Kuluttajaliitto kommentoi vaihtoehtohoidoista syntynyttä keskustelua

Kuluttajaliiton viime viikolla julkaisema blogiteksti vaihtoehtohoitojen turvallisuudesta on herättänyt keskustelua. Vastaamme alla kootusti yleisimpiin kysymyksiin.

Kirjoitus julkaistiin Kuluttajaliiton kotisivujen blogit-osiossa. Blogiteksti ei ole liiton virallinen tiedote, lausunto, julkilausuma tai kanta. Blogit ovat eri alojen asiantuntijoiden yhteiskunnallisia keskustelunavauksia. Kotisivujen blogit-osiossa voidaan julkaista myös vieraskynätekstejä eri näkökulmista.

Kuluttajaliitto haluaa keskustelun myötä myös täsmentää kirjoituksessa esitettyä näkökulmaa vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitomuotoihin. Kuten kirjotuksessa todetaan, siinä käsitellään sellaisia vaihtoehtoisia hoitopalveluita, joita markkinoidaan harhaanjohtavasti. Harhaanjohtava markkinointi on lainvastaista. Kuten kirjoituksessa todetaan, ”Ongelmallisiksi ja pahimmillaan vaarallisiksi ne [vaihtoehtoiset hoidot] muuttuvat siinä vaiheessa, kun niistä annetaan valheellisia väitteitä tai ne haittaavat lääketieteellistä hoitoa.”

Kirjoituksessa ei käsitellä kategorisesti kaikkia vaihtoehtoisia tai täydentäviä hoitoja, eikä tarkoituksena ole ollut vaikeuttaa lainmukaisesti toimivien elinkeinonharjoittajien toimintaa. Kuluttajaliitto ei vastusta vaihtoehtoisia, täydentäviä tai ei-lääketieteellisiä hoitomuotoja mutta tuomitsee näitä koskevan harhaanjohtavan markkinoinnin tai virheellisten väittämien esittämisen.

Kuluttajaliitolla ei vielä ole virallista kantaa Marinin hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan ”selvitetään vaihtoehto- ja uskomushoitojen eri sääntelymahdollisuudet”. Selvitysvaiheessa on tärkeää kuulla kaikkia osapuolia ja eri näkökulmia.

Blogiin on 1.4.2021 lisätty lähdeviitteet sekä tarkennettu tekstiä.

Vaihtoehtohoitojen turvallisuuskysymykset otettava vakavasti

Kuluttajille on tarjolla useita erilaisia vaihtoehtohoitoja¹, joista osaa saatetaan markkinoida harhaanjohtavilla väitteillä. Pahimmassa tapauksessa kyseessä on puhdas huijaus. Monet vaihtoehtoisista hoidoista ovatkin eräiltä osin lainsäädännöllisesti harmaata aluetta.² Myös valvontaviranomaiset saavat näistä usein ilmoituksia.³ 

Koronapandemia on entisestään nostanut esiin erilaisten vaihtoehtohoitojen tarjontaa. Ylen selvityksen mukaan rokotekriittiset toimijat varoittavat ottamasta koronarokotteita ja tarjoavat niiden tilalle erilaisia vaihtoehtoisia hoitoja, joiden tehoa ei ole tieteellisesti todistettu.⁴ 

Ongelmallisiksi vaihtoehtohoidot muuttuvat siinä vaiheessa, kun niistä annetaan valheellisia väitteitä tai ne haittaavat lääketieteellistä hoitoa.

Kaikki vaihtoehto-, täydentävät tai ei-lääketieteelliset hoidot eivät ole kuluttajan kannalta haitallisia. Ongelmallisiksi ja pahimmillaan vaarallisiksi ne muuttuvat siinä vaiheessa, kun niistä annetaan valheellisia väitteitä tai ne haittaavat lääketieteellistä hoitoa.⁵ Harhaanjohtavaa on muun muassa väittää, että hoito parantaa jostain sairaudesta. Tällaista väitettä ei pystytä tieteellisesti todistamaan.⁶ Toisaalta väitteisiin ei myöskään pystytä helposti puuttumaan, elleivät ne ole vaaraksi terveydelle.⁷ Pahimmillaan hoidot voivat olla hengenvaarallisia, jos henkilö esimerkiksi lopettaa lääkkeiden syömisen vakavaan sairauteen tai altistaa itsensä aineelle, jolle hän on pahasti allerginen.⁸ 

