Europarlamenttivaalien lähestyessä Kuluttajaliitto kokosi joukon kuluttajan kannalta keskeisiä kysymyksiä vaaleissa ehdolle asettuneille ehdokkaille ja pyysi myös puolueita tuomaan esille kannan kuuteen keskeiseen kuluttajakysymykseen. Kyselyn avulla Kuluttajaliitto halusi kartoittaa Suomen kuluttajaystävällisintä ehdokasta ja puoluetta.
Kyselyyn vastanneet ehdokkaat ja puolueet toivat ansiokkaasti esiin omia näkemyksiään, vaikka vastausprosentti jäikin hieman toivottua alhaisemmaksi. Kyselyyn vastasi yhteensä 21 europarlamenttivaaliehdokasta ja viisi puoluetta.
Puolueista kuluttajaystävällisimmin vastauksiin suhtautuivat Vihreät ja SDP. Ehdokkaista keskimäärin Keskustan ja RKP:n ehdokkaat olivat vastauksiltaan eniten samaa mieltä Kuluttajaliiton vaalitavoitteista. Yksittäisistä ehdokkaista eniten yhtä mieltä Kuluttajaliiton tavoitteiden kanssa olivat Petri Rinne (Keskusta), Maria Ohisalo (Vihreät) ja Eero Heinäluoma (SDP).
Tältä sivulta voit lukea yhteenvedon kyselyn tuloksista sekä ehdokkaiden ja puolueiden avoimia kommentteja kysymyksiin.
Lue myös tiedote kyselyn tuloksista.
Kuluttajaliiton kärkitavoitteet
Tehokkaat oikeudet, oikeussuojakeinot ja täytäntöönpano
Turvallinen ja reilu digitaalinen ympäristö
Lääkkeiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden turvaaminen
Vaalikyselyn tulokset, ehdokkaat
1. Valtaosa ehdokkaista oli sitä mieltä, että EU:n tulee tulevalla parlamenttikaudella panostaa voimakkaasti olemassa olevan lainsäädännön tehokkaaseen täytäntöönpanoon, jotta kuluttajien oikeussuoja toteutuu nykyistä paremmin.
Kuluttajien oikeuksien vahva toteutuminen on toimivien sisämarkkinoiden elinehto. Ihmisille on tärkeää voida luottaa siihen, kuluttajaa ei vedätetä ja tuotteet ovat turvallisia.
– Rosa Meriläinen, Vihreät
Digitaalinen toimintaympäristö on nykyisin viidakko, jossa etenkin seniorikansalaisten on puolimahdotonta toimia tulematta huijatuksi tai vedätetyksi.
– Petri Rinne, Keskusta
Tehokas kuluttajansuojan turvaaminen koko EU-alueella on tulevaisuuden sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta ratkaisevaa. Tämä edellyttää, että jatkossa on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota EU:n kattavan kuluttajansuojasääntelyn jatkuvaan arviointiin sekä rajat ylittävän viranomaisyhteistyön kehittämiseen. Kilpailuoikeudelliset näkökohdat on myös otettava huomioon koko EU:n laajuista sääntelyä laadittaessa. EU:n on varmistettava riittävät resurssit kuluttajanoikeuksiin kohdistuvien rikkomusten ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Tämä tarkoittaa sekä täytäntöönpanon resurssien että erilaisten väärinkäytöksiin puuttumisen välineiden vahvistamista. Resurssien kohdentaminen on tärkeää sekä jäsenvaltioissa että EU:n omissa täytäntöönpanoviranomaisissa.
– Eero Heinäluoma, SDP
On ehdottomasti varmistettava, että niin EU-tason kuin jäsenmaiden viranomaisilla on riittävät resurssit olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoon. Kuluneella kaudella yksi tärkeimmistä EU-päätöksistä oli EU:n yritysvastuudirektiivi, joka estää esimerkiksi lapsityövoiman käyttöä ja vahvistaa yritysten ilmasto- ja ympäristötyötä. Myös pakkotyödirektiivi oli tärkeä aikaansaannos. Sen tavoitteena on estää EU:n markkinoille päätymästä tuotteita, jotka on teetetty pakkotyöllä. Kuluttajien pitää voida luottaa siihen, että näin suuria kysymyksiä säädellään EU-tasolla.
– Maria Ohisalo, Vihreät
Kuluttajansuojalainsäädäntö on aiheesta säädetty, siksi sitä tulee myös tehokkaasti valvoa.
– Ted Apter, Kokoomus
Aivan ehdottomasti. Tämä on tärkeää myös netissä tapahtuvien huijausten takia. Lisäksi kuluttajalla pitää olla tiedossa tarpeelliset tiedot tuotteen alkuperästä. Tätä voidaan tukea tuotteiden merkinnällä.
