Kirjoitus on osa keskustelua, jonka Kuluttajaliiton avustava lakimies aloitti blogikirjoituksellaan. Terveyden edistämistä tutkinut dosentti, tietokirjailija ja yhteiskuntatieteiden tohtori Pauliina Aarva käsittelee omassa vieraskynäkirjoituksessaan aihetta toisesta näkökulmasta. Blogi päättää aihetta koskevan keskustelun Kuluttajaliiton blogiosiossa. Tekstiä koskevat mahdolliset kysymykset ja kommentit pyydetään lähettämään: pauliina.aarva(at)gmail.com. Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Täydentävät hoidot ovat monimuotoinen joukko erilaisia hoitomuotoja, joita ei tällä hetkellä pidetä valtavirtalääkinnän osana eikä niitä ole integroitu terveydenhoitojärjestelmään.1 Yleisimmin käytettyjä ovat akupunktio, kiropraktiikka, vyöhyketerapia ja itsehoitona käytettävät luontaistuotteet.2 Käytän termiä täydentävät hoidot, koska näitä menetelmiä käytetään useimmiten vakiintuneen hoidon tukena ja lisänä.
Suomalaisista tai heidän perheenjäsenistään valtaosa on joskus käyttänyt jotakin täydentävää hoitoa.3 Vuosittain niitä valitsee keskimäärin 26 % eurooppalaisista, suomalaisista hieman suurempi joukko.4 Kuluttajat maksavat ne kokonaan itse. Esimerkiksi akupunktiota on joskus käyttänyt 28 % suomalaisista ja heistä 72 % ilmoitti saaneensa apua.5 Monien hoitojen vaikuttavuudesta on tehty myös vertailevia hoitotutkimuksia. Akupunktion tehosta on tutkimusnäyttöä mm. migreeniin, niska- ja alaselkäkipuihin ja moniin muihin vaivoihin.6
Täydentävistä hoidoista kiistelevät maassamme ennen muuta lääkäreiden ammattiliitto ja luontaishoitoalan etujärjestöt.7 Hoitojen käyttäjät eivät kiistele. He hyödyntävät rinnakkain vakiintuneita terveyspalveluja ja täydentäviä hoitoja. Lääketieteellisten hoitojen korvaaminen täydentävillä hoidoilla on harvinaista.8 Useimmiten hoitoihin turvautumisen syy on terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja elämänlaadun parantaminen.9 Monet kuluttajat kokevat tarvitsevansa pehmeitä ja luonnonmukaisia keinoja, kuten kehoon ja mieleen samanaikaisesti vaikuttavia metodeja, esimerkiksi osteopatiaa, vyöhyketerapiaa ja tanssiterapiaa lievittämään kipuja ja oireita.
Hyötyjen on oltava haittoja suuremmat, tarjosipa hoitoa lääkäri tai muu hoitoammattilainen.
Kiistelyistä huolimatta lukuisat lääkärit hyödyntävät niitä työssään.10 Yli puolet yhdysvaltalaisista, omaa vastaanottoa pitävistä lääkäreistä suosittelee potilailleen täydentäviä hoitoja11. Kolmasosa käyttäjistä Norjassa12 kertoo saaneensa terveydenhuollon ammattilaisten tarjoamia täydentäviä hoitoja. Niitä tarjotaan myös sairaaloissa.13 Monet täydentävät hoidot tarjoavat mahdollisuuden itsehoitoon.14
”Vaihtoehtohoitomenetelmiin ei ole yleensä katsottu liittyvän ainakaan merkittäviä suoria potilasturvallisuusriskejä”, todetaan vaihtoehtohoitojen lainsäädäntötarpeita selvitelleessä sosiaali- ja terveysministeriön raportissa.15 Vakiintuneiden terveyspalvelujen viivästymistä täydentävän hoidon vuoksi on tutkittu hyvin vähän.
Haittoihin on suhtauduttava yhtä vakavasti kuin hyötyihin ja yhtä vakavasti kuin terveydenhuoltojärjestelmässä sattuviin haittatapahtumiin16.
Täydentävistä hoidoista raportoidaan varsin vähän terveyshaittoja, mikä johtuu osittain siitä, että kuluttajille ei nykyisin ole tarjolla vaivatonta valitusmahdollisuutta. Jos sellainen olisi, niitä kansainvälisten kokemusten mukaan17 voisi tulla julki enemmän.
Sanna Marinin hallitus on kirjannut selvittävänsä täydentävien hoitojen sääntelymahdollisuudet. Tämä antaa pohjan tulevalle lainsäädännön uudistukselle, jossa tutkimustietoon perustuen otettaneen huomioon täydentävien hoitojen hyödyt ja haitat.
