Hävikkiviikon vieraskynä -blogisarjassa nostamme esille eri toimijoiden ratkaisuja sekä ruokahävikin vähentämiseen että kasvisten syönnin edistämiseen. Marttaliiton johtava asiantuntija Emmi Tuovinen muistuttaa, että ruokatottumuksia on mahdollista muuttaa kasvipohjaiseksi ja jokainen voi oppia pienentämään kotikeittiössä syntyvää hävikkiä.
Uudistuvat ravitsemussuositukset, kansanterveyshaasteet ja ympäristökriisi ohjaavat meitä syömään yhä enemmän kasviksia ja kasvisruokaa. Moni kokee, että runsaan kasvisten käytön myötä myös hävikkiä saattaa syntyä helpommin – ainakin biojäteastia täyttyy nopeammin. On hyvä huomioida, että kasvisten käsittelystä syntyvä ruokajäte ei ole ruokahävikkiä. Syömäkelvottomat osat, kuten banaanin kuoret tai maissin keskusta, lasketaan ruokajätteeksi.
Kasvisten käyttö, ainakin jos siihen liittyy aloitettu ruokavaliomuutos, voi lisätä ruokahävikin syntyä. Jotkin kasvikset pilaantuvat herkästi tai ovat herkkiä lämpötilamuutoksille. Joskus taas heräteostoskasvis voi hautautua vihanneslaatikon pohjalle. Kasviksia kannattaa opetella säilyttämään oikein: osa kasviksista säilyy paremmin viileässä, osa huoneenlämmössä. Suunnittelu auttaa myös kasvishävikin vähentämisessä, kun heviosaston herkuillekin on mielessä tarjoilutapa.
Kasvikset voi syödä huoletta kokonaan
Turhaa hävikkiä syntyy edelleen liikaa. Tottumuksia voitaisiin yhdessä muuttaa. Esimerkiksi monet kasvikunnan tuotteet voi syödä kuorineen. Omenat ja päärynät, etenkin kotimaiset tai luomuhedelmät, sopivat hyvin kuorineen syötäviksi. Kuoressa ja heti sen alla on suurin osa meille hyvää tekevistä ravintoaineista.
Olemme tottuneita heittämään biojätteeseen myös monien kasvisten varret: parsakaalin ja kukkakaalin varret tai vaikkapa lehtikaalin ruodit. Usein nämä kovemmat kasvisten osat ovat aivan yhtä hyvää syötävää – niiden kanssa on vain valittava kulloinkin sopiva valmistustapa. Tiesitkö, että lehtikaalin ruodit voi paistella pannulla parsan tapaan? Kukkakaalin varren voi puolestaan pilkkoa pieneksi ja paahtaa uunijuuresten kanssa. Myös höyryttämällä moni kovempi osa pehmenee miellyttäväksi.
Kasviksia voi myös säilöä, hillota, mehustaa, hapattaa tai pakastaa. Samoin nuupahtaneet kasvikset päätyvät hävikiksi turhan päiten. Sosekeiton, peston tai tahnan seassa moni väsynyt kasvis maistuu edelleen. Salaatit ja jotkin vihannekset voi myös virvoittaa kylmässä vedessä.
Ruokahävikki kuriin yhdessä harjoitellen
Hävikin vähentäminen on tarpeellinen tavoite. Samalla on hyväksyttävä: hävikki on osa harjoittelua. Käynnissä oleva siirtymä kohti kasvispainotteisempaa ruokavaliota tarkoittaa meille kaikille uusia tuotteita, uusia makuja ja uusia ruoanvalmistustapoja. Keittiössä kokeillaan, opitaan, maistetaan, epäonnistutaan, harjoitellaan ja valmistetaan ihania uusia ja tuttuja makuelämyksiä itselle ja perheelle. Hävikkiin on siksi hyvä suhtautua armollisesti.
Sitä mukaa kun makumieltymykset laajenevat, ruokavalio muuttuu kasvispainotteisemmaksi, suunnitelmallisuus lisääntyy ja taidot karttuvat, ruokahävikki pienenee. Uskallan ennustaa, että samalla myös hyvinvointi lisääntyy, kansanterveys ja ympäristö kiittävät sekä ennen kaikkea ruokailo lisääntyy.
Marttojen reseptipankista löydät maistuvia ohjeita ja vinkkejä kestäviin ruokavalintoihin.
Hävikkiviikko
23.–29.9.2024
Lähde mukaan edistämään ruoan fiksua käyttöä kotona, kaupoissa, oppilaitoksissa, ravintoloissa – kaikkialla! Osallistu Hävikkiviikkoon 23.–29.9.2024 jakamalla tietoa ruokahävikistä ja kannustamalla hävikin vähentämiseen.
Emmi Tuovinen
Johtava asiantuntija, ruoka ja ravitsemus
Marttaliitto ry
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
