Kansallisen kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli viime vuonna 6,2 prosenttia (KHI). Euroopan keskuspankille korkopolitiikan välineeksi laadittavan yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosinousu oli 4,3 prosenttia. Vuoden lopulla hintojen nousu oli selvässä laskussa. Hintojen nousun hidastuminen oli niin ripeää, että Euroopan keskuspankki lopetti korkojen noston syksyllä ja odotukset korkojen laskusta kevään 2024 aikana voimistuivat. Mitä vuoden 2023 inflaatio merkitsi kuluttajalle ja miltä ensi vuosi näyttää? Asiaa avaa kirjoituksessaan tilastoasiantuntija Ilkka Lehtinen.
Kansallisen kuluttajahintaindeksin vuosinousu oli viime vuonna keskimäärin 6,2 ja joulukuussa 3,6 prosenttia. Euroopan keskuspankin inflaatiomittarin, Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi – vuosimuutos oli 4,3 ja joulukuussa 1,3 prosenttia. YKHI ei huomioi korkojen tai asuntojen hintojen muutosta.
Ruuan hinta nousi viime vuonna keskimäärin 9,6 prosenttia, siis nopeammin kuin keskimääräinen inflaatio. Joulukuussa ruuan hintojen vuosinousu oli laskenut 2,3 prosenttiin. Sokerin hinta nousi vuonna 2023 keskimäärin 39 ja kahvin hinta laski 4,7 prosenttia. Asumisen menot kasvoivat 9,1 prosenttia. Suurinta nousu oli asuntolainojen koroissa, 202,1 prosenttia. Asuntojen hinnat laskivat 5,8 prosenttia. Sähkön hinta vaihteli vuoden sisällä paljon ja nousi keskimäärin 3,6 prosenttia. Terveydenhoitomenot halpenivat puolitoista prosenttia, reseptilääkkeiden hinnat laskivat 4,8 ja itsehoitolääkkeiden hinnat nousivat 1,6 prosenttia. Silmälasien hinnat nousivat 8,6 prosenttia. Liikenteen polttoaineiden hinnat laskivat kymmenisen prosenttia. Kotimaan lentojen hinnat nousivat 48 ja ulkomaan lentojen hinnat 25,6 prosenttia. Niiden myötä valmismatkojen hinnat nousivat 20 prosenttia. Kotimaan lentojen nopea hintojen nousu kertoo kilpailun puutteesta. Lentolippujen hintojen odotetaan nousevan myös jatkossa.
Taulukko 1. Eräiden kuluttajahintaindeksin hyödykkeiden ja palveluiden vuosikeskiarvomuutos 2023 ja vuosimuutos joulukuussa 2023, prosenttia.
| Hyödyke | 2023 | 12/2023 | Hyödyke | 2023 | 12/2023 |
|---|---|---|---|---|---|
| Hinnat yhteensä | 6,2 | 3,6 | Polttoöljy | -13,4 | -1,8 |
| Ravinto | 9,6 | 2,3 | Kaukolämpö | 9,1 | 9,3 |
| viljatuotteet | 11,8 | 5,1 | Sähkö | 3,6 | -26,6 |
| lihatuotteet | 8,4 | -0,0 | Terveys | -1,5 | -2,6 |
| kalatuotteet | 9,7 | 1,3 | Reseptilääkkeet | -4,8 | -3,8 |
| maitotuotteet | 10,3 | 0,7 | Silmälasit | 8,6 | 4,5 |
| sokeri | 39,0 | 31,7 | Liikenne | -1,0 | 0,9 |
| kahvi | -4,7 | -13,5 | Uusi auto | 4,5 | 1,7 |
| Alkoholi ja tupakka | 5,0 | 4,8 | Käytetty auto | -2,2 | -2,9 |
| Vaatetus ja jalkin. | 3,1 | 1,2 | Dieselpolttoaine | -10,2 | -3,1 |
| Asuminen | 9,1 | 4,5 | Bensiini | -9,6 | -2,0 |
| Asuntolainojen korot | 202,1 | 128,3 | Paikallismatkat | 2,0 | 2,9 |
| Peruskorjaukset | 3,9 | 1,7 | Kotimaan lennot | 47,8 | 27,5 |
| Hoitovastikkeet | 3,5 | 5,2 | Ulkomaan lennot | 25,6 | 3,2 |
| Vuokrat | 2,1 | 2,3 | Valmismatkat | 20,4 | 20,3 |
| Asunnon hankinta | -5,8 | -7,9 | Ravintolat ja hotellit | 6,9 | 5,1 |
Lähde: Tilastokeskus
Hinnat ovat laskusuunnassa, jos joulukuun 2023 vuosimuutos on pienempi kuin vuosikeskiarvomuutos 2023 ja päin vastoin. Esimerkiksi asuntolainojen korkojen, ravinnon ja sähkön hinnat ovat selvässä laskussa. Viljatuotteiden hintojen laskuvauhti on ollut hitaampaa kuin muiden elintarvikkeiden. Polttoaineiden hinnanlasku on selkeästi tasoittumassa. Hoitovastikkeiden ja vuokrien vuosimuutos on pienoisessa nousussa. Palveluiden hintojen vuosimuutos on ollut hitaammassa laskussa kuin kokonaisindeksi.
