Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa liikenne- ja viestintäministeriölle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot muutosehdotuksista, jotka koskevat erittäin kehittyneitä kuljettajaa avustavia ajojärjestelmiä:
Kuluttajaliitto huomauttaa, että erilaiset ajamista helpottavat automaatiojärjestelmät ovat keskeinen osa tulevaisuuden liikennettä ja ajoneuvoja. Kuluttajaliitto kiittääkin hallitusta tämän kehityksen huomioimisesta lainsäädännöllä. Kuljettajaa avustavat ajojärjestelmät lisäävät ajamismukavuutta, vähentävät ajoneuvon kuljettajalle kuuluvia fyysisiä tehtäviä ajon aikana ja voivat johtaa tulevaisuudessa myös parempaan liikenneturvallisuuteen. On kuitenkin huomioitava, että kehitys kohti täysin automatisoitua ajamista on vasta alussa, eikä tämänhetkinen tilanne välttämättä yksinomaan lisää turvallisuutta.
Kuljettajaa avustavat järjestelmät eivät vielä mahdollista ihmiskuljettajan täyttä vapautumista ajoneuvon kuljettamistehtävistä, eivätkä ne myöskään välttämättä ole luotettavia esimerkiksi hankalissa tie- ja sääolosuhteissa. Ajamiseen liittyvien tehtävien vähentyessä kuljettajalle voi kuitenkin syntyä mahdollisuus kiinnittää huomiota muihin asioihin, kuten matkapuhelimen käyttöön, minkä seurauksena huomio voi suuntautua pois itse ajamisesta. Tämä ei ole liikenneturvallisuuden kannalta toivottavaa. Ajojärjestelmien kehittyessä on todennäköistä, että päädytään tilanteeseen, jossa kuljettajan tehtävänä on pääasiassa seurata liikennetilannetta ja pitää ajatukset ajamisessa, vaikka aktiivista ajoneuvon ohjaamista ei enää vaadittaisikaan. Tällainen tilanne edellyttää kuljettajalta erityistä itsekuria, jotta huomio pysyy liikenteessä eikä esimerkiksi matkapuhelimen ilmoituksissa tai takapenkin matkustajan toiminnassa. Edellä mainituista syistä Kuluttajaliitto pitää erittäin tärkeänä tiedon levittämistä siitä, etteivät ajoneuvon kuljettajan velvollisuudet ja vastuut vähene, vaikka avustavat ajojärjestelmät yleistyvät ja kehittyvät. Kuljettajan on siis jatkossakin seurattava liikennettä ajamisen aikana sekä oltava tarvittaessa valmiina puuttumaan ajoneuvon kuljettamiseen.
Esityksessä ehdotetaan ensinnäkin lainkohtia, joilla selkeytettäisiin nykyistä oikeustilaa koskien dynaamisen ajotehtävän määritelmää sekä ajoneuvon kuljettajan vastuuta siitä. Dynaamisen ajotehtävän määritelmä sisältyisi ajoneuvolain 2 §:n 4 a kohtaan sellaisena, kuin se on määritelty YK:n Euroopan talouskomission valmistelemassa ADS-E-sääntöluonnoksessa. Sen sijaan tieliikennelakiin lisättävä 6 a § koskisi kuljettajan vastuuta ajotehtävästä silloin, kun käytössä on kuljettajaa avustavia järjestelmiä. Kuljettaja on jo nykylainsäädännön mukaan vastuussa ajamisesta silloinkin, kun käytössä ovat erittäin kehittyneet kuljettajaa avustavat ajoneuvojärjestelmät. Ehdotettu lainkohta ei siis muuttaisi kuljettajan vastuuta koskevan lainsäädännön nykytilaa, mutta selkeyttäisi sitä. Kuluttajaliitto kannattaa ehdotuksia ja pitää niitä tarpeellisina, koska ne edistävät kansalaisten ymmärrystä oikeuden nykytilasta.
