Eduskunnan talousvaliokunnalle
U 37/2022 VP VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ EDUSKUNNALLE EHDOTUKSESTA EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON VIHREÄN SIIRTYMÄN KULUTTAJANSUOJADIREKTIIVIKSI
Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa kirjallinen asiantuntijalausunto otsikkoasiassa.
Kuluttajaliitto pitää erittäin tärkeänä direktiiviehdotuksen tavoitteita parantaa kuluttajien mahdollisuuksia saada luotettavaa tietoa tuotteiden kestävyydestä, ympäristöominaisuuksista, elinkaaresta ja korjattavuudesta. Ehdotetut lisäykset UCP-direktiiviin ja sen liitteeseen ovat omiaan selkeyttämään oikeustilaa sekä edistämään säännösten noudattamista. Viherpesu on ilmiönä varsin yleinen ja haitallinen, sillä se ohjaa kuluttajien valintoja pois aidosti kestävistä ja vääristää siten myös kilpailua markkinoilla. Nykyinen lainsäädäntö ja sen perusteella tehtävä valvonta eivät ole onnistuneet suojaamaan kuluttajia harhaanjohtavalta mainonnalta. Tältä osin Kuluttajaliitto siis yhtyy U-kirjeluonnoksessa esitettyyn valtioneuvoston kantaan.
Direktiiviehdotuksessa pyritään huomioimaan myös tavaroiden kestävyyttä rajoittaviin ominaisuuksiin liittyvät ongelmat. Tämä onkin yksi aivan keskeinen seikka kun pyritään ohjaamaan kulutusta kestävämmäksi. Tuotteiden ennenaikainen hajoaminen ja vaikea korjattavuus vaikeuttavat siirtymää. Tuotteiden eliniän pidentäminen on yksi tehokkaimmista tavoista vaikuttaa kulutuksen ympäristövaikutuksiin, minkä lisäksi kuluttajat laajasti kokevat tuotteiden ennenaikaisen hajoamisen ongelmana. Tämän vuoksi on harmillista, että ehdotuksessa ei sinänsä esitetä kiellettäväksi toimintaa, joka johtaa sellaisten tuotteiden päätymiseen kuluttajille, joiden kestävyyttä suunnitelmallisesti rajoitetaan. Pelkkä tiedonantovelvoitteiden säänteleminen ei ole nähdäksemme riittävää, vaan itse ilmiö ja toimintatapa (ennenaikaiseen hajoamiseen tai korjauskelvottomuuteen johtava tuotesuunnittelu) tulisi kieltää. Suomen tulisi asiaa koskevissa neuvotteluissa edistää tiukennuksia ehdotukseen tältä osin.
Kuluttajaliitto pitää myös erityisen hyvänä sitä, että ehdotuksella pyritään puuttumaan harhaanjohtavien ympäristöväitteiden ja kestävyysmerkintöjen esittämiseen. Suomen tulisi voimakkaasti kannattaa toimia, joilla edistetään ainoastaan perusteltuun, kolmannen osapuolen verifioimaan ja tieteellisesti todistettuun tietoon perustuvien ympäristöväittämien ja merkintöjen tekemistä. Kuluttajaliiton keväällä 2022 teettämän kuluttajatutkimuksen mukaan jopa 81 prosenttia kuluttajista kokee vaikeaksi arvioida, onko tuote oikeasti vastuullinen vaiko ei (nykyisten ympäristöväittämien ja -merkintöjen perusteella). Ns. virallisten ympäristömerkkien, kuten Joutsenmerkin ja EU-ympäristömerkin käyttöä tulee edistää, sillä niiden avulla kuluttajien on helpompi tehdä vastuullisia valintoja.
Suomen kannaksi esitetään hyvin varauksellista suhtautumista useisiin kuluttajaoikeusdirektiivin muuttamista koskeviin ehdotuksiin. Kuluttajaliitto ei täysin yhdy tähän näkemykseen. Tarkoitus ehdotusten taustalla on erittäin kannatettava. Kuluttajille tulisi tarjota riittävästi tietoa oikea-aikaisesti kestävämpien kulutusvalintojen tekemiseksi. Annettavien tietojen määrän lisäksi tärkeää on tietojen antamisen tapa ja muoto. Liiallinen tai liian tekninen tieto tai vaikkapa vaikeaselkoisesti tai -lukuisesti annettu tieto voi kantaehdotuksessa esitetyllä tavalla jopa haitata kuluttajia ja vaikeuttaa valintaa. Suomen tulisi jatkoneuvotteluissa pyrkiä siihen, että direktiiviehdotuksen taustalla oleva tarkoitus toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla ja kuluttajat saisivat jatkossa tarvitsemansa tiedot selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Esimerkiksi korjattavuuden osalta Ranskassa on rajatusti jo käytössä yksinkertaistettu tapa merkinnällä ilmaista korjattavuutta ja tämänkaltaisten yhdenmukaisten merkkijärjestelmien kehittämistä tulee tukea EU-laajuisesti.
Direktiiviehdotus pitää sisällään myös Suomen virhevastuusääntelylle hieman vieraita elementtejä kuten kaupallisen kestävyystakuun määritelmän ja ilmoitusvelvollisuuden. Muissa EU-maissa näillä ehdotuksilla saattaa olla kuluttajien kannalta enemmän hyödyllisiä vaikutuksia. Jatkoneuvotteluissa tulee varmistaa, ettei komission ehdotukset tältä osin millään tavalla heikennä suomalaisten kuluttajien korkeaa kuluttajansuojaa tai vaikeuta virhevastuun ja kaupallisen takuun erottamista toisistaan. Suomessa omaksuttu tapa määritellä tavaroiden virhevastuu on kuluttajien näkökulmasta kannatettava ja samalla nähdäksemme myös kestävän kulutuksen edistämisen näkökulmasta toimiva.
