Brysselin kuulumiset: Pian luvassa vipuvartta kuluttajien hävikin taklaamiseksi

Kuluttajaliitto vaikuttaa EU-tasolla kuluttajien ruokahävikkiin osallistumalla Euroopan komission kuluttajien ruokahävikkifoorumi-hankkeeseen sekä ruokahävikki- ja ruokajätefoorumin kuluttajat -alatyöryhmään. Tässä blogitekstissä kuulumisia ja ajatuksia työryhmien yhteistapaamisesta, joka pidettiin 16.2.2023 Brysselissä. Yhteistapaamisen tarkoituksena oli hakea lisäpotkua komission työlle kotitalouksien hävikin vähentämiseksi. Tapaamisen yleisvire oli positiivinen, vaikka tekemistä riittää.  

Komission kuluttajien ruokahävikkifoorumi (European Consumer Foodwaste Forum) on kaksivuotinen hanke, jossa teemme työtä kaikkien kuluttajien ruokahävikin parissa työskentelevien tueksi. Tavoitteena on tänä keväänä julkaista listaus suosituksista ruokahävikkitoimien vaikuttavuuden lisäämiseksi ja koostaa konkreettista työkalupakkia käytännön tekijöiden avuksi. Komission kuluttajat-alatyöryhmän keskeinen tehtävä on varmistaa tiedonvaihto eri maiden välillä hyvistä käytänteistä ja opeista kuluttajien hävikkiin liittyen. Osallistumisessamme on hyvää synergiaa, sillä työryhmillä on yhteneväisiä tavoitteita koordinoimamme kansallisen Hävikkifoorumi-hankkeen kanssa.  

Viime vuonna kokosimme komission hankkeessa tietoa useista kymmenistä eri Euroopan maissa toteutetuista ruokahävikkitoimista ja -hankkeista. Erilaisten ruokahävikkitoimien analysoinnin avulla pyrimme löytämään vastauksia keskeisiin kysymyksiin, kuten millaiset kuluttajiin kohdistuvat ruokahävikkitoimet ovat vaikuttavimpia? Mitkä ovat parhaat tavat arvioida ruokahävikkitoimien vaikuttavuutta? Miten ruokahävikkitoimien vaikuttavuutta ja toisaalta vaikuttavuuden arviointia voitaisiin lisätä?  Kysymykset ovat myös kansallisesti erittäin kiinnostavia. Miten esimerkiksi voidaan varmistaa, että keskitymme Suomen tasolla oikeisiin asioihin ja toimintamme on vaikuttavaa?  

Fokuksessa kuluttajasegmentointi ja sen mahdollisuudet

Erityisenä keskustelunaiheena helmikuun tapaamisessa oli komission ruokahävikkifoorumi-hankkeen eteneminen sekä ruokahävikkitoimien vaikuttavuuden mahdollinen lisääminen kuluttajasegmentoinnin ja paremman kohdistamisen avulla.  Myös Kuluttajaliiton Hävikkifoorumi-hankkeessa on tutkittu voiko kuluttajasegmentoinnilla lisätä hävikkiratkaisujen vaikuttavuutta. Lisätietoa voit lukea esimerkiksi Luken lokakuun 2022 casena julkaistusta blogikirjoituksestani.

Kuluttajasegmentointi herätti kokouksessa eri maiden edustajissa kysymyksiä, kuten onko olemassa jokin tietty keskeinen ”segmentti”, eli kuluttajajoukko, johon toimia tulisi kohdistaa. Esimerkiksi ne, joiden on tunnistettu hukkaavan eniten ruokaa vai juuri ne, joihin on otollisinta vaikuttaa? Tähänkään ei ole yksiselitteistä vastausta. Kuluttajasegmentoinnista kiinnostavan lähestymistavan tekee se, että siinä ei pyritä tarjoamaan ns. kaikkea kaikille, vaan keskitytään esimerkiksi vain tiettyihin kuluttajaryhmiin sekä juuri näihin ryhmiin parhaiten tepsivien ratkaisujen tunnistamiseen. Tietoa kuluttajasegmentoinnin mahdollisuuksista, hyödyistä ja heikkouksista tarvitaan kuitenkin vielä lisää. Varmaa on, että myöskään kuluttajasegmentointi ei yksistään toimi taikaratkaisuna kuluttajien hävikkiongelmaan.

Henkilökohtaisesti pidän tärkeänä, että jatkossa edistettäisiin erilaisten ruokahävikkitoimien yhdistämistä. Olisi tärkeää, että esimerkiksi viestintätoimia yhdistetään toiminnalliseen tekemiseen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Toisaalta näen erityisen keskeiseksi myös sen, että meille käytännön tekijöille olisi nykyistä parempia mahdollisuuksia yhdistää ruokahävikkitoimia muihin ruoan vastuullisuushaasteita (esim. terveellisyys) ratkoviin toimiin. 