Kuluttajien ostovoima
Palkat nousivat viime vuonna keskimäärin 4,2 prosenttia. Kun hintojen nousu oli 6,2 prosenttia, niin palkansaajien ostovoima heikkeni pari prosenttia. Ostovoima parani loppuvuotta kohden, jolloin hintojen nousuvauhti hidastui reiluun kolmeen prosenttiin ja palkat nousivat tätä enemmän. Vuoden 2023 alussa työeläkkeet nousivat 6,8 ja KELA-etuudet 7,8 prosenttia eli niiden ostovoima parani puolesta puoleentoista prosenttia. Koko väestöstä eläkeläisiä on 1,6 miljoonaa eli noin 30 prosenttia.
Talouden yleiskehitys 2023
Bruttokansantuote laski viime vuonna puolisen prosenttia ja työttömyys kasvoi hieman.
Talouden kehitys oli kuitenkin odotettua suotuisampi. Reaaliansioiden, bruttokansantuotteen ja työllisyyden muutos oli miinusmerkkinen, mutta edelleen BKT on historian korkeimmalla tasolla. Synkkyyteen ei ole aihetta, vaikka kasvua ei ollut.
Inflaationäkymät vuodelle 2024
Tämän vuoden inflaatio tulee olemaan näillä näkymin puolestatoista kahteen prosenttiin. Kahden prosentin inflaation tuntumaan päästään keväällä. Viimeistään syksyllä kansallinen ja EU-inflaatiomittari tulevat näyttämän lähes samaa vuosinousua. Tämä johtuu siitä, että asuntolainojen korkojen vuosimuutos kääntyy negatiiviseksi.
Kuvio 1. Kansallisen kuluttajahintaindeksin (KHI) ja Euroopan keskuspankin Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) vuosimuutos 2021–2024*
Lähde: 2021–2023 Tilastokeskus, 2024 kirjoittajan arvio ja valtiovarainministeriön ennustetta mukaillen.
Ruuan hintojen vuosimuutos lähenee nollaa jo alkuvuonna. Viljan tuottajahinnat ovat selvästi alhaisemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Jauhojen, pastojen ja viljatuotteiden vähittäishintojen pitäisi laskea vielä nykytasosta. Lihan ja maidon tuottajahinnat eivät ole laskeneet, mutta niiden vähittäishinnat ovat olleet laskussa viime kuukausina. Vuoden 2023 aikana hintoja nostettiin varmuuden vuoksi ja nyt hinnoissa on laskuvaraa. Tämä on tyypillistä myös muiden hyödykkeiden ja palveluiden osalta nopean inflaation aikana, hintoja nostetaan varmuuden vuoksi. Kaupan ja teollisuuden voitot kasvoivat selvästi vuonna 2023, mikä kertoo inflaatiota nopeammasta hintojen nostosta.
Vuokrien ja asuntojen hinnoissa oletetaan maltillista nousua. Asuntojen lainakorot ovat samalla tasolla kuin vuotta aikaisemmin viimeistään alkusyksyllä, eli niistä ei tule kansalliseen kuluttajahintaindeksiin nousupaineita, päinvastoin korkojen lasku saattaa hidastaa inflaatiota loppuvuonna.
Energian hintojen odotetaan olevan hienoisessa nousussa vuonna 2024. Sähkön hinta sahaa voimakkaasti, talvella hinta on korkealla ja kesällä ja alkusyksyllä matalalla. Tarjonnan lisäys pitää hinnat kurissa aurinkoisina ja tuulisina jaksoina. Suomessa on edelleen tarvetta säätövoimaan perustuvan sähkön tuotannon lisäämiseen eli vesi-, ydinvoima- ja muuta säätövoimaa tarvittaisiin enemmän hintavaihteluiden tasaamiseksi. Tämä tuskin onnistuu muutamaan vuoteen. Osaratkaisuna sähkön hintavaihteluiden tasaamiseen voi olla uuden sähkökaapelin valmistuminen Suomen ja Ruotsin välille. Öljytuotteiden hintakehitys tulee riippumaan Ukrainan sodan ja Lähi-idän konfliktin kehityksestä. Hintojen laskua ei ole näköpiirissä.
