Kuluttajaliitto ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta antaa eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle kirjallinen lausunto otsikkoasiasta. Kuluttajaliitto esittää kohteliaimmin seuraavat huomiot:
Ruokapoliittinen selonteko kansallisesta ruokastrategiasta pyrkii tarjoamaan yleiskuvan ruokajärjestelmän nykytilasta ja asettamaan sen kehittämiselle strategiset suuntaviivat. Kuluttajaliitto pitää ruokapoliittisen selonteon tavoitteita tärkeinä. Kuluttajaliitto yhtyy selonteon lähtökohtaan, jonka mukaan ruokajärjestelmän kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta, jossa taloudellinen kannattavuus, ekologinen kestävyys, kulttuurinen merkityksellisyys ja yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus ovat tasapainossa sekä kaikkien yhdenvertaiset mahdollisuudet terveelliseen ja kohtuuhintaiseen ruokaan on turvattu.
Vaikka selonteko on luonteeltaan strateginen ja konkretia täsmentyy toimeenpanosuunnitelmassa, Kuluttajaliitto katsoo, että keskeiset ohjauskeinot ja painotukset tulee määritellä jo selontekotasolla riittävän selkeästi, jotta ne ohjaavat johdonmukaisesti myöhempää toimeenpanoa. Selonteossa kuluttajan rooli jää vähälle käsittelylle suhteessa sen tosiasialliseen merkitykseen ruokajärjestelmässä. Kuluttajat ovat ruokajärjestelmän keskeinen ohjausvoima kysynnän kautta, ja heidän valintansa vaikuttavat tuotantoon, ympäristöön ja kansanterveyteen. Lausunnossa Kuluttajaliitto nostaa valiokunnalle esiin selonteon kohtia, joissa kuluttajanäkökulma on jäänyt riittämättömäksi.
Strategian päämäärä: Kannattavuus ja reiluus
Selonteko käsittelee kuluttajan roolia pääosin yleisellä tasolla. Kuluttajakäyttäytymisen ohjaus ei näy riittävän vahvasti ruokapolitiikan kokonaisuudessa ja konkreettiset keinot kestävien ruokavalintojen edistämiseksi jäävät vähäisiksi.
Kuluttajaliitto pitää myönteisenä, että toimeenpanosuunnitelman keskeiseksi teemaksi on nostettu tuotekohtaisten eläinten hyvinvointitietojen sekä ympäristödatan läpinäkyväksi tekeminen kuluttajille. Läpinäkyvyyden lisääminen on keskeinen keino mahdollistaa informoidut valinnat ja edistää reilujen sekä kestävien tuotantotapojen kysyntää. Myös datatalouden strategiseen tavoitteeseen kirjattu periaate, jonka mukaan läpinäkyvä, luotettava tieto tekee ruuan alkuperän ja ympäristövaikutukset näkyviksi ja vertailtaviksi kuluttajille, on erittäin kannatettava.
Pelkkä tiedon lisääminen ei kuitenkaan riitä. Selonteossa todetaan kuluttamisen toimeenpanoteeman yhteydessä tiedon lisäämisestä, mutta käyttäytymistä ohjaavat keinot, kuten hinnoitteluratkaisut, valikoimapäätökset ja oletusratkaisut (nudging) jäävät mainitsematta. Käyttäytymistieteiden hyödyntäminen ruokapolitiikan suunnittelussa tulisi nostaa selkeäksi osaksi toimeenpanoa.
Selonteossa tuodaan esille kotimaisen kalan edistämisohjelma, jonka tavoitteena on sekä moninkertaistaa kalatuotteiden vienti vuoteen 2035 mennessä että kasvattaa kotimaisen kalan kulutus ravitsemussuositusten mukaiselle tasolle. Kuluttajaliitto kannattaa tavoitetta, sillä kotimaisen kalan ja erityisesti järvikalan kulutuksen lisääminen on samalla sekä ympäristöteko että terveysteko. Selonteosta puuttuvat kuitenkin keinot kalatuotteiden kuluttajakysynnän vahvistamiseksi. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kuluttajien tietoisuuden, osaamisen ja kalan saavutettavuuden parantamista. Kuluttajaliitto pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmassa määritellään konkreettiset toimenpiteet kuluttajien kiinnostuksen lisäämiseksi kotimaista kalaa kohtaan.
