Hävikkiviikon vieraskynä -blogisarjassa nostamme esille eri toimijoiden käytännön ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen. Luonnonvarakeskuksen tutkija Inkeri Riipi kertoo, kuinka ruokahävikkiä mitataan alkutuotannossa, elintarviketeollisuudessa, ravitsemispalveluissa ja kotitalouksissa.
Ruokahävikin vähentämisestä puhutaan paljon, mutta harvemmin pysähdytään miettimään, mistä luvut oikeastaan tulevat. Suomessa ruokahävikin määrää seuraa ja raportoi Luonnonvarakeskus (LUKE), ja työ perustuu EU:n velvoitteeseen. Jäsenmaiden on raportoitava komissiolle elintarvikejätteen määrä vuosittain koko ruokaketjun osalta. Luke julkistaa Suomen tiedot Luonnonvaratieto –sivustollaan vuosittain elokuussa, ja eri EU-maiden tiedot löytyvät Eurostatin sivuilta.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että elintarvikejätettä ja hävikkiä mitataan kaikissa vaiheissa alkutuotannosta kotitalouksiin asti. Menetelmät kuitenkin vaihtelevat ketjuvaiheen ja osin toimialankin mukaan.
Alkutuotannossa: kyselyitä ja tilastotietoja
Alkutuotannossa syntyviä elintarvikejäte- ja hävikkitietoja kerätään osana satotilasto-, maatila- ja puutarhatilastokyselyitä sekä osittain erillisillä kyselyillä. Myös Luken tuottamia kattavia tilastotietoja hyödynnetään.
Seurannassa on joukko keskeisiä tuotteita, kuten porkkana, peruna, viljat, maito ja kanamunat. Yhteensä tarkastelussa on 17 tuotetta.
Komissio edellyttää tarkempien tietojen keräystä neljän vuoden välein. Välivuosien hävikki arvioidaan suhteuttamalla tiedot tuotantomääriin.
Alkutuotannon erityispiirre ja haaste hävikin arvioinnissa on suuri vuosittainen vaihtelu. Sää, kasvitaudit ja muut tekijät vaikuttavat merkittävästi hävikin määrään.
Elintarviketeollisuudessa: viranomaisjärjestelmät käyttöön
Uudistunut jätelainsäädäntö velvoittaa ympäristöluvan- ja ilmoituksenvaraisia toimijoita pitämään kirjaa elintarvikejätteestä, ja raportoimaan tiedot suoraan viranomaisjärjestelmään (YLVA). Käytännössä raportointivelvoite koskee monia isoja elintarviketeollisuusyrityksiä.
LUKE on hyödyntänyt vuoden 2024 laskelmissaan ensimmäistä kertaa tätä dataa. Vaikka mukana ei ole pieniä- ja keskisuuria toimijoita, aineisto kattaa noin 60 prosenttia alan liikevaihdosta.
Kaupassa: kattavaa dataa jo vuodesta 2018
Vähittäiskauppa on yksi tarkimmin mitatuista ketjun osista. Suomessa kaupan toimijat ovat raportoineet hävikkinsä LUKE:lle jo usean vuoden ajan, ja kattavuus on erittäin korkea. Vähittäiskaupan osalta 96 % kokonaismyyntivolyymistä Suomessa, ja Foodservice -tukkukaupan osalta noin 50 % markkinoista.
Tiedot toimitetaan kiloina jaoteltuna kuuteen eri tuoteryhmään: tuoreet kasvikset, leipä ja tuoreet leipomotuotteet, liha, liha- ja einesvalmisteet, kalat ja merenelävät, maito- ja maito-valmisteet, juustot, rasvat, munat sekä juomat ja muut tuotteet. Näiden tietojen pohjalta muodostetaan kokonaiskuva.
Tulokset osoittavat myös kehitystä: kaupan ala on onnistunut vähentämään 38 % vuosien 2018–2024 aikana.
Ravitsemispalvelut: punnitusta ja sovelluksia
Ravintoloissa ja julkisissa ruokapalveluissa hävikkiä seurataan konkreettisesti punnitsemalla. Apuna on käytetty tähän mennessä pitkälti Lukeloki-sovellusta, johon kirjataan keittiössä syntyvä hävikki, tarjoiluhävikki ja lautastähteet.
