Vihdoinkin vihreää valoa viherpesun torjunnassa

Viherpesu vaikeuttaa kuluttajan mahdollisuuksia tehdä arjessaan ympäristön kannalta kestävämpiä valintoja. Viherpesua on perusteettomien vastuullisuusväitteiden ja -merkkien esittäminen ja käyttäminen myyntitarkoituksessa. Asiaan on vihdoin tulossa parannuksia tuoreen direktiiviehdotuksen myötä. Samaan aikaan saatiin myös muita kuluttajan kannalta hyviä uutisia: suunnitteilla on parannuksia kuluttajan oikeuteen saada rikkoontunut tuote korjattua. 

Euroopan komissio julkaisi eilen pitkän odotuksen jälkeen kuluttajan kannalta merkittäviä lainsäädäntöehdotuksia, joilla pyritään suojaamaan kuluttajia kaikkialla rehottavalta viherpesulta, sekä antamaan kuluttajille uusia oikeuksia koskien tuotteiden korjauttamista. 

”Ehdotukset ovat erittäin tervetulleita, sillä ne parantavat kuluttajien mahdollisuuksia kestävämpien kulutusvalintojen tekemiseen”, toteaa Kuluttajaliiton varapääsihteeri Paula Pessi. ”Moni haluaa valita kestävämmän vaihtoehdon, mutta kuluttajien luottamus erilaisiin ympäristöväittämiin on ollut heikkoa.” Ja syystäkin. ”Ympäristöväitteiden ja -merkkien perusteeton käyttö on ollut liian helppoa. Useissa selvityksissä on todettu, että jopa puolet väitteistä on viherpesua”, Pessi huomauttaa. 

Mikä muuttuu viherväitteiden osalta? 

Viherväitteiden viidakossa kuluttajan on ollut mahdotonta tietää, mitkä tuotteet ovat oikeasti kestäviä. Komissio ottaa nyt tärkeitä askeleita taistelussa viherpesua vastaan ja ehdottaa tilanteen parantamiseksi yhteisiä pelisääntöjä ympäristöväitteiden esittämiseen; miten ja mihin perustuen niitä voi jatkossa esittää. Tavoitteena on estää harhaanjohtavien väittämien ja merkkien pääsy markkinoille jo etukäteen. 

Väitteiden käytön valvonnan osalta komissio esittää viranomaisille velvollisuutta valvoa tehtyjä väitteitä, julkaista valvonnan tuloksia sekä mahdollisuuden rangaista tehokkain toimenpitein yrityksiä, jotka syyllistyvät viherpesuun. 

Pessin mukaan on välttämätöntä, että viranomaisten velvollisuuksia puuttua viherpesuun tiukennetaan, sillä lainsäädäntö on yhtä tehokasta, kuin sen toteutumisen valvonta. ”Ensisijaista on myös, että ehdotettu sääntely mahdollistaa kuluttajajärjestöille mahdollisuuden ajaa oikeuskanteita kuluttajien puolesta viherpesutapauksissa.” 

Erittäin ajankohtaisten hiilineutraalius-väitteiden osalta komissio haluaisi yritysten erottelevan oman toiminnan päästövähennykset sekä kompensaatiotoimet, joilla hiilineutraaliuteen pyritään. ”Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että hiilineutraaliusväitteisiin suhtaudutaan erittäin kriittisesti, sillä itsessään hiilineutraalia tuotetta tai palvelua ei ole olemassakaan ja liian positiivisilla väitteillä johdetaan kuluttajia pahasti harhaan”, Pessi muistuttaa. 

Parempia oikeuksia tuotteiden korjauttamiseen 

Tuotteiden korjausoikeudesta on puhuttu EU-tasolla jo pitkään. Komission uusi ehdotus tuo mukanaan toimia, joilla edistetään korjausta ja näin ollen myös kestävämpää kulutusta. 

Yrityksille asetetaan velvollisuus korjata tuotteiden vikoja laajemmin, kuin mitä lakisääteinen virhevastuu edellyttää. Pohdittavaksi jää vielä, miten ehdotus vaikuttaa kansallisessa kuluttajansuojalaissa määriteltyyn kuluttajan oikeuteen valita viallisen tuotteen korjaamisen ja uuteen vaihtamisen välillä. Suomen tilanne on moniin muihin jäsenvaltioihin nähden poikkeuksellinen, sillä meillä lakisääteinen virhevastuuaika on sidottu tuotteen oletettuun elinikään ja siten kuluttajien oikeussuoja parempi kuin niissä jäsenvaltioissa, joissa virhevastuuaika on rajattu kahteen vuoteen. 

Korjausoikeuden osalta paketin jatkokäsittelyssä on varmistettava, että suomalaisen kuluttajansuojalainsäädännön virhevastuusäännökset pysyvät ennallaan. ”On ehdottoman tärkeää, että suomalaisen kuluttajan oikeussuojaa ei tältä osin tulla heikentämään”, Pessi painottaa. ”Kuluttajia ei tulisi pakottaa hyväksymään korjaamista niissä tilanteissa, joissa virheellisen tuotteen vaihtaminen uuteen on tarkoituksenmukaisempaa.”