Viime aikoina monet sähköyhtiöt ovat ilmoittaneet tuntuvista hinnankorotuksista toistaiseksi voimassa oleviin sähkösopimuksiin. Joidenkin kuluttajien sähköenergian hinta on voinut nousta kerralla jopa satoja prosentteja. Korotus voi olla laiton, mikäli se tapahtuu ilman riittäviä perusteita. Tällöin hinnankorotuksen voi viedä arvioitavaksi kuluttajariitalautakuntaan, joka on kuluttajalle maksuton ja riskitön riidanratkaisuelin. Kuluttajaliitto on huolissaan kuluttajariitalautakunnan pitkistä käsittelyajoista.

”Ongelmana on, että kuluttajariitalautakunnan jonot ovat jo pidempään olleet todella pitkät. Lautakunta on aliresursoitu sen tärkeään tehtävään nähden”, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell toteaa. ”Lautakunta ei tällä hetkellä toimi kuluttajan kannalta katsottuna siten, kuin on tarkoitettu”, hän sanoo viitaten tapausten käsittelyaikoihin.

Lautakunnan tarkoituksena on tarjota kuluttajille nopea ratkaisusuositus riitaan. Sen sijaan, että kuluttajariitalautakunnan resurssit olisivat kasvaneet, viime aikoina työntekijöiden määrä on laskenut.

”Jotta kuluttajalla olisi mahdollisuus hakea itselleen oikeutta kohtuullisessa ajassa tässä sähkönhintakriisissä, on valtion osoitettava välittömästi lisää resursseja kuluttajariitalautakunnan jonojen pikaiseen purkamiseen”, Beurling-Pomoell vaatii. ”Tällä hetkellä kuluttajan kannattaa ensisijaisesti reklamoida laskusta sähköyhtiölle ja odottaa kuluttajariitalautakunnan linjapäätöstä asiasta, sillä ilman lisäresursseja lautakunnan jonotilanne vain kasvaa entisestään.”

Kuluttajariitalautakunta tulee antamaan alkukeväästä ennakkopäätöksiä nyt tapahtuvissa ennennäkemättömissä sähkön hinnankorotuksissa. Jokaisen kuluttajan on kuitenkin itse vietävä asiansa lautakuntaan saadakseen esimerkiksi rahallista hyvitystä perusteettomista hinnankorotuksista. ”Kyseisen kaltainen prosessi tulee vaatimaan kuluttajariitalautakunnalta todella paljon ja siihen on hyvä varautua ajoissa sekä riittävin resurssein”, painottaa Beurling-Pomoell.

Vaikka kuluttajariitalautakunnan päätökset eivät ole oikeudellisesti sitovia, niitä noudatetaan Suomessa hyvin. ”Jos esimerkiksi jokin sähköyhtiö ei noudattaisi lautakunnan suositusta palauttaa kuluttajalle osaa tämän maksamista sähkömaksuista, olisi kuluttajan helpompaa ja turvallisempaa viedä asia suosituksen pohjalta käräjäoikeuteen kuin ilman sitä”, Beurling-Pomoell tarkentaa.