Onko ehdotettu uutta erityistutkimusmaksua koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksun saisi periä, perusteltuja?
Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa sosiaali- ja terveysministeriölle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot.
Aluksi Kuluttajaliitto haluaa todeta, ettei ole kannatettavaa, että erityistutkimusmaksun osalta jätetään hyvinvointialueelle paljon harkintavaltaa toteamuksella, että maksun saisi periä muusta vastaavasta merkittävää erityisosaamista ja tila- ja laiteinvestointeja vaativasta erityistutkimuksesta. Tämä kohta tulisi täsmentää eikä muotoilua tule jättää noin avoimeksi.
Ennen kaikkea Kuluttajaliitto haluaa painottaa, että se vastustaa uutta erityistutkimusmaksua. Terveydenhuollon palvelut ovat elintärkeitä palveluita, joiden pitäisi olla kaikkien niitä tarvitsevien ihmisten saavutettavissa myös taloudellisesti. Viime vuosina on tehty poikkeuksellisen suuria ja toistuvia korotuksia asiakasmaksuihin, mikä näkyy tavallisten ihmisten arjessa. Tarvittaviin sote-palveluihin jätetään hakeutumatta tai palveluihin hakeutuminen aiheuttaa ihmisille merkittävää taloudellista ahdinkoa jopa vuosien ajaksi. Erityistutkimusmaksun kohdalla tulee todennäköisesti nousemaan eteen tilanteita, joissa ihmiset kieltäytyvät tarpeellisista tutkimuksista taloudellisista syistä, jolloin hoito jää vajaaksi tai terveydenhuollon ammattihenkilöt joutuvat tekemään hoitopäätöksiä ilman kaikkea olennaista tietoa. Tällä on vaikutuksia ihmisten terveyteen sekä yhdenvertaisuuteen. Maksukorotukset tulevat myös todennäköisesti lisäämään ihmisten epäluottamusta suomalaista terveydenhuoltoa ja yhteiskunnan antamaa apua kohtaan.
Ihmisillä on jo nyt isoja vaikeuksia maksaa asiakasmaksulaskuja. Erityisesti pitkäaikais- tai monisairaille ihmisille tilanne on kohtuuton. Ulosotossa on viime vuosina ollut vuosittain noin puoli miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksua. Vuonna 2025 ulosotossa oli 479 000 asiakasmaksua ja näistä oli sairaala- ja muita laitoshoitomaksuja jopa 203 000 (lähde: Ulosottolaitos, henkilökohtainen tiedonanto). Sairaalamaksut ovat siis todella iso osa ulosotossa olevien sote-asiakasmaksujen määrästä. On siis selvää, että he-luonnoksessa esitetyt perustelut, miksi juuri erikoissairaanhoidon maksuja voidaan nostaa, ovat kyseenalaisia siitä näkökulmasta, että erikoissairaanhoidon maksut aiheuttavat ihmisille suuria taloudellisia vaikeuksia tilastojen valossa. Ihmisten vaikeudet asiakasmaksujen kanssa näkyvät myös Kuluttajaliiton teettämissä kyselyissä. Kuluttajaliiton teettämän kyselyn (Aula Research 2025, n=1021) mukaan joka viides vastaaja oli viimeisen puolen vuoden aikana joutunut jättämään terveyttä hoitamatta siksi, että vastaajalla ei ole ollut varaa julkisen terveydenhuollon asiakasmaksuihin. Toisen Kuluttajaliiton teettämän kyselyn (Aula Research 2025, n=1149) mukaan yli 40 %:lla vastaajista terveydenhoitomenojen hintojen nousu oli vaikuttanut erittäin tai jokseenkin paljon oman kotitalouden taloudelliseen tilanteeseen viimeisen puolen vuoden aikana.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on omassa lausunnossaan todennut, että ehdotetut asiakasmaksut ovat siirtämässä palveluja niitä tarvitsevien ulottumattomiin. Kuluttajaliitto yhtyy AOA:n näkemykseen. Hallituksen esityksen vaikutustenarvioinneissa tulisi tarkastella nykyistä tarkemmin esitettyjen maksukorotusten ja laajennusten vaikutuksia monisairaisiin henkilöihin, jotka käyttävät paljon terveydenhuollon palveluita. Vaikutuksia tulisi arvioida myös yhdessä jo aiemmin tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten kanssa.
Kuluttajaliitto haluaa painottaa, että kun asiakasmaksuja on jo aiemmin korotettu ja tullaan nyt korottamaan lisää, niin on välttämätöntä luoda lainsäädäntöön lisää asiakkaiden taloudellisia suojamekanismeja. Asiakasmaksulain 11 §:ssä tulee säätää tasasuuruisten terveydenhuollon maksujen alentamisvelvoitteesta. Lisäksi terveydenhuollon maksukaton seurantavastuu tulee siirtää hyvinvointialueille. Niin kauan kuin terveydenhuollon maksukaton seuranta on ihmisten omalla vastuulla, ei se suojaa riittävällä tavalla kaikkia ihmisiä. Potilaiden taloudellisten suojamekanismien parantamisen tarvetta on myös eduskunnan oikeusasiamies tuonut useissa ratkaisuissaan ja lausunnoissaan esiin (esim. tätä lakiluonnosta koskeva lausunto AOA 3.7.2026).
Onko ehdotettu uutta leikkaus- ja toimenpidemaksua koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksun saisi periä, perusteltuja?
Sääntely on todennäköisesti lakiteknisesti toteutettavissa. Kuluttajaliitto haluaa kuitenkin painottaa, että se vastustaa uutta leikkaus- ja toimenpidemaksua. Perustelut ovat samat kuin erityistutkimusmaksun osalta.