Strategian päämäärä: Huoltovarmuus
Selonteko käsittelee ruokajärjestelmän huoltovarmuutta kattavasti, mutta kuluttajien rooli tässä kokonaisuudessa jää mainitsematta. Kuluttajaliitto katsoo, että tämä on merkittävä puute selonteossa. Ruokajärjestelmän huoltovarmuus edellyttää koko ketjun toimivuutta, jossa myös kuluttajilla on merkittävä mutta usein aliarvioitu rooli. Kuluttajien arjen valinnat ohjaavat kysyntää ja siten myös tuotantoa. Lisäksi kotitalouksien varautuminen on olennainen osa kokonaisturvallisuutta. Kotivara sekä kyky toimia häiriötilanteissa vähentävät ruokajärjestelmään kohdistuvaa painetta poikkeusoloissa. Selonteossa ja ruokastrategian toimeenpanossa tulisi tunnistaa ja vahvistaa kuluttajien roolia osana huoltovarmuustyötä esimerkiksi viestinnän, ohjauksen ja kannusteiden avulla.
Kuluttajaliitto pitää myönteisenä, että selonteossa tunnistetaan yksilöiden ja kotitalouksien kriisivalmiuden merkitys osana ruokajärjestelmän kokonaisresilienssiä. Luonnonvaraisten resurssien, kuten riistan, kalan ja luonnontuotteiden rooli on perustellusti nostettu selonteossa esiin. Näiden resurssien hyödyntämisen vahvistaminen edellyttää kuitenkin kuluttajien osaamisen kehittämistä, jotta niiden potentiaali ja merkitys poikkeusoloissa voivat toteutua käytännössä.
Strategian päämäärä: Luonnon kantokyky
Selonteossa todetaan, että luonnon kantokyvyn turvaaminen edellyttää ruokajärjestelmän uudistamista, uusien teknologioiden hyödyntämistä, kestävien viljelymenetelmien käyttöönottoa sekä kulutustottumusten muutoksia. Kuluttajaliitto katsoo, että kulutustottumusten muutosta koskeva näkökulma jää selonteossa kuitenkin käsittelemättä riittävän konkreettisesti. Selonteko painottaa ruoantuotannon roolia mutta ei esitä keinoja tai kannustimia kulutustottumusten muuttamiseksi maapallon kantokyvyn rajojen mukaisiksi. Toimeenpanosuunnitelmassa tulisi määritellä selkeästi, miten yhteiskunta tukee kuluttajia tässä muutoksessa.
Selonteossa tunnistetaan, että suomalaisten ruokavalinnat vaikuttavat ilmastoon myös Suomen rajojen ulkopuolella ja että ruoka muodostaa keskimäärin noin viidenneksen kuluttajan ilmastovaikutuksesta. Kuluttajien rooli ruokajärjestelmän ilmastovaikutusten kokonaisuudessa jää kuitenkin muuten vähäiselle käsittelylle. Kuluttajat vaikuttavat keskeisesti kasvihuonepäästöihin erityisesti kysynnän ohjaajina, omien ruokavalintojen sekä kotitalouksien tuottaman ruokahävikin kautta. Tämä yhteys tulisi selonteossa tunnistaa ja sille tulisi asettaa selkeät politiikkatoimet.
Strateginen päämäärä: Ruokakulttuuri ja hyvinvointi
Selonteossa tunnistetaan ruokakulttuurin merkitys ruoan arvostukselle, ruokahävikin vähentämiselle sekä kestävän ruokajärjestelmän tukemiselle. Konkreettiset toimet ja ohjauskeinot näiden tavoitteiden edistämiseksi jäävät kuitenkin vähäisiksi. Kuluttajaliitto katsoo, että ruokakulttuuria tulisi ohjata aktiivisesti kohti kestävämpiä ja terveellisempiä valintoja kehittämällä arjen käytäntöjä ja sosiaalisia normeja tukevia keinoja.
Selonteon keskeiset teemat Ruokakulttuuri ja hyvinvointi ‑päämäärän osalta ovat perusteltuja, ja Kuluttajaliitto pitää tärkeinä kuluttamiseen liittyviä esiin nostettuja kokonaisuuksia. Kulutuksen osalta tulisi kuitenkin nykyistä selkeämmin korostaa luonnonvarojen kestävää käyttöä tukevien ruokavalintojen edistämistä ohjauskeinoja.