– Sami Säynevirta, Vasemmistoliitto
2. Ehdokkaat jakoivat pääosin huolen myös kuluttajien oikeudesta saada riitoihin vaihtoehtoista riidanratkaisua yksinkertaisemmin, kohtuuhintaisesti, nopeasti ja saavutettavasti koko EU:n alueella.
Tarvitsemme kuluttajille ketterämpiä ja nopeampia menettelyjä riitatilanteisiin. Samoin riidanratkaisujen tulee olla aiempaa tehokkaampia: velvoite niiden noudattamiseen pitää vahvistua. Esimerkkinä sähköyhtiöt jättivät noudattamatta kuluttajariitalautakunnan suositukset korkeiden määräaikaisten sähkösopimusten kohtuullistamiseksi.
– Marju Silander, Keskusta
Kuluttajalla pitää ennen kaikkea olla mahdollisuus hakea itselleen suojaa ja hyvitystä.
– Sari Helin, SDP
Kuluttajan oikeuksien toteutumisesta täytyy tehdä mahdollisimman helppoa. Vaihtoehtoinen riidanratkaisu on usein kevyempi tapa ratkoa kuluttajariita kuin viedä se tuomioistuimeen. Kun kuluttajariidan ratkomisesta tehdään yksinkertaisempaa ja edullisempaa, on siihen myös matalampi kynnys ryhtyä.
– Maria Ohisalo, Vihreät
3. Tekoälyn sääntelyn tarpeisiin ehdokkailla oli painavaa sanottavaa. Lähestulkoon kaikki ehdokkaat näkivät EU:n yhteisen sääntely tarpeelliseksi turvallisten digimarkkinoiden mahdollistamiseksi.
Tekoälyn käyttöön on luotava yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt.
– Antti Heikkilä, Keskusta
Tekoäly mahdollistaa meille kehitys- ja tuottavuusloikan mutta sen käyttötarkoituksia tulee säännellä, esimerkiksi markkinoinnissa.
– Petri Rinne, Keskusta
Tekoälyalaa ei tule ylisäännellä, jotta varmistetaan, että alan kehitystä tapahtuu Euroopassa eikä se karkaa muualle. Säätely on kuitenkin tarpeellista, jotta voidaan pitää kiinni korkeasta kuluttajansuojan tasosta.
– Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaiset
Tekoälyn kehittämiselle ei ole juurikaan rajoituksia. Tekoäly on aivan valtava mahdollisuus, mutta jotta sitä käytetään oikeudenmukaisesti, eettisesti kestävästi ja turvallisesti, tulee sitä säännellä. Selkeä sääntelykehikko turvaisi kehittyvän teknologian inhimillisen ja sosiaalisen kestävyyden, ja erityisesti EU:n kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen. Lisäksi se tasaisi kilpailua tekoälyteknologiasta jäsenmaiden välillä.
– Maria Ohisalo, Vihreät
Sääntely luo ennakoitavuutta ja lisää investointeja
– Ted Apter, Kokoomus
Tarvitsemme nimenomaan parempaa sääntelyä, jossa huomioidaan myös esimerkiksi sääntelyn tiukkuus suhteessa USA:han. Pidän kuitenkin tärkeänä, että myös datataloudelle asetetaan reilut säännöt.
– Sakari Pääkkö, Kokoomus
Tekoäly vaatii säätelyä, muutoin turvalliset digimarkkinat eivät ole mahdollisia.
– Krista Mikkonen, Vihreät
Byrokratia tai liiallinen säätely ei saa olla este tekoälyn kehittymiselle. On kuitenkin huolehdittava siitä, että esim. työntekijöiden oikeuksista ja tiedonsaannista huolehditaan.
– Piritta Rantanen, SDP
4. Ehdokkaat olivat myös sitä mieltä lähes yksimielisesti, että EU:n on luotava yhtenäiset toimintatavat harhaanjohtavan ja petollisen kuluttajiin kohdistuvan viestinnän, kuten mainonnan, estämiseksi.
Erityisesti sosiaalisen median jättien käyttämään tiedonkeruuseen ja sen pohjalta luotuihin algoritmeihin tulee puuttua tiukemmin.
– Antti Heikkilä, Keskusta
Sisämarkkinoiden toiminnan pelisäännöt kuluttajiensuojan parantamiseksi olisi hyvä olla yhtenäiset, koska yrityksetkin voivat toimia yhteisillä markkinoilla. Tämä asettaisi paremmin samaan asemaan kuluttajat riippumatta mistä maasta he ovat, ja velvoittaisivat myös yrityksiä noudattamaan samoja pelisääntöjä kuluttajakaupassa.
