukaiseen kierrätykseen.
• Ole rehellinen tuotteen kunnosta. Kirjoita myynti- tai vuokrausilmoituksiin realistinen kuvaus tavarasta ja sen mahdollisista vioista.
• Käytä toisilta lainattuja ja vuokrattuja tavaroita huolellisesti. Kohtele niitä kuin omiasi, jotta ne pysyvät hyvässä kunnossa myös seuraaville käyttäjille.
• Ilmoita vahingoista viipymättä ja rehellisesti. Jos tavaralle sattuu jotain, kerro siitä suoraan omistajalle ja sovi mahdollisista korjaus- tai korvausratkaisuista mielellään jo ennakkoon.
• Palauta tavara ajallaan. Jos et pysty palauttamaan sovitusti, ilmoita asiasta heti ja sopikaa uusi palautusaika ja tarvittaessa mahdolliset myöhästymisestä aiheutuvat lisäkorvaukset.
• Viesti kohteliaasti ja pidä kiinni sovitusta.

Lähteet

Lahti, V-M, Selosmaa, J. (2013) Kaikki jakoon!: kohti uutta yhteisöllistä taloutta. Atena

Nettivuokraus.com. (2019). Onko pakko omistaa porakone, jos sitä tarvitsee minuutin vuodessa? Tiedote 27.11.2019. Saatavissa: https://www.sttinfo.fi/tiedote/69870132

Nokelainen, P. (2023). Maailmanloppu peruttu: 7 väitettä kiertotaloudesta. Gummerus Kustannus.

Päläs, J.; Jutila, S.; Hakkarainen, M. (2022) Jakamistalouden kuluttajaopas: Miten toimin vastuullisesti käyttäjänä ja tarjoajana jakamistaloudessa? Saatavissa: https://lauda.ulapland.fi/handle/10024/65194

Sitra. (2017). Liikenteen jakamistalous – valintoja, uteliaisuutta ja rohkeutta. Saatavissa: https://www.sitra.fi/artikkelit/liikenteen-jakamistalous-valintoja-uteliaisuutta-ja-rohkeutta/