Ruokahävikistä eroon arkisella suunnittelulla

Suomella on tavoite vähentää ruokahävikki puoleen tämän vuosikymmenen aikana. Suomi on sitoutunut kansainväliseen tavoitteeseen osana YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaa Agenda 2030. Ruokahävikin vähentäminen on tarpeen koko ruokajärjestelmässä, mutta erityisesti kotitalouksissa, sillä puolet suomalaisten hukkaamasta ruoasta, yli 100 miljoonaa kiloa, päätyy roskiin kodeissa. Jotta tavoitteeseen päästään, täytyy vaikuttaa ruokaan ja ruoanvalmistukseen liittyviin arjen käytäntöihin, asenteisiin ja taitoihin kotitalouksissa.

Ruoan ja ruoantuotannon arvostuksen lisääminen on koko ruokajärjestelmän yhteinen tehtävä. Ruokakasvatuksella ja kotitalousopetuksella sekä -neuvonnalla lisätään tietoisuutta ja vahvistetaan ruokakansalaisten osaamista ja taitoja. Tässä työssä myös asenteiden muokkaaminen myönteiseksi ruokahävikin vähentämistoimia kohtaan on tärkeää. Pelkän ruokahävikkiin liittyvän tiedon lisääminen ei ole tehokas tapa muuttaa arjen toimintaa. Esimerkiksi tieto siitä, että jopa puolet kodeissa hävikiksi päätyvästä ruoasta on syömäkelpoista poisheittohetkellä, ei riitä, vaan meidän on ymmärrettävä, miksi näin on. Tarvitaan ymmärrystä siitä, miten jokapäiväistä arkea ja ruoanlaittoon liittyviä käytäntöjä suunnitellaan, kuinka töitä jaetaan ja miten töiden koordinoiminen kuormittaa ruoanlaiton käytännöistä vastuussa olevia kotitalouksien jäseniä. Kun hahmotamme, mitä, miten ja milloin ruokailuun liittyviä päätöksiä arjessa tehdään, koko ruokajärjestelmä voi tukea ja neuvoa niihin sopivia keinoja myös ruokahävikin vähentämiseksi.

Kun hahmotamme, mitä, miten ja milloin ruokailuun liittyviä päätöksiä arjessa tehdään, koko ruokajärjestelmä voi tukea ja neuvoa niihin sopivia keinoja myös ruokahävikin vähentämiseksi.

Ruokaan liittyvä suunnittelu kotitalouksien arjessa ei perustu vain listojen laatimiseen ja niiden toteuttamiseen. Sen sijaan kotityön suunnittelusta voidaan hahmottaa kolme muotoa: ennakkosuunnittelu, alustava suunnittelu sekä toiminnan aikana tapahtuva suunnittelu. Ennakkosuunnitteluun kuuluvat viikkoruokalistat, ostoslistat ja aikataulut. Alustava suunnittelu on arjen läpi rullaavaa, joustavaa ajatustyötä: mitä jääkaapissa on, saako siitä illaksi ruokaa, mitä haetaan kaupasta kotimatkalla? Toiminnan aikana, eli keittiössä kokatessa tapahtuva suunnittelu tapahtuu tässä ja nyt: lisäänkö pannulle hieman nestettä, jotta kastikkeesta riittää huomiselle lounaalle? Nämä kaikki suunnittelun muodot ovat tärkeitä pyrittäessä vähentämään ruokahävikkiä. Ruokahävikin vähentäminen tulee nähdä ennen kaikkea rinnakkaisena joustavan ja sujuvan ruoka-arjen kanssa. Näin myönteinen asenne hävikin vähentämistä kohtaan säilyy, vaikka listalla hyvältä vaikuttava suunnitelma ei aina toimisikaan arjen muuttuvissa tilanteissa.

Ruokahävikin vähentäminen tulee nähdä ennen kaikkea rinnakkaisena joustavan ja sujuvan ruoka-arjen kanssa. Näin myönteinen asenne hävikin vähentämistä kohtaan säilyy, vaikka listalla hyvältä vaikuttava suunnitelma ei aina toimisikaan arjen muuttuvissa tilanteissa.

Martat, Maa- ja kotitalousnaiset, kotitalousopettajat ja ruokatoimittajat sekä monet ruokavaikuttajat antavat vinkkejä kaikille arjen suunnittelun tasoille. Tarvitaan edelleen näppäriä ja houkuttelevia ruokaohjeita sekä ideoita, kuinka tähteeksi jäänyt savukala sujahtaa kastikkeeseen tai muuttuu levitteeksi. Edelleen on tärkeää inspiroida ihmisiä suunnittelemaan viikon ruokalistojen ja laatia ostoslistoja, jotka perustuvat ruoka- ja jääkaapin säännölliseen inventointiin. Tämän takia on edelleen oleellista myös jakaa tietoa ruokien säilyttämisestä sekä päiväysmerkinnöistä.

Uusien ruokaohjeiden kokeileminen vaatii kuitenkin aina ennakkosuunnittelua, jotta kotiin tulee hankittua tarvittavat raaka-aineet. Arjen kiireessä uusien ohjeiden haltuunotto voi siis olla haastavaa. Tästä syystä tarvitaan ruokaohjeita, jotka joustavat, rohkaisevat vaihtamaan raaka-aineitta toiseen ja mahdollistavat toimimaan luovasti arjen tilanteiden ehdoilla. Arkiruoanlaiton ilo voi löytyä kylläisen vatsan ja hyvän maun lisäksi myös kekseliäisyydestä ja hävikkinokkeluudesta. Aloitteleville hävikkikokeille tarvitaan ruokaohjeita, jotka ovat yksinkertaisia, helposti muokattavia ja tuuppaavat näin joustavuuteen. Kun rohkeus ja luovuus kasvaa, on ohjeita helppo soveltaa ja toteuttaa suunnittelun kaikkia muotoja. Taitava ruoanlaitto ei ole siis vain näppäriä kädentaitoja tai tarkkaa organisointia, vaan ruoanlaiton jatkuvaa mukauttamista arjen tilanteisiin. Valpas joustavuus ruoka-arjessa pitää yllä myönteistä asennetta ruokahävikin vähentämistä kohtaan. Jokainen voi olla oman arjen kekseliäs hävikkikokki.

Kirjoitus on ilmestynyt yliönä 3.1.2022 Maaseudun Tulevaisuudessa.

Hävikkifoorumi-hanke (2020–2023) toteutetaan yhdessä upean kumppanijoukon kanssa. Mukana ovat Luonnonvarakeskus Luke, Motiva, Marttaliitto ry, Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry, Päivittäistavarakauppa ry ja Valintamuotoilijat. Hankkeessa on mukana myös Kuluttaja-lehti, joka järjestää valtakunnallisen Hävikkiviikon osana hanketta. Pitkäjänteisen yhteistyön ja kehittämisen mahdollistaa maa- ja metsätalousministeriöltä saatu kolmivuotinen rahoitus. Lisätietoa kuluttajaliitto.fi/havikkifoorumi 

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.