– Marju Silander, Keskusta
Kuluttajien aseman ja turvallisuuden parantamisessa keskeistä on heidän henkilötietojensa suojan vahvistaminen sekä itsemääräämisoikeuden ja turvallisuuden takaaminen. Digitaalisessa ympäristössä kuluttajat jättävät jälkeensä runsaasti tietoa esimerkiksi ostokäyttäytymisestään ja kulutustottumuksistaan. Osa näistä tiedoista voi olla hyvin henkilökohtaisia ja arkaluonteisia, kuten tiedot asuinpaikasta, taloudellisesta tilanteesta ja terveydentilasta. Näiden tietojen käyttö kohdennetussa markkinoinnissa tekee kuluttajista haavoittuvia. Tietojen keräämistä ja käyttöä on siksi tarpeen arvioida ja mahdollisesti rajoittaa koko EU:n alueella. EU:n yleinen tietosuoja-asetus ja tietosuojalaki eivät vielä tarjoa riittävää suojaa henkilötiedoille. Kuluttajien mahdollisuuksia vaikuttaa ja päättää omien tietojensa käsittelystä on parannettava. Erityisesti lapset muodostavat haavoittuvan ryhmän, ja heihin kohdistuvaa markkinointia on rajoitettava ja säänneltävä entistä tarkemmin. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota markkinoinnin harhaanjohtavuuden ja petollisen toiminnan estämiseen. EU:n tulisi kehittää yhtenäinen mekanismi harhaanjohtavien ja petollisten käytäntöjen rajoittamiseksi koko sisämarkkinoilla. Kuluttajat on suojattava verkossa tapahtuvilta petoksilta, ja petollisen toiminnan aiheuttamien vahinkojen korvaaminen on varmistettava.
– Eero Heinäluoma, SDP
Harhaanjohtavaan ja kuluttajien kannalta petolliseen mainontaan on puututtava. Samalla kuitenkin vierastan lainsäädännön harmonisointia EU-tasolla. Uskon, että jäsenmaat voivat itse parhaiten puuttua kansallisen lainsäädäntönsä ongelmiin. Subsidiariteettiperiaatetta eli sitä, että päätökset tapahtuvat lähellä kansalaista, on kunnioitettava.
– Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaiset
Ehdottomasti. Eritysesti tässä asiassa pitää olla tarkka sosiaalisen media kanavissa.
– Sami Säynevirta, Vasemmistoliitto
Esimerkiksi sosiaalisen median kaupalliset sisällöt tulee merkitä nykyistä paremmin ja pakollisesti, jotta nuoret eivät tule harhautetuksi.
– Sari Helin, SDP
Viherpesu ja muu harhaanjohtava mainonta on kiellettävä. Mainonnan väitteiden on pohjauduttava tosiasioihin.
– Krista Mikkonen, Vihreät
5. Hieman hajontaa ehdokkaiden keskuudessa sai aikaan väite ”Eurooppalaiset kuluttajat ovat joutuneet kohtaamaan lääkkeiden saatavuushäiriöitä liian usein viimeisimpien vuosien aikana.” Huolta herättivät lääkejakelun huoltovarmuus ja tuotannon omavaraisuus Euroopassa.
Covid-pandemia osoitti vakavat haavoittuvuudet Euroopan lääkesaatavuudessa. Euroopan tuleekin panostaa nyt ripeästi toimiin, millä voidaan ehkäistä vastaava tilanne tulevaisuudessa ja muissakin häiriötilanteissa.
– Marju Silander, Keskusta
Viime aikoina kuluttajat ovat voineet joutua tilanteeseen, jossa he eivät ole saaneet tarvitsemaansa lääkettä saatavuushäiriön vuoksi. Vuonna 2023 Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea sai yli 2 800 ilmoitusta lääkkeiden saatavuushäiriöistä. Ilmoitusten määrä on kasvanut merkittävästi: vuonna 2022 ilmoituksia oli noin 2 300 ja vuonna 2021 noin 1 700. Lääkkeiden saatavuusongelmat eivät ole pelkästään Suomen ongelma, vaan ne vaikuttavat kuluttajiin kaikkialla Euroopassa. On tärkeää varmistaa kuluttajille elintärkeiden lääkkeiden saatavuus riittävän lainsäädännön avulla.
– Eero Heinäluoma, SDP
On tärkeää, että lääkkeitä on saatavilla apteekeista, kun niitä tarvitaan.
– Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaiset
Ensin korona, nyt omavaraisuusriski (case Kiina).
– Ted Apter, Kokoomus
Erityisesti riippuvuutta Kiinasta lääkkeiden suhteen on vähennettävä.
– Antti Heikkilä, Keskusta
Eurooppalainen lääketeollisuus ei ole riittävän omavarainen.