Kuluttajaliitto katsoo, että ruokakulttuuria koskevassa tarkastelussa tulisi korostaa tarvetta ohjata ja muokata ruokakulttuuria kohti kestävämpiä valintoja. Lisäksi tulisi kehittää keinoja, joilla kestävät ja terveelliset ruokavalinnat muodostuvat arjessa houkutteleviksi ja sosiaalisesti hyväksytyiksi. Mahdollisia toimenpiteitä olisivat esimerkiksi käyttäytymistieteeseen perustuvien keinojen (nudging, kokeilut) hyödyntäminen sekä systemaattisempi tiedon jakaminen kasvispainotteisen ruokavalion ympäristöön, talouteen ja terveyteen liittyvistä hyödyistä. Myös joukkoruokailulla esimerkiksi kouluissa ja työpaikoilla on merkittävä rooli normalisoida ja tuoda kuluttajille tutuksi ympäristön ja terveyden kannalta parempia vaihtoehtoja, kuten kasvisten käytön lisäämistä.
Suomalaiset ravitsemussuositukset ohjaavat kohti terveellisempää ruokavaliota korostamalla kasvisten, hedelmien, marjojen, täysjyväviljan, kalan ja pehmeiden rasvojen käyttöä. Kuluttajaliitto ehdottaa, että selonteossa nostettaisiin nykyistä selkeämmin esiin ravitsemussuositusten yhteys myös ympäristötavoitteisiin: suositukset ohjaavat kohti paitsi terveellisempää myös ympäristön kannalta parempaa ruokavaliota.
Selonteossa tunnistetaan hintatason vaikutus kuluttajavalintoihin ja todetaan, että terveellisen ruuan saatavuus on Suomessa hyvä, mutta hintataso voi vaikeuttaa terveellisten tuotteiden, kuten kasvisten, hedelmien ja kalan ostamista erityisesti pienituloisille kotitalouksille, ja että kuluttajien ostovoima on edelleen heikko. Kuluttajaliiton syksyllä 2025 tilaaman kyselytutkimuksen (Aula Research 2025, N=1021) perusteella yli puolet (51 prosenttia) kuluttajista kertoo valinneensa epäterveellisemmän tuotteen viimeisen kuuden kuukauden aikana edullisemman hinnan takia. Epäterveellisen tuotteen valitseminen hinnan edullisuuden takia on yleisempää naisille, nuorimmille ikäryhmille sekä alimpien tuloluokkien vastaajille. Näiden havaintojen perusteella Kuluttajaliitto katsoo, että on perusteltua arvioida nykyistä vahvemmin taloudellisia ohjauskeinoja, joilla terveelliset ja kestävät vaihtoehdot olisivat aidosti saavutettavissa kaikille kuluttajaryhmille. Kuluttajaliitto korostaa, että kaikilla tulee olla mahdollisuus terveelliseen ja kestävään ruokaan sosioekonomisesta taustasta tai iästä riippumatta.
Lisäksi Kuluttajaliitto korostaa, että EU:n jäsenmaille asetetut sitovat velvoitteet elintarvikejätteen ja ruokahävikin vähentämiseksi tuovat ruokajärjestelmän kehittämiseen omat paineensa. On jo nähtävissä, että tavoitteiden saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa ilman vaikuttavaa ruokaketjun eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja uusia ratkaisuja. Selonteossa ja ruokastrategian toimeenpanossa tulisi huomioida nämä velvoitteet nykyistä vahvemmin.
Kasvispainotteisuuden edistäminen ja hävikin minimointi eivät ole erillisiä tehtäviä, vaan rinnakkaisia ja toisiaan tukevia tavoitteita. On syytä huomioida, että ruokavaliomuutokset voivat alkuvaiheessa jopa lisätä hävikkiä, kun opetellaan käyttämään uusia raaka-aineita ja valmistustapoja. Tämä koskee yhtä lailla joukkoruokailua, ravitsemuspalveluja kuin kotitalouksiakin. Kuluttajaliitto esittää, että ruokastrategian toimeenpanossa kasvispainotteisuutta ja ruokahävikin vähentämistä tarkastellaan yhdessä.
Ruokaneuvosto
Selonteossa ehdotetaan pysyvän ruokaneuvoston perustamista kansallisen ruokastrategian toimeenpanon ja seurannan varmistamiseksi. Ruokaneuvoston toimintaa tukeviin teemaryhmiin on tarkoitus hyödyntää relevanttien sidosryhmien asiantuntemusta. Kuluttajaliitto pitää ruokaneuvoston perustamista kannatettavana. Kuluttajaliitto esittää, että ruokaneuvoston teemaryhmissä tulee varmistaa myös kuluttajanäkökulma ja kuluttajien edustus, jotta strategian toimeenpano ottaa tasapainoisesti huomioon koko ruokaketjun.
