Blogit

Pysähdy, keskity ja vähennä hävikkiä

25.4.2022 | Ruoka

Iltapäivä ja koululainen kaivaa kotiin tullessaan jääkaapista jogurttia, leipää, hedelmän ja tuoremehua. Lisäksi pöydällä on Aku Ankka, kännykkä ja telkkaristakin pyörii lastensarja. Seitsemän vuotta ja multitaskauksen ammattilainen. Kun itse saavun hieman myöhemmin kotiin, pöydällä odottaa välipalan rippeet, vähän jogurttia, pala leipää, puoliksi syöty omena. Ei mikään menestystarina hävikin näkökulmasta. Mistä aloittaa hävikkikasvatus jälkikasvun kanssa? 

Hävikin vähentäminen on siitä kiinnostava juttu, että jokainen meistä pystyy toiminnallaan vaikuttamaan hävikkiin nyt heti.

Hävikin vähentäminen on yksi länsimaisen ruokamaailman isoista kestävyyteen liittyvistä kysymyksistä. Hävikin vähentäminen on siitä kiinnostava juttu, että jokainen meistä pystyy toiminnallaan vaikuttamaan hävikkiin nyt heti. Ei tarvitse odottaa uusia innovaatioita tai vastuullisuusraportteja tietääkseen miten tämän asian suhteen kannattaa toimia. Valintamme ruokakaupassa ja – pöydässä vaikuttavat siihen syntyykö hävikkiä meidän toimestamme vai ei.   

Tieto ei kuitenkaan riitä ratkaisemaan hävikkikysymystä, muuten ongelma olisi jo varmasti poistunut. Mitä muuta on tehtävissä? 

Tietoisuustaidoista apua myös hävikin ehkäisyssä 

Tietoisuustaidot, onko tuttu termi? Ehkä ei, ainakaan hävikin yhteydessä. Tietoisuustaidoilla tarkoitetaan huomion suuntaamista tiettyyn asiaan tarkoituksellisesti, keskittymällä rauhassa siihen mitä ollaan tekemässä ja havainnoidaan tilannetta, ajatuksia ja tunteitakin. Tietoisuustaitoja voi harjoitella lähes kaikkialla kuten vaikkapa kävellessä, autolla ajaessa tai syödessä. 

Syömisessä tietoisuustaidot liitetään usein siihen, että opetellaan uudelleen lähestymään ruokaa ja syömistä neutraalisti. Tietoinen syöminen sekä tunne- ja tietoisuustaitojen (mindfulness) harjoittelu ovat hyviä keinoja opeteltaessa tunnistamaan esimerkiksi tunteiden vaikutusta syömiseen ja on yksi keino helpottaa suhdetta ruokaan, palauttaa syömisen iloa. 

Kun syöminen ei ole vain rutinoitunut autopilottitoiminto, vaan tiedostettua toimintaa, on mahdollista, että kunnioitus ruokaa kohden kasvaa. 

Tietoisuustaidot saattavat olla apuna myös hävikkikysymyksessä. Kun keskitytään syömistilanteeseen, syömiseen ja ruokaan, opimme kuuntelemaan kehon tuntemuksia, nälkää ja kylläisyyttä ja siten arvioimaan paremmin myös syötävän ruoan määrää. Toisaalta tietoinen syöminen auttaa myös keskittymään itse syötävään ruokaan: ”Mitä syön?” ”Miltä se maistuu?” ”Mitä tunteita tai muistoja herättää?” ”Missä ja miten tämä ruoka on valmistettu?” Kun syöminen ei ole vain rutinoitunut autopilottitoiminto, vaan tiedostettua toimintaa, on mahdollista, että kunnioitus ruokaa kohden kasvaa. Se ei ole arvotonta kulutustavaraa. 

Yhdessä opettelu toimii myös tietoisuustaidoissa 

Palataan takaisin alakoululaiseen ja hävikkikasvatukseen. Mistä ja milloin aloittaa hävikin ehkäisy tietoisuustaidoilla? Ei ehkä välipalasta, jonka lapsi on hienosti itselleen taikonut ja opetellut samalla kasan muita taitoja. Sen sijaan: 

  • Tietoista syömistä, kuten muitakin taitoa kannattaa opetella yhdessä. Siksi ensimmäiseksi tavoitteeksi kannattaa ottaa, että päivän joku ateria, mikä tahansa, syödään yhdessä. Välillä tulee päiviä, viikkoja tai kausia, kun arjen täyttävät muut asiat, mutta kun aikaa ja jaksamista on, pöydän ääreen kannattaa kokoontua. 
  • Sopikaa, että muut virikkeet, kuten telkkari pistetään kiinni, kännykät ja lehdet jätetään pois pöydästä. Näin huomio pysyy helpommin – ainakin hetken- syötävässä ruoassa. 
  • Jutelkaa siitä, miltä ruoka näyttää ja tuoksuu. Ei ole oikeaa tai väärä vastausta ja niin lapset kuin aikuisetkin saavat havainnoida rauhassa.  
  • Seuraavaksi pohditaan, kuinka paljon ruokaa halutaan ottaa lautaselle, mikä on nälän suuruus. Lapselle kannattaa kertoa, että ruokaa saa lisää, jos nälkä jää.  
  • Lautasella olevaa ruokaa saa havainnoida monella tapaa, saa koskea, saa analysoida suutuntumaa. Ruoka saa myös näyttää tai maistua pahalta, mutta pääasia on, että havaintoja tehdään.  

Kaikki havainnointi vie lähemmäksi sitä, että syöminen on tietoista toimintaa ja ehkä myös sitä, että se, mitä lautaselle otetaan, päätyy suuhun ei biojätteeseen. 

Lisätietoa tietoisesta syömisestä:  

https://psykat.net/blogi/tietoinen-syominen

https://reunapaikka.fi/ravitsemusterapeutin-palsta/tietoinen-syominen-ja-ruokailuun-liittyvien-tunteiden-tunnistaminen/

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Anna Kara

Ravitsemusasiantuntija, ETM, Sydänliitto