– Krista Mikkonen, Vihreät
6. Lääkkeiden saatavuushäiriöiden ehkäisy edellyttäisi ehdokkaiden mielestä nykyistä vahvempaa yhteistyötä Euroopan maiden kesken.
Jäsenvaltioiden tulee vahvistaa yhteistyötä ja koordinoitua toimintaa niin lääkkeiden tuotannon lisäämiseksi, lääkkeiden ja lääkeaineiden toimitusketjujen varmistamiseksi ja lääkkeiden kuluttajasaatavuuden turvaamiseksi.
– Marju Silander, Keskusta
Koko Euroopan huoltovarmuutta on syytä parantaa osana kokonaisturvallisuusajattelua, joka kuuluu Suomen vahvuuksiin.
– Rosa Meriläinen
Yhteistyö on tärkeää, jotta kriittisten lääkevalmisteiden saatavuus varmistetaan. Vuoden 2024 alussa EU:ssa perustettiin kriittisten lääkkeiden allianssi (CMA). Tämä neuvoa-antava mekanismi kokoaa yhteen EU:n jäsenmaiden, keskeisten teollisuudenalojen, kansalaisyhteiskunnan ja tiedeyhteisön asianomaiset sidosryhmät. Allianssin tavoitteena on tunnistaa keskeiset toimenpidealueet ja prioriteetit sekä ehdottaa ratkaisuja kriittisten lääkkeiden saatavuuden vahvistamiseksi EU:ssa, jotta saatavuushäiriöt voidaan estää ja ratkaista tehokkaasti.
– Pirkko Ruohonen-Lerner, Perussuomalaiset
Koronarokotteiden yhteishankinnat olivat hyvä, nopeahko reagointi EU:n taholta, joka tuotti lisäarvoa jäsenmaille. Tätä mallia voisi soveltaa muihinkin lääkkeisiin.
– Petri Rinne, Keskusta
EU-maat tekivät hyvää yhteistyötä esimerkiksi koronapandemian aikana rokotteiden kehittämisessä ja sairaalavälineiden jakamisessa. Lääkkeiden saatavuusongelmia voitaisiin taklata esimerkiksi vaatimalla lääkeyhtiöiltä parempaa ennakointia ja satsaamalla lääkekehitykseen. Oli lääke sitten elintärkeä tai arkea helpottava, on ongelmallista jos muutamat lääkeyhtiöt pääsevät yksin sanelemaan niiden hinnat. EU voisi purkaa kilpailun esteitä lääketeollisuudessa ja näin lääkkeiden hinnat saataisiin laskemaan.
– Maria Ohisalo, Vihreät
Vaalikyselyn tulokset, puolueet
1. Vastaajat olivat pääosin yhtä mieltä siitä, että EU:n tulee panostaa olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoon kuluttajien oikeussuojan toteutumiseksi.
Osa EU:n kuluttaja- ja esimerkiksi ympäristölainsäädännöstä toteutuu heikosti joissain jäsenmaissa. Lainsäädännön toimeenpanoon ja kuluttajien tietoisuuden lisäämiseen tulisi panostaa paljon nykyistä enemmän. Kuluttajansuoja on ala, jossa EU on tehnyt hyvää sääntelytyötä, ja kuluttajien oikeuksien pitäisi toteutua joka puolella EU:ta.
– Vihreät
On hyvä, että kuluttajien oikeussuojaan kiinnitetään huomiota ja sen turvaksi laaditaan lakeja, mutta se ei yksinään riitä. Myös lakien täytäntöönpanoa, jatkuvaan arviointiin sekä rajat ylittävän viranomaistoiminnan yhteistyöhön on panostettava. Yritystoiminnan eettisyys on keskeinen edellytys eettiselle kuluttamiselle. Yritysten valvontaviranomaisten resurssit on turvattava.
– SDP
Lähtökohtaisesti kaikki lainsäädäntö on tarkoitus panna täytäntöön. Tiedostamme kuitenkin, että resurssit ovat niukat ja maailma muuttuu jatkuvasti. Tarvitsemme siis resursseja paitsi uuden lainsäädännön laatimiseen, myös olemassa olevan lainsäädännön päivittämiseen.
– RKP
EU:n kuluttajapolitiikka ja -sääntely ovat tärkeitä sisämarkkinoiden toimivuuden turvaamisessa. Kuluttajamenot muodostavat yli puolet EU:n taloudesta. Hyvä kuluttajansuoja vahvistaa kuluttajien luottamusta sisämarkkinoihin ja sen toimijoihin sekä edistää talouskasvua. EU:n kuluttajasääntely muodostaa kuitenkin valitettavan monimutkaisen kokonaisuuden oikeuksia ja velvollisuuksia. Kuluttajaoikeuden pääasiallinen sääntelykohde, eli kuluttajakaupassa toimiva pk-elinkeinonharjoittaja, jää usein myös liian vähälle huomiolle. Yritysten sääntelylle ja kuluttajansuojalle löydyttävä tasapaino.