Lainvastainen toiminta, kuten harhaanjohtava markkinointi on elinkeinotoiminnassa kiellettyä18 ja se on viranomaisvalvonnan piirissä.19 Selvitystyössä olisikin syytä keskittyä niihin seikkoihin, jotka edellyttävät toimia kuluttajien valinnanvapauden ja turvallisuuden parantamiseksi. Näitä ovat mm. valvonta, koulutus, tiedotus, tutkimus sekä lait ja asetukset, jotka palvelevat kuluttajien etuja heidän iästään ja terveydentilastaan riippumatta.
Tarvitaan avointa dialogia.
Kiistanalaisessa kysymyksessä on erityisen tärkeää noudattaa demokraattisia, kaikkia osapuolia kuulevia lainvalmisteluperiaatteita. Reilut kymmenen vuotta sitten lakikeskustelu heijasteli jännitteitä näkemyseroissa.20 Kokonaisempaan näkökulmaan tarvitaan vuoropuhelua ja lisää tutkimustietoa. Toivottavasti se tällä kertaa toteutuu.
Keskustelukulttuuri ytimenään avoin dialogi ja toinen toisiamme kunnioittavaa puhe on tervetullutta. Yle kumppaneineen pyrkii tähän ”Hyvin sanottu” -kampanjallaan.21
Lähdeaineisto:
1 Kansainvälisen tiedeyhteisön yleisesti käyttämä termi on täydentävät ja vaihtoehtoiset hoidot (CAM, Complementary and Alternative Medicine). Termeistä ks. Wieland LS, Manheimer E, Berman B.(2011) Development and classification of an operational definition of complementary and alternative medicine for the Cochrane Collaboration (nih.gov). Altern Ther Health Med 2011;17:50–59. Ks. myös viite 2
2 Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi) Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288. Tutkimuksessa olivat akupunktio, aromaterapia, homeopatia, hypnoosi, kansanparannus, kiropraktiikka, luontaistuote, perinteinen kiinalainen lääketiede, ravintolisävalmiste, rohdosvalmiste, rukous ja vyöhyketerapia. Tutkimuksesta puuttuu mm. mindfulness, osteopatia, naprapatia, kalevalainen jäsenkorjaus, luontoterapiat, taideterapiat (musiikki, kirjallisuus, kuvataide, tanssi), jooga, Thai Chi, reiki ja monet kosketushoidot.
3 Vuolanto P, Kemppainen L, Kemppainen T, Nurmi J. (2020). Täydentävien ja vaihtoehtoisten (CAM) hoitojen käyttö Suomessa | Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti (journal.fi) Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 57(1). https://doi.org/10.23990/sa.80288. Tutkimuksessa olivat akupunktio, aromaterapia, homeopatia, hypnoosi, kansanparannus, kiropraktiikka, luontaistuote, perinteinen kiinalainen lääketiede, ravintolisävalmiste, rohdosvalmiste, rukous ja vyöhyketerapia. Tutkimuksesta puuttuu mm. mindfulness, osteopatia, naprapatia, kalevalainen jäsenkorjaus, luontoterapiat, taideterapiat (musiikki, kirjallisuus, kuvataide, tanssi), jooga, Thai Chi, reiki ja monet kosketushoidot.
4 Kemppainen L, Kemppainen T, Reippainen J, Salmenniemi S, Vuolanto P (2018) .Use of complementary and alternative medicine in Europe: Health-related and sociodemographic determinants. Scandinavian Journal of Public Health. 2018. https://doi.org/10.1177/1403494817733869
5 Vuolannon ym. (2020) mainitsemia hoitoja joskus käyttäneistä 55%-88% ilmoitti saaneensa niistä apua (Vuolanto ym 2020, viite 2)
6 Yhdysvaltain terveysviranomainen (National Center for Complementary and Integrative Health (nih.gov) on koonnut tutkimustietoa ja toteaa akupunktion tehosta olevan tutkimusnäyttöä mm. migreenin hoidossa Mental Health | NCCIH (nih.gov) sekä niska- ja alaselkäkivuissa ja erissä muissa kiputiloissa Acupuncture: In Depth | NCCIH (nih.gov). Linkistä löytyvät viitteet systemaattisiin katsauksiin ja alkuperäistutkimuksiin.