Jokainen saa tietenkin osallistua haluamiinsa hoitoihin. Jotkut voivat kokea saavansa vaihtoehtohoidosta hyötyä ja joillekin se voi esimerkiksi antaa lisää toivoa oman sairautensa hoidossa. Kuitenkin heikommassa asemassa olevat ryhmät, kuten lapset, vanhukset ja vakavasti sairaat, tarvitsevat erityistä suojaa.⁹ He saattavat helpommin uskoa harhaanjohtaviin väitteisiin, eivätkä välttämättä kykene kyseenalaistamaan hoitoa tai sen mahdollisia vaikutuksia. Lapsi ei välttämättä pysty millään tavalla vaikuttamaan siihen, minkälaista hoitoa hänen huoltajansa hänelle hankkii. 

Kuka tahansa voi esiintyä esimerkiksi hyvinvointivalmentajana.

Suomessa ei ole voimassa lakia, joka erikseen sääntelisi lääketieteen ulkopuolisia hoitoja. Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että kuka tahansa voi esiintyä esimerkiksi hyvinvointivalmentajana ja tarjota ei-lääketieteellistä hoitoa kuluttajille.¹⁰ Kuluttajalla ei kuitenkaan ole samanlaista suojaa kuin terveydenhuollon asiakkaana. Ja jos hoito ei toimikaan luvatulla tavalla tai on kokonaan tehoton, ovat kuluttajan mahdollisuudet toimia lähes olemattomat.¹¹ Vaihtoehtohoitojen valvontaan liittyy myös haasteita, koska valvontavastuu on usealla eri viranomaisella.¹² 

Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että vaihtoehtohoitojen eri sääntelymahdollisuuksia aiotaan selvittää.¹³ Lainsäädäntö on ollut suunnitteilla jo yli kymmenen vuotta. Toivottavasti selvitystyö tehtäisiin tällä kertaa perusteellisesti ja eri tahojen kuullen, ja selvityksen perusteella ryhdyttäisiin tarvittaviin toimenpiteisiin. On tärkeää, että kuluttajat tekevät päätöksen hoitonsa suhteen oikean ja riittävän tiedon perusteella. Harkituilla parannuksilla sääntelyyn ja valvontaan hoidoista saataisiin luotettavampia ja turvallisempia ulottuen myös niihin toimijoihin, joiden toiminnassa tällä hetkellä on puutteita.

Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.

Lähdeviitteet 

¹ Vaihtoehtohoidoilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sellaisia hoitoja ja tuotteita, joiden tehoa ei ole todistettu lääketieteellisillä tutkimuksilla, mukaan lukien luontaishoidot. 

² Valvontavastuu on jakautunut monelle viranomaiselle (Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV, TUKES, FIMEA, Ruokavirasto, Valvira) ja voi käydä niin, että jokin tuote tai palvelu ei kuulu minkään viranomaisen tontille. 

³ Kuluttajaliitto on keskustellut useiden alaa valvovien tahojen kanssa, joilta on saanut tietonsa. Täydennämme lähdeviitettä tarkemmat julkaisuluvat saatuamme. 

⁴ Myös Ruokavirasto on puuttunut koronatilanteen myötä lisääntyneeseen elintarvikkeiden markkinointiin: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/uutiset-elintarvikealalta/elintarvikkeiden-markkinoiminen-koronaviruksen-ehkaisyyn-tai-hoitoon-tulee-lopettaa-valittomasti/ 

⁵ Esimerkiksi syöpätautien professori Sirpa Leppä toteaa: ”Pahimmassa tapauksessa tällaiset väitteet ovat vaarallisia. Ne voivat jopa lisätä kuolemantapauksia, jos ihmiset uskovat niihin ja kieltäytyvät syövän lääkehoidosta.” https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005932658.html. Ainakin joillain luontaistuotteilla on tutkittuja haittavaikutuksia, jotka voivat haitata muun lääkkeen tehoa tai olla muuten elimistölle jossain määrin haitallisia: https://www.hs.fi/hyvinvointi/art-2000006587703.html, https://www.terveyskirjasto.fi/lam00108

⁶ Kuluttajansuojalaki kieltää totuudenvastaisten ja harhaanjohtavien väitteiden esittämisen markkinoinnissa. Väite on tällainen, jos sitä ei pystytä todistamaan. Mainonta voi olla harhaanjohtavaa, vaikka siinä annettaisiin oikeaa tietoa, mutta kokonaiskuva muodostuu harhaanjohtavaksi. Lähde: https://www.kkv.fi/Tietoa-ja-ohjeita/markkinointi-ja-menettely-asiakassuhteessa/tosiasiavaitteet-ja-vertailut/. 

