Tuore valtakunnallinen kyselytutkimus paljastaa, että enemmistö suomalaisista (74 %) on omasta mielestään onnistunut vähentämään oman taloutensa ruokahävikin määrää viimeisen vuoden aikana. Myös tulevaisuudessa suurin osa aikoo pitää ruokahävikin minimissä. Kyselyn tuloksista löytyi myös jonkin verran eroja maakunnittain tarkasteltuina. Esimerkiksi hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa sekä Kymenlaaksossa.
Kuluttajaliitto selvitti ensi kertaa valtakunnallisesti kattavalla kuluttajakyselyllä kuluttajien arvoja, asenteita ja aikomuksia ruokahävikkiin liittyen. Pääosin vastaajien asenteet ruokahävikin vähentämistä kohtaan olivat myönteisiä ja ruokahävikin vähentäminen koettiin tärkeäksi.
Nuoret aikuiset tuottavat eniten hävikkiä
Kyselytulosten mukaan ikä ja talouden koko vaikuttavat kuluttajien hävikin määrään. Ruokahävikki näyttää olevan erityinen haaste nuorille aikuisille (18–30-vuotiaat). Nuoret aikuiset hukkaavat selvästi useammin syömäkelpoista ruokaa kuin muut ikäryhmät. Nuoret aikuiset myös kokevat vähemmän onnistumista hävikin hallinnassa. Toisaalta he eivät ole myöskään niin innokkaita hävikin vähentämisessä nyt tai tulevaisuudessa kuin heitä vanhemmat ikäpolvet. Sen sijaan vastaajista vanhemmilla ikäluokilla, yli 50-vuotiailla, hävikki on pienempää. Myös aikomus vähentää hävikkiä näyttää kasvavan vastaajien iän myötä.
Luotettavaa seurantaa ja hävikkitoimia tarvitaan
Kyselyn tulokset tukevat pääosin Luonnonvarakeskuksen aiempia tutkimuksia, joissa on eri menetelmin tutkittu kotitalouksien ruokahävikkiä.
”Kotitalouksien pyrkimys vähentää ruokahävikkiä näyttäisi toisaalta hiukan laskeneen aiempaan (2019) kyselytutkimukseemme verrattuna. Lisäksi esimerkiksi kahvin poisheitto näyttäisi lisääntyneen kuluttajien omien arvioiden mukaan aika reilusti”, pohtii erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri Luonnonvarakeskuksesta.
”Onkin tärkeää, että hävikin vähentämiseen tähtäävien toimien lisäksi saamme jatkossakin kattavin kyselyin ja mittauksin luotettavaa tietoa kuluttajien hävikin tilanteesta”, sanoo Hävikkifoorumin hankekoordinaattori Jenni Vainioranta Kuluttajaliitosta.
Asenteet ja hävikki vaihtelevat maakunnittain
Kyselyn tulokset viittaavat siihen, että hävikin vähentämiseen aiotaan tulevaisuudessa keskittyä vahvimmin Etelä-Savossa, Satakunnassa, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Kymenlaaksossa. Sen sijaan kuluttajat Etelä-Pohjanmaalla, Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Karjalassa eivät kyselyn mukaan olleet yhtä kiinnostuneita panostamaan hävikin vähentämiseen tulevaisuudessa.
Kahvia heitetään hukkaan erityisesti Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Savossa. Suurin määrä hedelmiä joutuu hävikkiin Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä, vihanneksia ja juureksia Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Leipähävikki sen sijaan on tulosten mukaan suurta Etelä-Savossa ja Kanta-Hämeessä sekä Pirkanmaalla.
Vastuullisuus ruokavalinnoissa ei pääty hävikkiin
Tulosten mukaan kuluttajat ymmärtävät oman ruokavalion vastuullisuuden laajemmin kuin pelkkänä hävikin vähentämisenä. Suuri enemmistö vastaajista (77 %) kokee, että myös muiden asioiden tekeminen oman ruokavalion ympäristökuorman pienentämiseksi on tärkeää. Näitä ovat esimerkiksi kotimaisen järvikalan suosiminen, kasvispainotteisesti syöminen sekä satokauden kasvisten suosiminen.
Kuluttajakyselyn toteutti Kuluttajaliiton ja Hävikkifoorumi-hankkeen toimeksiannosta Kantar Public (n = 2176). Vastausaika oli 6.–19.5.2022. Maakuntien osalta otokset ovat keskenään vertailukelpoisia, mutta verrattain pieniä, joten maakuntakohtaiset tulokset ovat suuntaa antavia, eikä niistä voida tehdä yleistäviä johtopäätöksiä.
Tutustu kyselytutkimuksen tutkimusraporttiin Kuluttajaliiton sivuilla.