– Kristillisdemokraatit
Olemassaolevan lainsäädännön tehokas täytäntöönpano on luonnollisesti hyvin tärkeää. Kuluttajaliiton mukaan tämä edellyttäisi nykyisten ja tulevien lakien täydentämistä, eli kysymys taitaakin olla Kuluttajaliiton toiveesta saada nopeasti uutta lainsäädäntöä. Erityisesti teknologian nopea kehitys, mutta myös regulatorinen arbitraasi, eli väljemmän sääntelyn tavoittelu eri maiden lainsäädäntöeroa hyödyntämällä, on ongelma, johon tarvitaan kansallisten ratkaisujen ohella ylikansallista sääntelyä myös jatkossa. Samanaikaisesti pitää kuitenkin huolehtia lainsäädännön ennakoitavuudesta, ja on ymmärrettävä, että kaikki sääntely maksaa, ja viime kädessä kuluttajat maksavat sääntelyn tuotteiden ja palveluiden hinnoissa sekä valtion suorina kuluina. On ihan hyvä, että jäsenmailla on erilaista sääntelyä – on mahdotonta sanoa, minkä aiheiden sääntely ja kuinka syvällisellä tasoilla olisi optimaalista, ja senkin takia sääntelyn eroavaisuuksia ei kannata yrittää tukahduttaa kokonaan.
– Perussuomalaiset
2. Vaihtoehtoinen riidanratkaisu nähtiin tärkeäksi vaihtoehdoksi kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien välisissä riitatilanteissa. Sen resursointiin ja käytännön toimivuuteen on kuitenkin kiinnitettävä huomiota.
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu on kohtuuhintainen ja nopeampi vaihtoehto tuomioistuinkäsittelylle. Tuomioistuimen käsittely saattaa maksaa paljon ja kestää pitkään, joten on tärkeää, että kuluttajilla on “kevyempiä” menetelmiä saada riita elinkeinonharjoittajan kanssa ratkaistuksi. Kaikkien EU-maiden riidanratkaisuelinten tulee olla puolueettomia ja oikeudenmukaisia ja toiminnan laadukasta. Riidanratkaisu suojaa myös yritysten omaa mainetta, kun sovittelun tai muun menettelyn kautta voidaan saavuttaa molempia osapuolia tyydyttävä ratkaisu.
– Vihreät
Vaihtoehtoiset riidanratkaisumekanismit pitää olla oikeasti toimivia ja riittävän resursoituja. Pidemmän päälle tämä tulee edullisemmaksi koko yhteiskunnalle, koska kuluttajien ei tarvitse ruuhkauttaa tuomioistuimia niin paljon. Jotta vaihtoehtoisten riidanratkaisumekanismien toimivuus kuluttajien eduksi turvataan, tulisi ne säätää yrityksille pakollisiksi. Ryhmäkanneoikeus kuluttajajärjestöille on erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan, mutta järjestöjen resurssit sen käyttämiseksi pitää tosiasiallisesti turvata.
– SDP
Vaihtoehtoisen riidanratkaisun yksinkertaistaminen ja sen kohtuuhintaisuus, nopeus sekä saavutettavuuden varmistaminen on tärkeitä kaikkialla EU:ssa, koska nämä tekijät edistävät oikeudenmukaisuutta ja kansalaisten luottamusta oikeusjärjestelmään. Vaikka kannatamme vahvasti näitä periaatteita, on tärkeää huomioida, että eri maiden oikeusjärjestelmät ja taloudelliset olosuhteet vaihtelevat huomattavasti. Siksi yhdenmukaisten ratkaisujen löytäminen voi olla haastavaa, ja meidän on varmistettava, että kaikki muutokset ovat käytännöllisiä ja hyödyllisiä kaikille EU:n jäsenmaille.
– RKP
Vaihtoehtoinen riidanratkaisu on yleensä nopeampaa, yksinkertaisempaa ja kustannuksiltaan edullisempaa kuin asian vieminen tuomioistuimeen. Sovittelun kehittämistä ja käyttöönottoa on edistettävä molempien oikeusturva huomioiden.