Lisäksi elintarvikelainsäädäntö kieltää sellaisten elintarvikkeisiin liittyvien väitteiden esittämisen, joita ei ole hyväksytty. Lähde: https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/elintarvikeala/valmistus/elintarvikkeista-annettavat-tiedot/ravitsemus–ja-terveysvaitteet/ 

⁷ Mikään taho ei voi puuttua tähän, jos harhaanjohtavia, virheellisiä tai muuten haitallisia väittämiä ei esitetä. Tukes puuttuu vain, jos väittämät aiheuttavat vaaraa turvallisuudelle. Vaihtoehtohoitojen toimivuutta ei ole tieteellisesti todistettu, joten arviointi siitä, ovatko esitetyt väitteet todenmukaisia vai valheellisia, on vaikeaa. Lähde mm. https://www.kkv.fi/globalassets/kkv-suomi/ratkaisut-aloitteet-lausunnot/aloitteet-ja-lausunnot/lausunnot-kuv-2004-10/2009-kuv/091002lausunto.pdf 

⁸ Lähteinä esim.  

Tutkimus (2018): Vaihtoehtohoitojen käyttäminen ilman lääketieteellistä hoitoa on yhteydessä suurempaan kuolleisuuteen syöpätapauksissa: https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28922780/, https://www.hs.fi/tiede/art-2000005322898.html. 

Vaihtoehtohoitojen tehoa allergioihin ei ole tieteellisesti todistettu: https://www.allergia.fi/allergia/mita-allergia-on/allergian-hoito/vaihtoehtohoidot/#f87bfe5c 

⁹ Esimerkiksi Ruotsissa potilasturvallisuuslain mukaan (Patientsäkerhetslag 5 luku 1 §) mm. syöpäpotilaita ja alle 8-vuotiaita saavat hoitaa vain terveydenhuollon ammattilaiset. 

¹⁰ Muun muassa riskien vuoksi (esim. koulutusvaatimukset) terveydenhuollossa on suojattuja ammattinimikkeitä: https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet 

¹¹ Esimerkiksi, jos hoidosta aiheutuu haittaa asiakkaalle, on palveluntarjoaja vastuussa kuluttajaturvallisuuslain nojalla palvelun turvallisuudesta. Lisäksi vahingonkorvauksen vaatiminen on mahdollista, mutta kynnys lähteä oikeuteen voi olla korkea erityisesti sairaalla ihmisellä. Palvelujen turvallisuuteen liittyy myös se ongelma, että kuluttajaturvallisuuslain mukaan toiminnanharjoittajan tulisi itse ilmoittaa Tukesille, jos se havaitsee palveluissaan vaaraa terveydelle. Jos toiminnanharjoittaja tai kuluttaja ei tee ilmoitusta, toiminnanharjoittaja voi käytännössä jatkaa vaarallisen toiminnan harjoittamista. 

¹² Alaa valvovat eri viranomaiset: Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV, TUKES, FIMEA ja Ruokavirasto. Valvira valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä, mutta ei silloin, kun he toimivat vaihtoehtohoitojen antajina. Valvira kuitenkin valvoo terveydenhuollon ammattihenkilöitä silloin, kun he terveydenhuollon ammattihenkilöinä tarjoavat kyseisiä hoitoja (tätä Valvira ei kuitenkaan suosittele). 

¹³ Lisäksi WHO:n Traditional Medicine Strategy 2014-2023 -julkaisussa todetaan, että ”[the strategy] will require Member States to determine their own national situations in relation to T&CM, and then to develop and enforce policies, regulations and guidelines that reflect these realities”. Sääntelymahdollisuuksien selvittäminen on myös kansainvälisten tavoitteiden mukaista. 

Päivitetty 29.3.2021. Sana uskomushoito on poistettu tai korvattu sanalla vaihtoehtohoito.

Päivitetty 9.4.2021. Poistettu viittaus akupunktiohoitoon sekä muokattu viimeistä kappaletta.