Kuten edellä on todettu, Kuluttajaliitto pitää tärkeänä myös tiedon levittämistä muun muassa kuljettajaa avustavien ajojärjestelmien toiminnasta ja ominaisuuksista. Kuluttajaliitto kannattaakin esityksen sisältämää ehdotusta laajan tiedonanto- ja valistusvelvollisuuden osoittamisesta ajoneuvojen myyjille ja jälleenmyyjille, valmistajille sekä muille taloudellisille toimijoille. Ajoneuvolakiin ehdotetun 6 b §:n mukaan talouden toimijoiden, esimerkiksi ajoneuvon myyjän, on varmistettava, että ajoneuvon kuljettaja, haltija tai omistaja ymmärtää lainmukaiset vastuut sekä kuljettajaa avustavien järjestelmien riskit ja luonteen. Sama säännös kieltää myös sellaisen toiminnan tai lausumien antamisen, jotka voisivat hämärtää kuljettajan käsityksiä ajoneuvoavusteisista järjestelmistä tai kuljettajan vastuista.
Kuluttajaliitto katsoo esityksen tavoin, että ajoneuvolakiin ehdotettu 6 b § on hieman vastaava kuin kuluttajansuojalain (KSL) 2 luvun harhaanjohtavaa markkinointia koskeva sääntely, mutta se menee ratkaisevalla tavalla pidemmälle. On ensinnäkin tärkeää, ettei tiedonantovelvollisuus ajoneuvon markkinoinnissa rajoitu vain kuluttajiin, vaan koskee myös yrityksiä. Lisäksi on tärkeää, ettei sääntely koske KSL 2 luvun sääntelyn tapaan vain tuotteen ostoa edeltävää vaihetta, vaan esimerkiksi myös ajoneuvon oston jälkeistä perehdytystä. Kuluttajaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, ettei järjestelmistä annettujen harhaanjohtavien tietojen tarvitse vaikuttaa ostopäätökseen kuuluakseen ajoneuvolain 6 b §:n soveltamisalaan. KSL 2 luvun 6 §:n harhaanjohtavaa markkinointia koskeva sääntely on edelleen ajoneuvojenkin osalta voimassa, mutta sen soveltuminen edellyttää, että markkinoinnissa annetut tiedot ovat johtaneet ostopäätökseen, jota kuluttaja ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.
Kuluttajaliitto haluaa lopuksi painottaa taloudellisten toimijoiden lisäksi myös julkisten tahojen, kuten poliisin tai Liikenne- ja viestintäviraston velvollisuutta pyrkiä liikenneturvallisuuden ylläpitämiseen teknologian edistyessä. Tiedonantovelvollisuuden täyttämistä koskevan markkinavalvonnan oltava tehokasta, ja lisäksi tietoa avusteisesta ajamisesta tulisi olla myös helposti julkisesti saatavilla. Uusien ajoneuvoteknologisten ratkaisujen tullessa yhä laajemmin Suomen markkinoille on siis huolehdittava kansalaisten valistamisesta tämän teknologian turvalliseen käyttöön.
On mahdollista, että ajoneuvoteknologia kehittyy tulevaisuudessa sellaiselle tasolle, että se voi korvata ihmiset ajoneuvojen kuljettajina. Niin kauan, kuin ajamisen automaatiojärjestelmät eivät kuitenkaan ole kehittyneet inhimillisiä kuljettajia turvallisemmiksi, on tärkeää ylläpitää ymmärrystä siitä, että ajoneuvoa kuljettavan ihmisen vastuu liikenneturvallisuudesta on yhtä korkea riippumatta siitä, osallistuuko hän varsinaiseen ajamiseen fyysisesti. Lisäksi on syytä välttää liiallista luottoa ajojärjestelmiin, jotka eivät välttämättä ole täysin luotettavia esimerkiksi poikkeuksellisissa sääolosuhteissa.