– Kristillisdemokraatit
Parin vuoden takaisessa kyselyssä* kolme keskeisintä ongelmaa olivat elinkeinonharjoittajan haluttomuus osallistua käsittelyyn tai noudattaa käsittelyn päätöstä, toimivaltaisen riidanratkaisuelimen puuttuminen ja kielivaatimus. Jos osapuoli ei halua osallistua vaihtoehtoiseen riidanratkaisuun, oikea ratkaisu ei ole muuttaa näiden elimien käsittelyä pakolliseksi ja niiden päätöksiä laillisesti sitoviksi, vaan ohjata osapuolet oikeuslaitoksen pariin. Menettelyn kohtuuhintaisuuden ja nopeuden varmistaminen nostaisi kustannuksia, jotka viime kädessä maksavat kuluttajat tuotteiden ja palveluiden hinnoissa. Pienemmissä maissa ei välttämättä ole taloudellisesti mielekästä järjestää jokaiseen asiaan soveltuvaa vaihtoehtoista riidanratkaisuelintä. Kielikysymyksistä voidaan rajat ylittävissä kiistoissa olla suoralta käsin samaa mieltä. Englannin käytön mahdollistaminen nykyistä laajemmin olisi ainakin suositeltavaa. *https://www.ecc.fi/ajankohtaista/uutiskirjeet/miten-hyvin-vaihtoehtoinen-riidanratkaisu-toimii-euroopassa/
– Perussuomalaiset
3. Vastaajien näkemyksen mukaan tekoälyn sääntelyä on kehitettävä, jotta tekoälystä ja siihen pohjautuvista ratkaisuista olisi kuluttajille ennemmin hyötyä kuin haittaa. Sääntelyn ei kuitenkaan tule estää uusia innovaatioita tai pienyritysten mahdollisuutta hyödyntää tekoälyä.
Tekoälyratkaisuja tulee edistää oikeudenmukaisesti ja turvallisesti. Nykyiset tekoälyt “koulutetaan” ihmisten tuottamilla datamassoilla, ja ne helposti toisintavat ennakkoluuloja ja rasismia, joita pohjadatasta löytyy. Tämän ilmiön karsimiseksi on löydettävä keinoja. Samalla on pidettävä huolta, että ihmiset voivat edelleen toimia verkossa ja käyttää digilaitteita ilman pelkoa uudenlaisista, kenties tekoälypohjaisista, huijauksista ja tietomurroista. Tämä vaatii sääntelyä, ja EU-maat voivatkin kilpailla tekoälyratkaisuilla, jotka ovat laadukkaita ja turvallisia kuluttajille.
– Vihreät
On tärkeää varmistaa, että uudet teknologiset innovaatiot koituvat kuluttajien hyödyksi, eivät haitaksi ja vaaraksi. Tekoälyn kehittämisen avulla on voitu jo nyt helpottaa tavallisen ihmisen elämää. Tekoälyn riskit liittyvät kuluttajien autonomian vähentymiseen, yksityisyyden ja henkilötietojen suojaan, yleiseen turvallisuuteen sekä perusoikeuksien toteutumiseen. SDP:n mielestä on huolehdittava, että tekoälyn hyödyntäminen ei ole vain suuryritysten etuoikeus. EU:ssa on mm. tekoälyn, datatalouden ja digijättien osalta oltava riittävä sääntely, joka turvaa yksilöitä, markkinoiden toimintaa ja yhteiskuntia, mutta ei ole liian yksityiskohtaista estääkseen innovaatiotoiminnan tai karkottaakseen yrityksiä unionin ulkopuolelle. Puututaan suuryritysten määräävään markkina-asemaan luomalla reilut pelisäännöt muun muassa kilpailun ja työelämän sääntelyn sekä verotuksen kautta. Mahdollistetaan teknologian hyödyntäminen myös pienemmille yrityksille edistämällä digitaalista infrastruktuuria. Puolustetaan vapaampaa monien toimijoiden markkinataloutta datan keskittymistä vastaan. Varmistetaan, että pienillä yrityksillä sekä yleishyödyllisillä toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää esimerkiksi kansallisia supertietokoneita.
– SDP
Teknologian tulisi palvella ihmistä, ei päinvastoin. Työskentelemme sen puolesta, että EU laatii selkeät säännöt tekoälyn käytölle, jotta se on turvallista, oikeudenmukaista ja inhimillistä. Olemalla globaali johtaja digitaalisissa ratkaisuissa, voi Eurooppa luoda näihin standardeja ja eettisiä menettelytapaohjeita.
– RKP
Tekoälyn sääntelyn vaikutuksia on jatkuvasti seurattava. EU:n on näytettävä tietä ihmislähtöisessä ja eettisesti kestävässä suhtautumisessa tekoälyyn. EU:n pitää luoda yhteiset pelisäännöt tekoälyn käytölle. Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia tulee hyödyntää ihmiset mukana pitäen. Kansalaisen omaa osallisuutta digitaalisten palvelujen käyttämisessä ja osaamisessa on vahvistettava. On huomioitava erot esimerkiksi pienten tekoälyä kehittävien yritysten ja isojen tekoälyjättien sääntelyn suhteessa. Kaikessa digitaalisten alustojen sääntelyssä on kuitenkin turvattava perusvapauksien toteutuminen kuten sanan-, mielipiteen- ja uskonnonvapaus.
