Hävikkiviikon vieraskynä -blogisarjassa nostamme esille eri toimijoiden käytännön ratkaisuja ruokahävikin vähentämiseen. Elintarviketeollisuusliitto ry:n vastuullisuuden ja kestävän kehityksen asiantuntija Laura Aalto kertoo, miten elintarviketeollisuus tukee kotitalouksien ruokahävikin vähentämistä, mistä hävikkiä syntyy elintarviketeollisuudessa ja miten sitä minimoidaan.
Suomalaisessa ruokaketjussa syömäkelpoista ruokaa menee aivan liikaa hukkaan. Luonnonvarakeskuksen seurannan mukaan ruokahävikin määrä on noin 370 miljoonaa kiloa (2023). Tästä elintarviketeollisuuden osuus on noin 20 prosenttia ja kotitalouksien noin 40 prosenttia. Kun ruokaa heitetään pois, hukkaan menee samalla ruokaketjussa tehty työ ja käytetyt resurssit. Hävikin vähentämisessä tekemistä riittää edelleen, ja niin kuluttajilla kuin koko muulla ruokaketjulla on tässä osansa tehtävänä. Myös elintarviketeollisuus osallistuu hävikin vähentämiseen.
Mistä elintarviketeollisuuden hukka syntyy
Ruokien ja juomien valmistuksessa syntyy väistämättä myös sellaisia sivuvirtoja, jotka eivät sovellu ihmisten ravinnoksi. Sivuvirtoja pyritään hyödyntämään muissa käyttötarkoituksissa mahdollisimman hyvin, esimerkiksi eläinten rehuna tai kosmetiikan raaka-aineina.
Myös sellaisia sivuvirtoja syntyy, jotka ovat syömäkelpoisia, mutta niitä ei ole totuttu Suomessa käyttämään ruokana. Esimerkiksi lihantuotannossa syntyviä ruhonosia viedään maihin, joiden ruokakulttuuriin ne kuuluvat.
Hävikin vähentäminen ei ole teollisuudessa erillinen vastuullisuushanke
Elintarviketeollisuudessa hävikin vähentäminen on siis olennainen osa yritysten arkea. Yritykset kehittävät jatkuvasti tuotantoprosesseja ja etsivät uusia käyttökohteita sivuvirroille. Hävikin ehkäisy alkaa jo raaka-aineiden tilauksesta ja jatkuu läpi tuotantoprossin aina pakkaamiseen, säilytykseen ja kuljetuksiin.
Hävikin vähentäminen on keskeinen osa resurssiviisasta ja kestävää ruokajärjestelmää. Teollisuudessa hävikki tarkoittaa aina hukkaan meneviä resursseja: vettä, energiaa, työtä ja raaka-aineita. Sen vähentäminen ei ole siis teollisuudelle erillinen vastuullisuushanke, vaan hävikin ja jätteiden syntymistä pyritään minimoimaan kaikin keinoin, sillä jo liiketoiminnan taloudellinen kannattavuuskin sitä vaatii.
Elintarviketeollisuus tukee kotitalouksien hävikin vähentämistä
Elintarviketeollisuus voi omilla ratkaisuillaan helpottaa myös kuluttajien arkea ja auttaa ruokahävikin vähentämisessä. Pakkauksia suunnitellaan suojaamaan elintarvikkeita, ja niistä tehdään yhä useammin helposti suljettavia. Lisäksi tarjolla on erikokoisia pakkausvaihtoehtoja erilaisiin kotitalouksiin, jotta ruokaa voidaan ostaa omaan tarpeeseen sopivia määriä.
Tuotepakkauksilla ja niissä olevalla viestinnällä onkin tärkeä rooli hävikin ehkäisyssä. Selkeät päiväysmerkinnät, säilytysohjeet ja käyttövinkit auttavat hyödyntämään tuotteet turvallisesti ja viimeistä annosta myöten. Monet yritykset tarjoavat lisäksi reseptejä ja ideoita siihen, miten tuotteiden jämät tai tähteet voi hyödyntää uusissa aterioissa. Kun ruokaa ostetaan tarpeeseen, säilytetään oikein ja hyödynnetään loppuun asti, säästyy sekä luonnonvaroja että rahaa.
Laura Aalto
Vastuullisuuden ja kestävän kehityksen asiantuntija
Elintarviketeollisuusliitto ry
Hävikkiviikko
21.–27.9.2026
Lähde mukaan edistämään ruoan fiksua käyttöä kotona, kaupoissa, oppilaitoksissa, ravintoloissa – kaikkialla! Osallistu Hävikkiviikkoon 21.–27.9.2026 jakamalla tietoa ruokahävikistä ja kannustamalla hävikin vähentämiseen.
Kuluttajaliiton koordinoiman ja maa- ja metsätalousministeriön rahoittaman Hävikkihyppy-hankkeen (2024–2027) tavoitteena on saada keskeiset ruokaketjun toimijat toteuttamaan lisätoimia kotitalouksien ruokahävikin ennaltaehkäisemiseksi sekä edistää uusia ratkaisuja ja liiketoimintamahdollisuuksia, jotka auttavat kuluttajia vähentämään ruokahävikkiä arjessaan. Hävikkiviikko järjestetään osana Hävikkihyppyä vuosina 2025 ja 2026.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