Palveluiden hinnat riippuvat kilpailutilanteesta ja palkkakehityksestä. Palkkojen nousu on ollut Suomessa hyvin maltillista ja palkoista ei tule inflaatiopaineita. Kuluttajahinnat saattavat nousta, jos suunnitelmat arvonlisäverojen noususta toteutetaan. Kysyntäinflaatiota ei vuonna 2024 ole näköpiirissä, koska talouden yleinen kehitys on heikkoa.
Kuluttajien tulokehitys vuonna 2024
Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan palkat nousevat tänä vuonna kolme ja puoli prosenttia. Kun hinnat nousevat keskimäärin alle kaksi prosenttia, palkansaajien ostovoima paranee vajaa kaksi prosenttia. Tilanne paranee nimenomaan loppuvuonna. Työeläkkeet nousivat vuoden 2024 alussa 5,7 prosenttia. Eläkeläisten reaalinen ostovoima paranee tänä vuonna lähes neljä prosenttia. Kansaneläkkeet ja muut KELA-indeksiin sidotut etuudet nousivat vuodenvaihteessa 5,9 prosenttia, joten niiden ostovoima nousee tänä vuonna yli neljä prosenttia. Poikkeuksen tekevät etuudet, joiden indeksitarkistus jäädytettiin. Nykyisillä hinta- ja palkkaennusteilla työeläkkeet nousevat vuoden 2025 alussa pari prosenttia eli silloin palataan vanhaan, palkat nousevat eläkkeitä nopeammin.
Kuvio 2. Palkkojen ja työeläkkeiden kehitys 2015–2024*, 2015=100
Lähde: Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus
Palkat nousivat työeläkkeitä selvästi nopeammin vuosina 2015–2022. Vuosina 2023 ja 2024* työeläkkeiden nopean nousun vuoksi eläkkeet ja palkat nousivat/nousevat koko tänä ajanjaksona 2015–2024* yhtä paljon.
Talouden kokonaiskehitys menossa parempaan suuntaan
Bruttokansantuotteen kehitykseen vaikuttaa hintojen ja palkkojen lisäksi myös investointien, yksityisen kulutuksen ja työllisyyden kehitys. Viimeisimmät ennusteet bruttokansantuotteen kehityksestä tälle vuodelle ovat hieman ristiriitaiset. Lukuja löytyy prosentin laskusta lähes prosentin nousuun. Työttömyys lisääntyy tänä vuonna hieman ja kääntyy taas laskuun vuonna 2025. Työllisyyden melko hyvä kehitys pitää yksityisen kulutuksen hyvällä tasolla. Pitää muistaa, että bruttokansantuotteesta puolet tulee yksityisestä kulutuksesta. Ongelmana voi olla kuluttajien heikko luottamus omaan sekä maan talouteen. Kuluttajien säästäminen ei nyt ole hyvä asia.
Euroopan keskuspankki on edelleen huolissaan inflaation leviämisestä, lähinnä palkkojen kiihtyvän nousun myötä palvelusektorille. Vaikka kuluttajahintaindeksin vuosimuutos laski viime vuonna hitaasti, on alkuvuonna näköpiirissä maltillisen inflaation aika, mikä tyydyttänee Euroopan keskuspankkia. Ohjauskorkojen nousun aika on ohi ja laskua odotetaan viimeistään kesällä.
Useiden hyödykkeiden ja palvelujen hinnat olivat loppuvuonna 2023 historiallisesti korkealla tasolla, mutta niiden vuosimuutos oli hidastumassa. Tämä on niitä inflaatiomittauksen ihmeellisyyksiä, inflaatio alhaalla, mutta hintataso edelleen korkealla. Positiivisen inflaatiokehityksen uhkana on Ukrainan sodan tai Lähi-idän kriisin kärjistyminen tai jokin muu maailmanpolitiikan yllätyksellinen tapahtuma. Kuluttajan kannalta alkava vuosi näyttää paremmalta kuin pari viimeistä vuotta, tulot kasvavat hintoja nopeammin.
Blogikirjoitukset eivät ole Kuluttajaliiton virallisia tiedotteita, lausuntoja, julkilausumia tai kannanottoja. Blogit ovat yhteiskunnallisia keskustelunavauksia kirjoittajan esiin nostamista näkökulmista. Blogeissa julkaistaan myös vieraskynätekstejä.
Ilkka Lehtinen
Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksesta eläköitynyt hinta-asiantuntija ja Kuluttajaliiton taloustyöryhmän pitkäaikainen jäsen.