– Kristillisdemokraatit
Tekoäly on ihmiskunnalle eksistentiaalinen uhka sekä mahdollisuus. On päivänselvää, että tekoälyn kehittämiseen ja käyttöön tarvitsee kohdentaa sääntelyä, ja että sen sääntelyn jatkuva kehittäminen on välttämätöntä. Alan toimijoiden hyväntahtoisuuteen ja itsesääntelyyn luottaminen ei riitä. Samaan aikaan on kuitenkin vältettävä sääntelyn ylilyöntejä, ettei alan tutkimus ja investoinnit vaarannu.
– Perussuomalaiset
4. Vastaajat olivat pääosin yhtä mieltä siitä, että EU:ssa on luotava yhtenäiset toimintatavat harhaanjohtavan ja petollisen kuluttajiin kohdistuvan viestinnän, kuten mainonnan, estämiseksi.
Alkuvuodesta hyväksytty ns. viherpesudirektiivi on hyvä esimerkki EU-sääntelystä, joka suojaa tavaroiden ja palvelujen ostajia harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja auttaa tekemään oikeasti ympäristön kannalta parempia valintoja. Tämän ja muiden harhaanjohtavaa mainontaa suitsivien direktiivien kohdalla valvonta on avainasemassa. Niin viranomaisten, kuluttajien kuin kansalaisjärjestöjen on tärkeää vaatia yrityksiltä vastuullista ja todellisuutta kuvastavaa mainontaa.
– Vihreät
Kuluttajien pääsyä käsiksi kaikkeen olennaiseen tietoon kulutusvalintojensa tekemisen tueksi tulee edistää. Puhelinmyynnin säätelyä on edelleen jatkettava ja on siirryttävä markkinointikiellosta etukäteen annettavaan markkinointilupaan. Kuluttajaluottojen ongelmiin on puututtava tiukentamalla mainonnan rajoituksia. Markkinoiden digitalisoituessa vauhdilla on varmistettava, että kuluttajasuoja on aina olemassa ja käytännössä toimiva. Kuluttajien henkilötietojen suojaa tulee vahvistaa ja kuluttajien autonomia, itsemääräämisoikeus ja turvallisuus varmistaa. Kuluttajien henkilökohtaisia tietoja ei saa käyttää manipuloimaan kuluttajaa ja tietojen keräämistä pitää rajoittaa koko EU:n alueella. Erityisesti lapset tarvitset paljon turvaa toimiessaan digitaalisessa ympäristössä.
– SDP
EU:n on luotava yhtenäiset toimintatavat harhaanjohtavan ja petollisen kuluttajaviestinnän estämiseksi, koska yhtenäiset säännöt varmistavat kuluttajansuojan korkean tason kaikissa jäsenmaissa ja edistävät reilua kilpailua sisämarkkinoilla.
– RKP
On Suomen ja koko Euroopan ja sen kansalaisten etu, että EU:n sisämarkkinat toimivat avoimesti yhtenäisillä ja reiluilla pelisäännöillä. Sama koskee myös mainontaa.
– Kristillisdemokraatit
Jokainen sosiaalisen median päivityksiä seurannut voi havaita, että selkeästi harhaanjohtavaa ja petollista sisältöä on paljon. Digitalisaation, uusien teknologioiden kuten tekoälyn myötä ja maailmalla vallitsevien konfliktien takia on todennäköistä, että harhaanjohtavan viestinnän määrä ja niiden aiheuttamat uhat tulevat lisääntymään. On erittäin tärkeää rajata selväsanaisesti ongelma, jota lähdetään ratkomaan. Esimerkiksi harhaanjohtavan tiedon jakaminen kuluttajille on osittain tulkinnanvarainen kysymys. Onko esimerkiksi virheellisten väittämien esittäminen poliitikolta jotain sellaista, johon EU:n tulisi luoda yhtenäiset toimintatavat?
– Perussuomalaiset
5. Vastaajat katsoivat, että kuluttajat ovat joutuneet kohtaamaan Euroopassa lääkkeiden saatavuushäiriöitä viime vuosien aikana liian usein.