Tämä mahdollistaa tarkemman analyysin: millaista ruokaa päätyy hukkaan ja missä vaiheessa. Samalla voidaan vertailla eri ruokapalvelutyyppien, kuten koulujen ja yksityisten ravintoloiden, välisiä eroja.
Jätelainsäädännön kirjanpitovelvoitteet lisäävät tiedon saatavuutta ravitsemuspalveluiden osalta tulevaisuudessa, vaikka ravitsemispalvelualan toimijat eivät ole velvollisia kuin pyydettäessä toimittamaan elintarvikejätetietoja viranomaisille.
Kotitalouksissa: roskapussien sisältö kertoo paljon
Kotitalouksien elintarvikejätettä ja -hävikkiä tutkitaan analysoimalla jätteitä lajittelututkimuksilla sekä toteuttamalla päiväkirjatutkimuksia, joissa kotitaloudet kirjaavat itse hävikkinsä.
Lajittelututkimukset on toteutettu yhteistyössä alueellisten jätelaitosten kanssa osana laajempaa yhdyskuntajätteen lajittelututkimusta. Jätteet kerätään jäteautolla reitiltä, joka on kattavuudeltaan noin 20 000–30 000 asukasta erityyppisistä kiinteistöistä (kerros-, rivi- ja oma-kotitaloista). Jätekuormista otetaan kymmenittäin näytteitä, joista selvitetään niiden elintarvikejätteen ja ruokahävikin suhteellinen osuus. Näytteitä otetaan sekä seka- että biojätteestä. Näytteistä arvioidaan erilaiset hävikkityypit, kuten vihannekset, hedelmät, pasta, riisi, liha, kala, leipä jne. Lisäksi kirjataan erikseen pakkauksissa olevat hävikit.
Jatkossa Luke pyrkii laajentamaan näytteiden ottoa myös muilta alueilta Suomessa. Myös kotikompostien sisältämästä elintarvikejätteestä tullaan tekemään tutkimuksia lähivuosina.
Lisäksi käytetään päiväkirjatutkimuksia, joiden avulla saadaan tietoa hävikistä riippumatta siitä mihin ruokahävikki päätyy (viemäri, komposti, jätteenkäsittely). Päiväkirjatutkimuksissa saadaan tietoa myös nestemäisestä hävikistä.
Päiväkirjatutkimuksissa saadaan tarkempia tietoja tutkimukseen osallistuneista kotitalouksista, jolloin hävikin syntyä voidaan arvioida suhteessa erityyppisiin kotitalouksiin.
Tiedot Luonnonvaratieto –ja Eurostatin sivustoilla
LUKE kokoaa yllä mainittujen tietojen avulla koko elintarvikeketjun elintarvikejäte ja ruokahävikkitiedot. Suomen tiedot löytyvät Luken Luonnonvaratieto –sivustolta ja kaikkien EU-maiden tiedot Eurostatin sivustolta. Mittaaminen ei ole yksinkertaista, mutta se on välttämätöntä, jotta elintarvikejätteen ja ruokahävikin kehittymistä voidaan seurata, ja arvioida vähentämistoimien vaikuttavuutta.
Lue lisää ruokahävikin mittauksesta ja raportoinnista Luken sivuilta.
Tutustu kaikkien EU-maiden tietoihin Eurostatin sivuilla.
Inkeri Riipi
Tutkija
Luonnonvarakeskus
Hävikkiviikko
21.–27.9.2026
Lähde mukaan edistämään ruoan fiksua käyttöä kotona, kaupoissa, oppilaitoksissa, ravintoloissa – kaikkialla! Osallistu Hävikkiviikkoon 21.–27.9.2026 jakamalla tietoa ruokahävikistä ja kannustamalla hävikin vähentämiseen.
Kuluttajaliiton koordinoiman ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Hävikkihyppy-hankkeen (2024–2027) tavoitteena on saada keskeiset ruokaketjun toimijat toteuttamaan lisätoimia kotitalouksien ruokahävikin ennaltaehkäisemiseksi sekä edistää uusia ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka auttavat kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä arjessaan. Hävikkiviikko järjestetään osana Hävikkihyppyä vuosina 2025 ja 2026.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
