Kuluttajahintaindeksin eli inflaation vuosinousu tulee olemaan tänä vuonna keskimäärin 1,7 prosenttia, arvioi tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen kirjoituksessaan loppuvuoden tilannetta. Inflaatio on tänä vuonna hyvin samansuuruinen kaikentyyppisille väestöryhmille. Inflaatio kiihtyy kesän jälkeen hieman syyskuun alun yleisen arvonlisäverokannan nousun takia. Eri väestöryhmien käytettävissä olevat tulot kehittyvät tänä vuonna hyvin eri tavalla ja siitä johtuen reaalitulojen kehitys voi poiketa paljonkin.
Työeläkkeet nousivat tämän vuoden alussa 5,7 prosenttia ja elinkustannusten vuosinousu tulee olemaan noin 1,7 prosenttia. Eläkeläisten, jotka eivät saa mitään sosiaalisia tulonsiirtoja, reaaliansiot nousevat tänä vuonna 3,9 prosenttia eli heillä menee nyt hyvin. Näitä eläkeläisiä on noin 1,35 miljoonaa eli lähes neljäsosa kaikista suomalaisista.
Kuvio 1. Kuluttajahintaindeksin (KHI) vuosimuutos 2021–2025*, prosenttia
Lähde: 2016–2024/7 Tilastokeskus, 2024/8- kirjoittajan oma arvio Valtiovarainministeriön ennustetta mukaillen.
Asumistukea saavien eläkeläisten reaaliansiot nousevat noin puolitoista prosenttia, eläkkeet nousivat 5,7 ja kokonaistulot asumistuen jälkeen 3,3 prosenttia. Näitä henkilöitä on noin 200 000.
Eri ennustelaitosten mukaan palkat nousevat tänä vuonna reilut kolme prosenttia. Kun hinnat nousevat keskimäärin 1,7 prosenttia, palkansaajien ostovoima paranee keskimäärin noin 1,6 prosenttia. Tässä esimerkissä palkansaaja ei saa mitään sosiaalitukia. Tähän joukkoon kuuluu noin 2,3 miljoonaa ihmistä eli 40 prosenttia koko väestöstä.
Henkilöiden, jotka käyvät töissä ja saavat asumistukea, reaaliansiot nousevat muutamalla kymmenyksellä. Heidän tulonsa, asumistuki mukaan laskien, nousee reilut kaksi prosenttia ja kuluttajahinnat 1,7 prosenttia. Tähän joukkoon kuuluu noin 62 000 henkilöä.
Heikoimmin menee asumistukea ja muita sosiaalietuuksia saavilla työttömillä, opiskelijoilla ja perustoimeentuloa saavilla.
Heikoimmin menee asumistukea ja muita sosiaalietuuksia saavilla työttömillä, opiskelijoilla ja perustoimeentuloa saavilla. Heitä on yhteensä noin 900 000. Eniten heikkenee työttömien ja opiskelijoiden taloudellinen asema. Työttömien asemaa huonontaa työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset. Opiskelijoiden tilannetta heikentää asumistuen leikkaukset ja opintotuen indeksijäädytys. Perustoimeentuloa saavien asemaa heikentää sosiaalitukien indeksijäädytys ja asumistuen heikennykset. Näiden ryhmien kokonaisansiot alenevat karkeasti arvioiden 4–10 prosenttia riippuen siitä, mitä sosiaalitukia he saavat. Inflaation jälkeen näiden henkilöiden reaalitulot laskevat 6–10 prosenttia. Näihin väestöryhmiin kuuluu joka kuudes suomalainen.
Neljän ensimmäisen väestönryhmän tulokehitykseen voi vaikuttaa vielä Kansaneläkelaitoksen maksamat sosiaalietuudet, joiden indeksitarkistukset jäädytettiin. Näiden jäädytettyjen sosiaalietujen vaikutusta näille ryhmille on vaikea laskea, ja niitä ei ole tässä huomioitu.
Palkat nousivat työeläkkeitä selvästi nopeammin vuosina 2015–2022. Vuosien 2023 ja 2024 työeläkkeiden nopean nousun vuoksi työeläkkeiden ja palkkojen nousu koko ajanjaksona 2015–2024* oli yhtä suurta.
Vuoden 2025 alussa työeläkkeet nousevat tämän hetken arvion mukaan 1,4 prosenttia. Palkat nousevat valtiovarainministeriön ennusteen mukaan ensi vuonna reilut kolme prosenttia. Ensi vuonna palataan vanhaan tuttuun tilanteeseen, jossa palkansaajien tulot nousevat nopeammin kuin eläkeläisten. Eläkeläisten reaaliansiot pysyvät ensi vuonna tämän vuoden tasolla, palkansaajien nousevat vajaat puolitoista prosenttia. Asumistuen ja työttömyysetuuksien heikennykset sekä tulonsiirtojen jäädytykset merkitsevät pienituloisten henkilöiden tulokehityksen heikkenemistä lähivuosina.
Kuvio 2. Palkkojen ja työeläkkeiden kehitys 2015–2025*, 2015=100
Lähde: Tilastokeskus, Eläketurvakeskus ja 2025** kirjoittaja
Ilkka Lehtinen
Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija ja Kuluttajaliiton taloustyöryhmän pitkäaikainen jäsen.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