Lapsiin ja nuoriin keskittyminen ei tuo pikavoittoja, mutta on keskeistä 

Kokouksessa pohdittiin, että tulevissa ruokahävikkitoimissa kannattaa keskittyä vaikuttamisen tavoista erityisesti tuuppaamiseen sekä erityisesti nuorten sukupolvien kouluttamiseen, sillä heissä on tulevaisuus. Ruokahävikkitietoisuuden lisäämisen todettiin jatkossakin olevan keskeinen vaikuttamistapa, sillä tietoisuuden lisääntyminen on kuitenkin kuluttajilla aina ensimmäinen askel kohti konkreettista toimeen tarttumista. 

Kokouksessa todettiin, että toimien kohdistaminen lapsiin ja nuoriin ei toisaalta tuo meitä nopeasti lähemmäksi vuoden 2030 ruokahävikin puolittamistavoitetta, mutta on elintärkeää pidemmän päälle. Kasvaahan nuorista joukko tulevia kotitalouksia pyörittäviä aikuisia. Ruokahävikkitoimissa tulisi myös keskittyä tukemaan kotitalouksia erityisesti elämän erilaisissa taitekohdissa, kuten ensimmäistä kotia perustaessa ja jälkikasvua saadessa. Juuri tällöin on mahdollisuus luoda uusia rutiineja, käytänteitä ja taitoja, jotka tukevat hävikin hallintaa kotona. 

Keskittyminen nuoriin saa tukea myös Kuluttajaliiton ja Hävikkifoorumin omien kyselytutkimuksen tulosten valossa. Viime syksynä toteuttamamme valtakunnallisen kuluttajakyselyn (n= 2176) mukaan ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille: nuoret aikuiset tuottavat enemmän hävikkiä, kokevat vähemmän onnistumisia hävikin hallinnassa, eivätkä ole niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin vanhemmat ikäpolvet.  

Tietoa ja työkaluja erityisesti käytännön tekijöille  

Komission hankkeessa toteutetun laajan ruokahävikkitoimien kartoituksen avulla saimme näkemystä siitä, millaisia toimia eri puolilla Eurooppaa tehdään hävikin taklaamiseksi, ja kenen toimesta. Yksi kiinnostava havainto oli, että hyvin keskeisiä ruokahävikkitoimia toteuttavia tahoja monissa maissa ovat juuri erilaiset kansalaisjärjestöt. Komission hankkeen lopputuotosten onkin tärkeä olla hyvin käytännönläheisiä työkaluja ja vinkkejä siitä, mitkä ovat parhaat käytänteet edelleen kehittää kuluttajiin kohdistuvia ruokahävikkitoimia vaikuttavammiksi.   

Iso kysymysmerkki on, miten voidaan samanaikaisesti tukea käytännön tekemistä ruohonjuuritasolla ja kehittää tapoja, joilla myös käytännöntekijät pystyisivät nykyistä helpommin ja luotettavammin keräämään esimerkiksi vaikuttavuustietoja omista toimistaan –  Ilman, että se koituisi tekemisen hidasteeksi tai jopa esteeksi.  Yhtä kaikki hankkeen keskeisen sanoman halutaan olevan positiivinen ja kannustava: meillä on keinoja ja mahdollisuuksia taklata kuluttajien hävikki ja yhdessä onnistumme! 

Lisätietoa:  

Euroopan komission kuluttajien ruokahävikkifoorumi (European Consumer Food Waste Forum) 

Euroopan komission ruokahävikki- ja ruokajätefoorumi ja sen alatyöryhmät (EU Platform on Food Losses and Food Waste) 

P.S. Tiesitkö mahdollisuudesta päästä osaksi myös Euroopan laajuista ruokahävikkifoorumin yhteisöä? 

Euroopan komission elintarvikejäte- ja ruokahävikkifoorumin hubiin (The EU Food Loss and Waste Prevention Hub) voivat liittyä kaikki elintarvikejätteen- ja hävikin parissa työskentelevät toimijat. Rekisteröitymällä sivustolla jäseneksi pääset osaksi Euroopan laajuista joukkoa, joka tekee työtä elintarvikejätteen ja ruokahävikin puolittamiseksi. Jäsenenä pääset jakamaan tietoa omista toimista, saa kuukausittaisen uutiskirjeen sekä ajankohtaista tietoa elintarvikejätteeseen ja ruokahävikkiin liittyen. Lue lisää tästä linkistä.

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.