Kuluttajaliitto korostaa, että 257,20 euroa on todella iso raha monilla ihmisille. Pienituloisille ja monisairaalle henkilölle 257,20 euroa on aivan ylitsepääsemättömän suuruinen maksu julkisen terveyspalvelun käytöstä. Maksun seurauksena ihmiset tulevat todennäköisesti jättämään tarvittaviin leikkauksiin ja toimenpiteisiin menemättä ja terveysongelmat kasautuvat. Inhimillinen kärsimys tulee myös lisääntymään, sillä terveydenhuollon palvelut ovat hyvin perustavanlaatuisia elämää turvaavia palveluita. On myös selvää, että jos tällainen maksu tulee, niin se tulee näkymään piikkinä sote-asiakasmaksujen ulosottomäärissä. Kukaan ihminen ei hakeudu turhaan leikkaukseen, vaan taustalla on aina terveydellinen ja huolella terveydenhuollon henkilöstön toimesta arvioitu ja todettu tarve. Perustuslain mukaan julkisen vallan tulee turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Perustuslakivaliokunta on todennut, että maksut eivät saa siirtää palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin ( PeVL 8/1999 vp, s. 2/I ja PeVL 39/1996 vp, s. 2/I ja PeVL 10/2009 vp). Kuluttajaliitto katsoo, että 257,20 euron leikkaus- ja toimenpidemaksu tulee todennäköisesti siirtämään palveluita niitä tarvitsevien ulottumattomiin.
Kuluttajaliiton mielestä on perusteltua, ettei leikkaus- tai toimenpidemaksua peritä sektioista tai synnytyksestä johtuvien seurausten korjaamisesta. Toisaalta Kuluttajaliitto vastustaa sitä, että maksun saisi periä lapsilta, sillä maksu lisää lapsiperheköyhyyden riskiä. Lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa oleva palvelunkäyttäjäryhmä. On riski, että heidän hoidon tarvettaan arvioidaan taloudellisten seikkojen perusteella eikä lapsilla ole käytännössä mitään tosiasiallisia keinoja vastustaa tätä.
Onko ehdotettu kuolinpesältä perittäviä uusia maksuja koskeva sääntely riittävän selkeää ja toteutettavissa? Ovatko ehdotetut edellytykset siitä, missä tilanteissa maksut saisi periä, perusteltuja?
Kuluttajaliitto vastustaa myös kuolinpesältä perittäviä uusia maksuja, mutta katsoo näiden maksujen olevan kestävimmin perusteltavissa ja hyväksyttävämpiä kuin erityistutkimusmaksun tai leikkaus- ja toimenpidemaksun.
Kuluttajaliiton näkemyksen mukaan maksuja tulisi kohtuullistaa niissä tilanteissa, joissa omaisilla on keskimääräistä haastavampi tilanne edistää hautajaisia ja muita kuolemaan liittyviä paperitöitä esimerkiksi henkilön väkivaltaisen kuoleman tai rikoksen seurauksena. Maksuja tulisi kohtuullistaa myös niissä tilanteissa, joissa hautaamisen viive johtuu viranomaisen toiminnasta.
Antaako esitysluonnos ja luonnos asetuksen perustelumuistioksi riittävän ja oikean kuvan ehdotettujen muutosten vaikutuksista?
Eivät. Olisi ehdottoman tärkeää, että muutoksia arvioitaisiin yhdessä jo aiemmin tehtyjen asiakasmaksukorotusten
sekä sosiaaliturvaan tehtyjen leikkausten kanssa. Esityksen vaikutustenarvioinneissa tulisi tarkastella nykyistä tarkemmin esitettyjen maksukorotusten ja laajennusten vaikutuksia monisairaisiin henkilöihin, jotka käyttävät paljon terveydenhuollon palveluita. Lisäksi huomiota tulisi kiinnittää siihen, että sillä, että ihminen jättää hakeutumatta tarvitsemiinsa terveydenhuollon palveluihin on monenlaisia vaikutuksia sekä hänen elämäänsä, mutta myös esimerkiksi työkykyynsä, mikä taas vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnan saamiin verotuloihin.
Kantanne ehdotuksiin muilta osin
Kuten useaan kertaan on todettu, Kuluttajaliitto vastustaa voimakkaasti asiakasmaksujen korotuksia ja näkee, että viime vuosina tehdyt asiakasmaksukorotukset ovat kokonaisuudessaan kohtuuttoman suuria. Maksukorotusten keskellä on välttämätöntä säätää pikaisesti asiakasmaksulain 11 §:ään terveydenhuollon tasasuuruisten maksujen alentamisvelvoitteesta, silloin kun henkilön toimeentulo vaarantuu maksun johdosta. Muutos olisi lakiteknisesti hyvin helppo toteuttaa ja sillä on kiire. Lisäksi on välttämätöntä siirtää terveydenhuollon maksukaton seurantavelvollisuus potilaalta hyvinvointialueelle, sillä tällä hetkellä kaikilla ihmisillä ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia maksukaton seurantaan eikä terveydenhuollon maksukatto näin ollen suojaa haavoittuvassa asemassa olevia potilaita riittävällä tavalla.
Lakiluonnoksessa perustellaan lakiesitystä julkisen talouden vahvistamisella, jotta tulevaisuudessakin pystyttäisiin turvaamaan koko väestölle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuluttajaliitto haluaa todeta, että sosiaali- ja terveyspalveluita ei voida pitää riittävinä, jos palvelut eivät tosiasiassa ole kaikkien potilaiden saavutettavissa taloudellisesti maksukorotusten jälkeen. Suunnitelluista asiakasmaksujen korotuksista tulee luopua.