7 Lääkäriliiton kannanotot 14.12.2017 Lääkäriliitto – Suositus lääkärin suhtautumisesta uskomushoitoihin (laakariliitto.fi) ja 2021 laakarin-etiikka-2021.pdf (laakariliitto.fi) s 89-91; Luontaishoitoalan Foorumin kannanotto 2018-12-21: Uskomushoito-termi on epäasiallinen ja loukkaava | Luontaishoitoalan Foorumi ry. Vuonna 2020 Lääkäriliitto tuki kansalaisaloitetta Puoskarilaki Suomeen Lääkärilehti – Puoskarilakia vaativa. kansalaisaloite on avoinna (laakarilehti.fi) ja Luontaisalan Foorumi tuki kansalaisaloitetta Täydentävät hoidot kaikille Kansalaisaloite | Luontaishoitoalan Foorumi ry
8 Korvaaminen on dokumentoitujen tietojen mukaan harvinaista. Hoitoja käytetään rinnakkain: Vuolanto ym. 2020 (viite 2) ja Fjær LF, Landet ER, McNamara CL, Eikemo TA. (2020) The use of complementary and alternative medicine (CAM) in Europe (biomedcentral.com). BMC Complementary Medicine and Therapies 20:108. 2020. doi:10.1186/s12906-020-02903-w.
9 Canaway R, Manderson L.& Oldenburg B. (2014) Perceptions of benefit of complementary therapy use among people with diabetes and cardiovascular disease. Forschende Komplementärmedizin, 21(1):25-33. 2014. doi: 10.1159/000358725
Johnson PM, Jou J & Upchurch DM. (2018) Perceived Benefits of Using Complementary and Alternative Medicine by Race/Ethnicity Among Midlife and Older Adults in the United States – PubMed (nih.gov) Journal of Aging and Health, 1:898264318780023. 2018. doi: 10.1177/0898264318780023.
Hammersen F, Pursche T, Fischer D, Katalinic A, Waldmann A. (2020) Use of Complementary and Alternative Medicine among Young Patients with Breast Cancer (karger.com) Breast Care 2020;15:163–170. https://doi.org/10.1159/000501
10 Esim. akupunktio on lääkäreiden Käypä hoito -suosituksissa1 Hakutulokset akupunktio (kaypahoito.fi).Katsottu 22.4.2021
11 Stussman BJ, Nahin RR, Barnes BM, Ward BW. (2020) U.S. Physician Recommendations to Their Patients About the Use of Complementary Health Approaches – PubMed (nih.gov) J Altern Complement Med 2020 Jan;26(1):25-33. doi: 10.1089/acm.2019.0303.
12 Fønnebø V, Launso L. (2009) High use of complementary and alternative medicine inside and outside of the government-funded health care system in Norway – PubMed (nih.gov) J Altern Complement Med (New York, NY). 2009;15(10):1061–6.
13 Jacobsen, R, Fønnebø CM, Foss N. & Kristoffersen A E (2015). Use of complementary and alternative medicine within Norwegian hospitals | BMC Complementary Medicine and Therapies | Full Text (biomedcentral.com). BMC Complementary and Alternative Medicine, 13(15):275. 2015. doi: 10.1186/s12906-015-0782-5.
14 Pilkington K, Wielan LS. (2020) Self-care for anxiety and depression: a comparison of evidence from Cochrane reviews and practice to inform decision-making and priority-setting | BMC Complementary Medicine and Therapies | Full Text (biomedcentral.com) Article number: 247 (2020)
15 STM: Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17 (valtioneuvosto.fi) Vaihtoehtohoitojen sääntelyn tarve. Vaihtoehtohoitoja koskevan lainsäädännön tarpeita selvittäneen työryhmän raportti. Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:17, s. 43.
16 Potilasvakuutuskeskus ratkaisi vuonna 2020 yhteensä 9 278 haittatapausta, joista korvattaviksi arvioitiin reilu neljännes. Potilasvakuutuskeskus Vuosiraportti 2020 (pvk.fi)
17 Wardle JL, Adams J (2014) Indirect and non-health risks associated with complementary and alternative medicine use: An integrative review – ScienceDirect. European Journal of Integrative Medicine, 6(4):409–422.
18 ”Harhaanjohtavien tai totuudenvastaisten tietojen antaminen on kielletty sekä markkinoinnissa että asiakassuhteessa” https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/sopimaton-markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/harhaanjohtavuus/
19 Harhaanjohtava markkinointi on säädelty Kuluttajasuojalaissa ja sitä valvoo mm. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. https://www.kkv.fi/Tietoa-KKVsta/tehtavat/Valvonta/
20 Joutsijärvi, J. (2014) Terveyskulttuurin määrittelemätön toiseus. Epävirallisen terveydenhoidon määrittelykamppailu suomalaisessa lakisääntelytarvekeskustelussa (utupub.fi) Pro gradu -tutkielma. Uskontotiede. Historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos. Turun yliopisto 2014.