Saatavuushäiriöt ovat koetelleet useita EU-maita varsinkin muutaman tietyn lääkeryhmän osalta. Lääkkeiden saatavuus vaihtelee eri puolilla Eurooppaa, ja jotkut EU-kansalaiset joutuvat odottamaan tarvitsemaansa lääkettä jopa kuukausia. Suomessakin on ollut pulaa esimerkiksi diabeteslääke Ozempicista. Lääkkeiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus on yksi yhteiskunnan kulmakivistä, ja EU onkin aloittanut laajan lääkelainsäädännön uudistuksen. Tätä on syytä määrätietoisesti jatkaa.
– Vihreät
Parannetaan Euroopan huoltovarmuutta ja kriisinkestävyyttä. Lisätään lääkkeiden ja rokotteiden valmistusta Euroopassa tekemällä yhteistyötä lääkealan yritysten kanssa. Parannetaan lääkkeiden saatavuutta huolehtimalla sääntelystä ja mahdollistamalla uudet innovaatiot. Huolehditaan Euroopan omavaraisuudesta teknologian ja teollisuuden suhteen.
– SDP
Työskentelemme varmistaaksemme lääkkeiden edullisen ja tasa-arvoisen saatavuuden EU:ssa. Tavoitteena on, ettei kukaan jää ilman tarvittavaa lääkitystä taloudellisista tai maantieteellisistä syistä.
– RKP
Maiden välillä on toki eroja, mutta monista mm. autoimmuunisairauksien kuten diabeteksen hoidossa käytettävissä lääkkeissä on ollut välillä toimitusviivästyksiä ja saatavuusongelmia. Jos maassa ei ole ollenkaan omaa lääketeollisuutta ja -tutkimusta haasteet voivat olla sitä suurempia.
– Kristillisdemokraatit
Globalisaatio ei aina hajauta riskejä, vaan lisää niitä, jos tuotanto keskittyy liikaa tai jos tuotanto sijoitetaan matalampien kustannusten toivossa kaukomaihin. Tällöin logistiset vastoinkäymiset tai geopoliittiset jännitteet voivat vaarantaa saatavuutta kohtuuttomasti.
– Perussuomalaiset
6. Lähestulkoon kaikki puoleet kannattavat lääkkeiden valmistuksen kriisinkestävyyden parantamista ja saatavuushäiriöiden ehkäisyä Euroopan laajuista omavaraisuutta ja yhteistyötä kehittämällä.
Lääkemarkkinat ovat kansainväliset, ja vain yhdessä toimien EU-maat pystyvät varmistamaan kriittisimpien lääkkeiden saatavuuden esimerkiksi pandemiatilanteessa. Maailma on muuttunut yhä epävakaammaksi, ja EU:n kilpailu esimerkiksi Kiinan ja Intian kanssa voi horjuttaa myös lääkemarkkinoita. Kiina ja Intia tuottavat valtaosan EU-maihin tuoduista lääkkeistä ja niiden raaka-aineista, kun taas EU:n sisäistä tuotantoa on vähän. On tärkeää, että EU-maat yhdessä pyrkivät varmistamaan lääkehuollon ja tuomaan lääkkeiden valmistusta takaisin Eurooppaan.
– Vihreät
Lisätään tärkeiden alojen tutkimusta ja tuotantoa Euroopassa. Vähennetään määrätietoisesti riskejä, jotka aiheutuvat liiallisista taloudellisista ja tuotannollisista riippuvuuksista EU:n ulkopuolisiin maihin.
– SDP
Pandemiat ja muut terveyskriisit eivät tunne rajoja. Pyrimme vahvistamaan EU:n valmiuksia ja kykyä käsitellä terveyskriisejä luomalla yhteisiä menetelmiä, joilla voidaan tehokkaasti jakaa tarvittavia lääketieteellisiä tarvikkeita ja lääkkeitä jäsenmaiden välillä.
– RKP
Aasia hallitsee maailman lääketeollisuusmarkkinoita ja on jo Euroopan huoltovarmuudenkin kannalta erittäin tärkeää, että Euroopassa tähdätään omavaraisuuteen mm. lääkkeiden ja lääkkeiden komponenttien suhteen. Huoltovarmuuden vahvistaminen Euroopan tasolla tukee myös kansallista varautumista.
– Kristillisdemokraatit
EU-maidenkin kesken voi syntyä rajua kilpailua, kuten esimerkiksi nähtiin koronapandemian aikana. EU-maiden yhteinen intressi on torjua hamstraamista tai kaupan esteitä, ja minimoida saatavuushäiriöitä. Vapaakauppa-alueella yksittäisten maiden ongelmista voi tulla koko unionia rasittava ongelma. Geopoliittisten ongelmien vuoksi huoltovarmuutta ja toimitusketjuja tulisi vahvistaa tunnistamalla pullonkaulat eli potentiaaliset ongelmat hyvissä ajoin.
– Perussuomalaiset
